Teräskela aiheutti veturin suistumisen raiteilta Kälviällä

[Harri Junttila]

Teräskela aiheutti veturin suistumisen raiteilta Kälviällä

Yksinäinen matkustajajunan veturi törmäsi teräskelaan ja luiskahti raiteilta Kälviän Peltokorvessa, Matkanevan kohdalla keskiviikkona kahdentoista aikoihin. Juna oli tulossa etelän suunnalta täydellä vauhdilla. Jarrutus ei auttanut.
Silminnäkijän mukaan ”rytinä ja jytinä oli hirveää”.

VR:n mukaan teräskela oli tippunut raiteille edellisen tavarajunan kyydistä. Vastaavaa tapahtuu todella harvoin, sillä lastaukset pyritään tekemään ja tarkastamaan huolella.

Itäisellä raiteella liikkunut, noin 84 tonnia painava veturi jäi luiskahtamisen jälkeen kallelleen seisomaan. Se ei kaatunut.

Junaliikenne pysäytettiin hetkeksi myös läntiseltä raiteelta. Matkustajaliikenne palautui läntiselle raiteelle iltapäivän aikana. Busseja ei tarvittu.

Tutkimukset ovat käynnistyneet. Veturin ja onnettomuuskohdan kiskojen kunto tarkistetaan.
http://www.kp24.fi/uutiset/teemat/1480/408832/Ter%C3%A4skela-aiheutti-veturin-suistumisen-raiteilta-K%C3%A4lvi%C3%A4ll%C3%A4

[Jari Kuusinen]

Kyseessä jokin Sr1: https://www.instagram.com/p/BDSre-anvtB/

[Harri Junttila]

Jos oikein katsoin niin Ic50 on ohittanut paikan 10min aikaisemmin. Onko tässä lie toinen raide kuinka kaukana kun ilmeisesti Ic50 ei ole havaittu sitä kelaa.

[Timo Vainio]

"Jarrutus ei auttanut."

Mitenköhän toimisi kiskoja vasten painuvat kumitassut, joiden varaan veturi osittain nousisi hätäjarrutuksessa?

[Tuukka Ryyppö]

"Jarrutus ei auttanut."

Mitenköhän toimisi kiskoja vasten painuvat kumitassut, joiden varaan veturi osittain nousisi hätäjarrutuksessa?

Luultavasti hyvin, mutta eivätkö kiskojarrut hoida saman homman vielä paremmin? Kumihan olisi tarpeen kitkan lisäämiseksi, mutta voiko kumin kitkakerroin mitenkään olla suurempi kuin kiskojarrujen magneetin muskelit?

[[Tunnus poistettu]]

Noniin sattuu sitä raitellakin ja kyllä teräskela on lethaalimpi kuin muutama paperipaali. Huonolla tuurilla kela olis voinut tulla matkustajajunasta sisään jos olis pudonnut junien kohdatessa. Turha syytellä autoja kokoaikaa kun junat yhtä vaarallisia.

[Harri Junttila]

Toki olisihan huonolla tuurilla Kela voinut pudota vaikka jonkun aseman laiturille aiheuttaen ison vaaran tai alikäytävän kohdalle. Toki mielessä pyörii entä jos siihen olisikin esim Pendolino törmännyt täyttä vauhtia niin huonolla tuurilla olisi käynyt huonosti.

[Juhani Pirttilahti]

"Jarrutus ei auttanut."

Mitenköhän toimisi kiskoja vasten painuvat kumitassut, joiden varaan veturi osittain nousisi hätäjarrutuksessa?

Luultavasti hyvin, mutta eivätkö kiskojarrut hoida saman homman vielä paremmin? Kumihan olisi tarpeen kitkan lisäämiseksi, mutta voiko kumin kitkakerroin mitenkään olla suurempi kuin kiskojarrujen magneetin muskelit?

Kumin kitka on parempi. Mutta kumi sulaisi ja/tai syttyisi palamaan kitkan aiheuttamasta kuumuudesta. Tämä on johtanut pääasiassa metallisten kitkapalojen käyttöön jarruissa.

[Lauri Uusitalo]

Turha syytellä autoja kokoaikaa kun junat yhtä vaarallisia.

Junat yhtä vaarallisia? Jollain asteikolla tietysti vaarallisempiakin, mutta miten on toteutuneiden onnettomuuksien laita?

[Kimmo T. Lumirae]

Turha syytellä autoja kokoaikaa kun junat yhtä vaarallisia.

Mainitse, Janne, muutama onnettomuus Suomen rautateiltä viimeisen 15 vuoden ajalta, jossa on ihmisiä menehtynyt.

Samalla aikavälillä maantieliikenteesä on kuollut Suomessa noin 5000 henkilöä.

[Riku Outinen]

Turha syytellä autoja kokoaikaa kun junat yhtä vaarallisia.

Oletko ihan vakavissasi?

[Simo Virtanen]

Turha syytellä autoja kokoaikaa kun junat yhtä vaarallisia.

Mainitse, Janne, muutama onnettomuus Suomen rautateiltä viimeisen 15 vuoden ajalta, jossa on ihmisiä menehtynyt.

Samalla aikavälillä maantieliikenteesä on kuollut Suomessa noin 5000 henkilöä.

Junan alle kuolee ihmisiä lähes viikoittain, mutta jostain syystä niitä haluta tilastoida samaan tapaan kuin tieliikenneonnettomuuksia.

Myös tieliikenteen "onnettomuuksista" noin kolmasosa on tahallisia alle jäämisiä, mutta jostain syystä niistäkään ei haluta käyttää oikeaa nimitystä. Ei edes karmeimmista tapauksista, joissa äiti ajaa tahallaan lapsineen raskaan bussin alle vaan nekin merkitään tilastoon onnettomuuksiksi.

Junaliikenteen onnettomuudet olisi syytä muutoinkin tutkia liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimesta, jollon saisimme puolueetonta tietoa onnettomuuksien syistä ja niiden välttämisestä. Varmasti esiin nousisi nopeuksien rajoittaminen ja erilaiset tekniset ratkaisut. Myös rautatiealueille pääsyä tulisi rajoittaa.

Kälviän tapaukessa vaikuttaisi siltä, että kuorman varmistaminen on laiminlyöty törkeästi. Maanteillä tuollaisesta olisi tarjolla jo (ehdollista) vankeutta. Saapa nähdä ottaa Onnettomuustutkintakeskus tämän tutkittavakseen. Suuronnettomuuden vaara on ollut ilmeinen.

[Mikko Mäntymäki]

Täysimittainen kela painaa sen 25 tonnia, tekisi varmasti kunnon tuuletusaukon radanvarressa olevaan taloon jos siihen osutaan nopeudella 140 km/h.

[Joona Kärkkäinen]

Eipä nuo kelat taida olla kiinni millään, vaan niiden kuuluisi pysyä paikallaan ihan omalla painollaan. Siksi tapaus vaikuttaakin hyvin ihmeelliseltä.

[Tuukka Ryyppö]

Junan alle kuolee ihmisiä lähes viikoittain, mutta jostain syystä niitä haluta tilastoida samaan tapaan kuin tieliikenneonnettomuuksia.

Myös tieliikenteen "onnettomuuksista" noin kolmasosa on tahallisia alle jäämisiä, mutta jostain syystä niistäkään ei haluta käyttää oikeaa nimitystä. Ei edes karmeimmista tapauksista, joissa äiti ajaa tahallaan lapsineen raskaan bussin alle vaan nekin merkitään tilastoon onnettomuuksiksi.

Tässä itse sanot, että tieliikenneonnettomuusksista n. 33% on itsemurhia tai niiden yrityksiä ja rautatieonnettomuuksista lähes 100%, eli tapahtuu "lähes viikottain".

[Tuukka Ryyppö]

Eipä nuo kelat taida olla kiinni millään, vaan niiden kuuluisi pysyä paikallaan ihan omalla painollaan. Siksi tapaus vaikuttaakin hyvin ihmeelliseltä.

Kelat ovat vaunun päällä muistaakseni kaareva pinta vaunun lattiaa kohti siten, että kelan molemmilla puolilla on ikäänkuin stopparit pitämässä kelaa paikallaan. Jos toinen näistä stoppareista hajoaa, etenkin taaimmaisena vaunussa ollessaan, voi teräskela ehkä päästä liikkeelle?

[Joonas Viita]

Joko stopparit pettäny tai lastattu väärin taitaa olla vaihtoehdot.

[Tuukka Ryyppö]

Tämä Ilari Eskelisen vorkissa julkaisema kuva toimii aika hyvänä mallikuvana puheenaiheesta:

[Tuukka Ryyppö]

Sen verran tosin tymäkkää tekoa nuo "stopparit", että todennäköisemmin kelan alle on jäänyt jokin kappale tai kelan muodossa on ollut epäsäännöllisyyttä niin, että kela on matkan aikana kaatunut kyljelleen ja pudonnut. Tässä tapauksessa olisi kuitenkin kyse todella törkeästi lastausvirheestä, koska kela olisi väistämättä ollut silminnähden vinossa jo heti kun se on vaunun päälle asetettu.
Kelan murtuminen lienee poissuljettu mahdollisuus, koska kyse tosiaan on kelasta, ei säteen suuntaan yhtenäisestä lieriöstä.

[Simo Virtanen]

Eipä nuo kelat taida olla kiinni millään, vaan niiden kuuluisi pysyä paikallaan ihan omalla painollaan. Siksi tapaus vaikuttaakin hyvin ihmeelliseltä.

Kelat ovat vaunun päällä muistaakseni kaareva pinta vaunun lattiaa kohti siten, että kelan molemmilla puolilla on ikäänkuin stopparit pitämässä kelaa paikallaan. Jos toinen näistä stoppareista hajoaa, etenkin taaimmaisena vaunussa ollessaan, voi teräskela ehkä päästä liikkeelle?

Luonnossa noita vaunuja useinkin tarkastelleena näyttäisi sivuttaissiirtymää ehkäisevän eräänlaiset hampaat, etäisesti kaivinkoneen kauhan hampaiden koko- ja vahvuusluokkaa olevat. Ne ovat ilmeisesti jousikuormitteiset eli kelan alle jäävät painuvat piiloon.

[Panu Breilin]

Näyttäisi siltä, että kelan pudottaneesta T55002:sta on Rauniossa poistettu vaunu tai vaunuja (eli heti kun tieto onnettomuudesta tuli):

http://julia.dy.fi/timetables?s=55002&d=23.3.2016

[[Tunnus poistettu]]

Näyttäisi siltä, että kelan pudottaneesta T55002:sta on Rauniossa poistettu vaunu tai vaunuja (eli heti kun tieto onnettomuudesta tuli):

http://julia.dy.fi/timetables?s=55002&d=23.3.2016

Tai sitten Härmän r.3, koska aikatauluun ei ole kirjautunut Härmän lähtöaikaa. Rauniossa on vain pääkulkutie ja kohtausraide.

VR Transpointin vaunukuvasto kertoo kelavaunusta (uusi malli):

Vaunu on varustettu teräsrakenteisilla kelakehdoilla, joissa on kelojen sivuttaissiirtymisen estävät tukivivut (8 kpl/kehto) ja joiden toiminnan kuormatut kelat säätelevät. Vaunun kelakehtojen päihin on kiinnitetty romunkuljetussäiliöiden kuljetusta varten sivuttaisliukumisen estävät tuet (3 x 4 kpl/vaunu).

Vaunun viidessä kelakehdossa voidaan kuljettaa kuumia teräskeloja, joiden lämpötila kuormausvaiheessa voi olla +600 °C

Ja vanha malli:

Vaunu on varustettu teräsrakenteisilla kelakehdoilla, joissa on kelojen sivuttaissiirtymisen estävät tukivivut (10 kpl/kehto) ja joiden toiminnan kuormatut kelat säätelevät. Vaunun kelakehtojen päihin on kiinnitetty romunkuljetussäiliöiden kuljetusta varten sivuttaisliukumisen estävät tuet (2 x 6 kpl/vaunu).

[Roope Prusila]

Näyttäisi siltä, että kelan pudottaneesta T55002:sta on Rauniossa poistettu vaunu tai vaunuja (eli heti kun tieto onnettomuudesta tuli):

http://julia.dy.fi/timetables?s=55002&d=23.3.2016

Tuossa näkyy Seinäjoen kohdalla lukevan juna kokoonpano: vaunujen otto tai jättö. Tiedä sitten mitä siellä on tehty

[Panu Breilin]

Näyttäisi siltä, että kelan pudottaneesta T55002:sta on Rauniossa poistettu vaunu tai vaunuja (eli heti kun tieto onnettomuudesta tuli):

http://julia.dy.fi/timetables?s=55002&d=23.3.2016

Tuossa näkyy Seinäjoen kohdalla lukevan juna kokoonpano: vaunujen otto tai jättö. Tiedä sitten mitä siellä on tehty

Mutta pysähdysaika on ollut vain viisi minuuttia, eli siinä tuskin on ehditty tehdä muuta kuin kuljettajan vaihto.

Usein myöhästymiskoodeja merkitään vain isojen asemien kohdalle, vaikka varsinainen myöhästyminen olisi tapahtunut jo aiemmin.

[Mikko Mäntymäki]

Minua ainakin kiinnostaisi nähdä veturin vauriot kun se on törmännyt 16-25 tonninkelaan, ilmeisesti puskin on ottanut iskun vastaan. Kausalassa taas betonipalkki lensi varaston seinästä läpi.