Rautatiet ja harrastus  |  Yleinen keskustelu  |  Aihe: Knoppiketju  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 58 | Siirry alas Tulostusversio
Teppo Niemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2129


« Vastaus #25 : Syyskuu 15, 2009, 14:53:33 »

Meinasin tarjota Huopalahtea, mutta pieleen se olisi mennyt. Ja sillä perustella, että mihinkäs Huopalahti päättyy kaukoliikenneraiteilla  lännessä? Idässähän se päättyy Helsingin liikennepaikan rajaan ja kaupunkiradalla taas merkit tulivat pääopastimeen, joka sijaitsee risteyssillan lähellä.
tallennettu
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2909


« Vastaus #26 : Syyskuu 15, 2009, 15:06:44 »

Meinasin tarjota Huopalahtea, mutta pieleen se olisi mennyt. Ja sillä perustella, että mihinkäs Huopalahti päättyy kaukoliikenneraiteilla  lännessä? Idässähän se päättyy Helsingin liikennepaikan rajaan ja kaupunkiradalla taas merkit tulivat pääopastimeen, joka sijaitsee risteyssillan lähellä.

Kyllä mun mielestä kaupunkiradan puolellakin Huopalahti alkaa Helsingin liikennepaikan rajalta, koska matkustajalaitureiden tulee olla liikennepaikan sisällä. Risteyssillan opastimissa ei ole oransseja merkkejä. Kaukoliikenneraiteiden puolen itäinen raja menee idästä tultaesta laituria edeltävien pääopastinten kohdalla.

Nyt kun asiaa pohdiskelee tarkemmin, niin "oikeaoppisimminhan" Huopalahden pitäisi olla seisake, ja risteyssillan vaihteiden sitten oma liikennepaikkansa. Nykykäytäntö tosin ei oikein taivu siihen, että samalla radalla osalla raiteista on liikennepaikkaa ja osalla ei. Nyt on sitten pitänyt niputtaa vähän turhan laaja alue saman liikennepaikan alle.
tallennettu
Jorma Rauhala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 795


« Vastaus #27 : Syyskuu 15, 2009, 18:25:59 »

Yksi (omasta mielestäni) erikoinen liikennepaikanrajoihin liittyvä asia on Tikkurila-Hiekkaharju -välillä.

Kuten tunnettua, siinä on neljä pääraidetta: läntinen, läntinen keskiraide, itäinen keskiraide ja itäinen raide.

Tikkurilan liikennepaikan rajamerkit ovat näillä raiteilla pohjoisen suunnasta saapuvan liikenteen (tulo)pääopastimissa.

No sitten on vielä olemassa Viideskin raide Diksin ja Sandiksen välillä eli entinen P-junien kääntöraide ja Hakkilan T-junien vetopätkä, eli Hiekkaharjun raide nro 5.

Tikkurila-Hiekkaharju -väli on kuitenkin Ratahallintokeskuksen päätöksellä vain neliraiteinen. Viidennen raiteen pääopastimessa ei ole liikennepaikan rajamerkkiä, eli siiskö "Tikkurila" jatkuu sen raiteen osalta linjalle ja naapuriliikennepaikalle asti?

Onko Hiekkaharjun raiteen 5 laituri oikeasti Tikkurilan aseman enklaavi? Pitäisikö sitä kutsuakin Tikkurilan raiteeksi, sillä Viides raide ei ole juridisesti Hiekkaharjua, vaan kuuluu siis Tikkurilaan.

Uskomatonta, mutta totta: saman välilaiturin eripuolilla olevat raiteet ovat eri liikennepaikkaa?
tallennettu
Teppo Niemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2129


« Vastaus #28 : Syyskuu 16, 2009, 07:15:38 »

Jos muistan Myyrmäen oikein, niin arvataan vihjeesi perusteella, että siellä Helsingistä päin katsottuna oli ensin (laiturin päässä) liikennepaiken vaihtotyön raja ja laiturin toisessa päässä liikennepaikan raja kiinitettynä pääopastimeen.

tallennettu
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2909


« Vastaus #29 : Syyskuu 16, 2009, 15:37:26 »

Jos muistan Myyrmäen oikein, niin arvataan vihjeesi perusteella, että siellä Helsingistä päin katsottuna oli ensin (laiturin päässä) liikennepaiken vaihtotyön raja ja laiturin toisessa päässä liikennepaikan raja kiinitettynä pääopastimeen.

Puolittain oikein... Virhe rajautui tosin vain Myyrmäen eteläpuolelle. Mutta kun noin lähellä olit, niin tuomaroin vastauksen oikeaksi, koska ansaitset seuraavan kysymysvuoron.

Myyrmäen eteläpuolen pääopastimilla tosiaan oli aluksi merkit päittäin väärinpäin, eli Malminkartanon jälkeen etelästä tultaessa tulikin ensin "liikennepaikan vaihtotyön raja"-merkki, ja samalainen uudestaan Myyrmäen jälkeen. Etelän suuntaan kulkiessa taas tuli "liikennepaikan raja"-merkki kahteen kertaan, ensin oikeaoppisesti Myyrmäkeen saavuttaessa, ja sitten uudestaan Myyrmäen jälkeen.

Teppo Niemi knopittaa seuraavaksi!
tallennettu
Teppo Niemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2129


« Vastaus #30 : Syyskuu 17, 2009, 10:37:52 »

Johan topi myrkyn lykkäs... Mutta yritetäänpä: Suomessa on ollut yksityisrata, jolla on ollut jopa henkilöliikennettä, ja jonka toinen päätepiste ei ole ollut Suomessa. (Rata on erkaantunut Valtionrautateiden radasta) Mikä rata on ollut kyseeessä?
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2423


« Vastaus #31 : Syyskuu 17, 2009, 12:02:05 »

Vinkki: 1864 Suomen suuriruhtinaskunta ja -------- tekivät vaihtokaupan, jossa Suomi luovutti -----lle pienen palan ----------lta ja vastineeksi ------- lupasi ------------n. Vaihtokauppa pantiin toimeen kuitenkin vain --------n osalta ja Suomi sai odottaa ----------- aina -------n asti.
tallennettu
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #32 : Syyskuu 17, 2009, 12:10:49 »

Vinkki: 1864 Suomen suuriruhtinaskunta ja -------- tekivät vaihtokaupan, jossa Suomi luovutti -----lle pienen palan ----------lta ja vastineeksi ------- lupasi ------------n. Vaihtokauppa pantiin toimeen kuitenkin vain --------n osalta ja Suomi sai odottaa ----------- aina -------n asti.

1864 Suomen suuriruhtinaskunta ja Venäjä(n keisarikunta) tekivät vaihtokaupan, jossa Suomi luovutti Venäjälle pienen palan Siestarjoelta ja vastineeksi Venäjä lupasi Petsamon. Vaihtokauppa pantiin toimeen kuitenkin vain Siestarjoen osalta ja Suomi sai odottaa Petsamoa aina 1920 asti.

Rata Rajajoelta Siestarjoen asetehtaalle Karjalan kannaksella?
tallennettu
Teppo Niemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2129


« Vastaus #33 : Syyskuu 17, 2009, 13:42:16 »

Sieltähän se tuli, Elias Pölhön vihjeet ovat juuri Siestarjoen asetehtaan alueen vaihtokaupasta eli Sampo jatkakoon ketjua.
Kyseessä on juuri Siestarjoen rata, joka erkani Pietari - Riihimäki radasta Rajajoen sillan länsipuolella ja siis Suomen suurruhtinaskunnan alueelta. Radan vaiheista on lisää tietoa Suomen leveäraiteisia yksitysratoja käsitelevässä kirjassa.  Radan vaiheet ovat todellakin mielenkiintoiset.
tallennettu
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #34 : Syyskuu 17, 2009, 13:52:51 »

Esitän seuraavanlaisen knopin, joka liittyy erääseen toteutumattomaan ratahankkeeseen. Tästä tehtiin aloite muistaakseni ensi kerran v. 1978, mutta se ei silloin edennyt. Viimeksi samaisesta hankkeesta keskusteltiin lehdistötasolla vuonna 2008. Hanke liittyy kaivostoimintaan. Mille paikkakunnalle ja mitä kaivosta palvelemaan tuo rata olisi haluttu rakentaa?
tallennettu
Teppo Niemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2129


« Vastaus #35 : Syyskuu 17, 2009, 14:59:44 »

Tarjotaanpa Soklia....
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2423


« Vastaus #36 : Syyskuu 17, 2009, 16:28:43 »

Sopisiko Mustavaaran (entinen) kaivos Taivalkoskella?
tallennettu
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #37 : Syyskuu 17, 2009, 18:05:48 »

Sokli sen paremmin kuin Mustavaarakaan ei ollut se, mitä hain. Selvennän vähän: vuonna 2008 puhuttiin tuohon kaivokseen liittyen paljon enemmän sen avaamisesta ja siihen liittyvistä lupamenettelyistä, kaivoksen mukanaan tuomista työpaikoista paikkakunnalleen yms. kuin kaivoksen toimintaa palvelevasta rautatieyhteydestä, mistä keskustelu oli melko marginaalista. Kaivoksen rakentaminen oli jo toteutumaisillaan, kunnes viime syksyn talouskriisi ja siitä seurannut metallien hinnan romahtaminen jäädyttivät tämän sinänsä hyvin pitkälle edenneen hankkeen. Hyväksyn vastaukseksi siis tämän kaivoksen nimen ja kunnan, jonka alueelle se olisi avattu. V. 1978 toivottu rautatieyhteys olisi nimittäin palvellut tämän saman malmion hyödyntämistä (en tiedä, mitä kaivoksen nimeksi tuolloin kaavailtiin vai ehdittiinkö kaavailla mitään). Tuolloin se muistaakseni kaatui liian heikkoon malmipitoisuuteen, jota senaikaisella tekniikalla ei olisi ollut taloudellisesti kannattavaa louhia. Myös alueen malmivarannot arvioitiin tuolloin pienemmiksi kuin nykyään. Kerrotaan vielä sekin, että malmi, jota alueelta aiottiin louhia, on kuparia.
tallennettu
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2909


« Vastaus #38 : Syyskuu 17, 2009, 20:35:20 »

Polvijärven Kylylahti?
tallennettu
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #39 : Syyskuu 18, 2009, 07:20:58 »

Polvijärven Kylylahti?

Bingo! Knoppiketjun puheenjohtajuus siirtyy (jälleen kerran) Topille.

Mainitsemastani kaivosrautatien rakennusaloitteesta löytyy parin sivun verran infoa Unto Martikaisen kirjassa Kiskot vievät Karjalaan. Mistään muualta en ole saanut aiheesta tietoa. Pieni kaivaus historian hämäriin tämäkin.
tallennettu
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2909


« Vastaus #40 : Syyskuu 18, 2009, 13:04:53 »

Öh. Pistin vain googleen kuparia ja kaivosta ja etsin nimiä joita ei ole vielä mainittu. Varsinainen tieto tuo siis ei ollut.

Jatketaan Vantaankosken radalla, luultavasti aiempaa helpommalla knopilla.

Mitä erikoista on yhdessä Vantaankosken radan melko pohjoispään pääopastimessa?
tallennettu
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2909


« Vastaus #41 : Syyskuu 29, 2009, 11:19:25 »

Vantaankosken rataosan detaljit eivät näytä olevan suosiossa Hymyilee

Laitetaan ensimmäinen ja viimeinen lisävihje:
Kyseessä on Vantaankosken "tulotolppa", joka sijaitsee heti Martinlaakson asemalaiturin jälkeen, läntisellä raiteella. Sen siis kohtaa, jos kulkee vasenta raidetta kohti Vantaankoskea. Mitä erikoista tässä pääopastimessa on (sen olemuksessa)?
tallennettu
Simo Toikkanen
Ylläpito
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 119


« Vastaus #42 : Syyskuu 29, 2009, 15:41:43 »

Vantaankosken rataosan detaljit eivät näytä olevan suosiossa Hymyilee

Laitetaan ensimmäinen ja viimeinen lisävihje:
Kyseessä on Vantaankosken "tulotolppa", joka sijaitsee heti Martinlaakson asemalaiturin jälkeen, läntisellä raiteella. Sen siis kohtaa, jos kulkee vasenta raidetta kohti Vantaankoskea. Mitä erikoista tässä pääopastimessa on (sen olemuksessa)?
Ajattelin ensin antaa muiden mahdollisten tietäjien vastata. Kyseisen opastimen taustalevyhän on "väärinpäin", ts. tyhjä tila on valoyksiköiden vasemmalla puolella. Normien- ja sääntöjenmukaisessa opastimessa tyhjä tila on oikealla.
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #43 : Syyskuu 29, 2009, 16:00:23 »

Näistä knoppipaikoista olisi kiva nähdä valokuvia. Jos vielä ei ole vorkin 60000 valokuvan joukossa kuvaa linkattavaksi, voisi joku aboriginaali käydä esim. tämän puheenaiheena olevan opastimen kuvaamassa.
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Valtteri Keski-Säntti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 147


« Vastaus #44 : Syyskuu 29, 2009, 16:41:33 »

Kyseinen opastin näkyy ainakin tässä: http://vaunut.org/kuva/19011
tallennettu

Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2909


« Vastaus #45 : Syyskuu 29, 2009, 23:02:03 »

Ajattelin ensin antaa muiden mahdollisten tietäjien vastata. Kyseisen opastimen taustalevyhän on "väärinpäin", ts. tyhjä tila on valoyksiköiden vasemmalla puolella. Normien- ja sääntöjenmukaisessa opastimessa tyhjä tila on oikealla.

Näin juuri. Ehkä olisi ATU:n sisälle taustalevy asianmukaisesti asennettuna päätynyt. Toikkanen knopittaa seuraavaksi.
tallennettu
Simo Toikkanen
Ylläpito
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 119


« Vastaus #46 : Lokakuu 01, 2009, 15:37:08 »

Laitetaanpa tällainen helppo kysymys. Montako yli neliakselista henkilövaunua on VR:llä ollut?
tallennettu
Jorma Rauhala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 795


« Vastaus #47 : Lokakuu 01, 2009, 17:23:56 »

Laitetaanpa tällainen helppo kysymys. Montako yli neliakselista henkilövaunua on VR:llä ollut?
Ei tule mieleen, jos tämän piti olla helppo, kuin kaksi vaunua (sarjassa A).

Siis VR:n kirjoilla olleita vaunuja! RHK:llahan on lisäksi myös sellainen, mutta se ei liene luettavissa oikeastaan henkilövaunuksi, kuten se yksi VR:nkin oli. Kimurantti kysymys.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 01, 2009, 17:38:04 kirjoittanut Jorma Rauhala » tallennettu
Simo Toikkanen
Ylläpito
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 119


« Vastaus #48 : Lokakuu 02, 2009, 19:23:01 »


Ei tule mieleen, jos tämän piti olla helppo, kuin kaksi vaunua (sarjassa A).
Tätäpä juuri hain.
Siis VR:n kirjoilla olleita vaunuja! RHK:llahan on lisäksi myös sellainen, mutta se ei liene luettavissa oikeastaan henkilövaunuksi, kuten se yksi VR:nkin oli. Kimurantti kysymys.
Henkilövaunuiksi minä nämä vaunut luokittelen sarjamerkintänsä perusteella. Sitähän ne ovat enemmän kuin tavaravaunuja. Työkone- tai virkatarvevaunukategoriakin lienee lähellä tällaisten mittausvaunujen ollessa kyseessä. Raja on joskus vähän häilyvä. 

Siis: Jäsen Rauhala, olkaa hyvä!
tallennettu
Jorma Rauhala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 795


« Vastaus #49 : Lokakuu 04, 2009, 17:52:48 »

Siis: Jäsen Rauhala, olkaa hyvä!

Kuten tunnettua, VR:n Helsingin lähiliikenteessä käytetään linjatunnuksia: isoja kirjaimia. Junareittien toinen pääte on tietenkin Helsingissä ja toinen on sitten jossain muualla.

Kerro linjatunnuskirjaimet, joilla on liikennöity Helsingistä eri aikoina eri pääteasemille
Siis kirjain ja kaikki eri pääteasemat!

Lyhytaikaiset ratatyötyyppiset liikennemuutokset, kuten P-linjan lyhentäminen aikoinaan kaupunkiratatöiden yhteydessä joksikin ajaksi Hiekkaharjusta Tikkurilaan, ei lasketa mukaan tähän knoppiin.
tallennettu
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 58 | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Yleinen keskustelu  |  Aihe: Knoppiketju  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina