Rautatiet ja harrastus  |  Radat ja laitteet  |  Aihe: Pumppaamo vesitornille  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Markku Alamaunu
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 18


« : Toukokuu 17, 2016, 12:51:03 »

Millaisia vesipumppuja on käytetty ennen sotia (1910 – 1930) veden pumppaamiseen vesitorneille?
Kysymykseni kohde on sijainnut Laurila – Rovaniemi rataosuudella olevan Koskenkylän pysäkin (ent. Taivalkoski) kohdalla Kemijoessa.
Pumppuasema on ollut noin 200 m:m päässä vesitornista. Käyttövoima? pumpputyyppi, pumppaamorakennus ym. yleistä tietoa olis kiva saada. Valokuvat sen aikaisista pumpuista olis poikaa. Vesitorni on purettu 1930-luvun lopulla. Todennäköisesti myös puppuasema on purettu silloin.

// otsikko korjattu
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 27, 2016, 12:08:06 kirjoittanut Olli Keski-Rahkonen » tallennettu
Marko Anttila
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 175


« Vastaus #1 : Toukokuu 28, 2016, 19:28:51 »

Vuoden 1909 tilasto (eli Rautatiehallituksen kertomus) tietää kertoa silloisella Taivalkoskella oli höyrykonekäyttöinen voimakone vedennostoa varten. Saman taulukon mukaan siellä oli vesitorni, pumppuhuone ja halkovaja kyseisen vuoden lopussa. Tuosta taulukosta ei selviä oliko pumppuhuone tosiaan erillinen rakennus vai osana vesitornia.
tallennettu
Markku Alamaunu
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 18


« Vastaus #2 : Toukokuu 28, 2016, 20:14:42 »

Mielenkiintoista. Sen tiedän, että pumppuhuone on ollut erillinen rakennus.  Se on ollut noin 200 metrin päässä vesitornista kemijoen rannassa.  Mistä löydän tuon Rautatiehallituksen kertomuksen?
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 463


« Vastaus #3 : Toukokuu 29, 2016, 23:18:19 »

Rautatiehallituksen kertomus on perusteellisempi kuin vuosittainen rautatietilasto. Etsisin niitä Rautatiemuseosta tai Yliopiston kirjastosta. Koko sarjaa ei liene yksityishekilöillä. Jonkinlaista tietoa voi saada muistakin lähteistä.
Ratojen rakennuskertomukset antavat jonkin verran tietoja, niistä löytyy osin yksityiskohtiakin, toisaalta asiat on yleistetty taulukoiksi. Niistä voi päätellä myös jotain. Lisähupina vanhat nimitykset.  Seuraavat otteet  ja arvelut tulevat ”Waasan Rautatien” ja ”Oulun Rautatien” kertomuksista  (1884 ja 1888). Valitettavasti Oulun pohjoispuolelta minulla ei näitä ole. Epävarmuus johtuu jo siitä, että nämä kertomuksetkin ovat ”Lyhennys – otteita”:  taulukossa Oulun radalta mainitaan, että  I:sessä piirissä on 3 kpl vesitorneja halkovajan ja etusillan kanssa, II:sessa 2 kpl, III:nessa 2 kpl ja IV:nessä 2 kpl.    Höyrypumppu-huoneita ynnä koneenkäyttäjän asunnon ja ulkohuoneen kanssa 4 – 2 – 3 – 2 . Vesisäiliöitä, siivilöitä, torvijohteita, höyry- ja vääntöpumppuja... Vain rakennuspiirin tarkkuudella.  Siis I:ssä piirissä on yksi pumppuhuone enemmän, kuin vesitorneja. Selitys lienee vesisäiliö tallissa. ”Täydennys”-listassa saattaa olla yksityiskohtaisempikin tieto, esim.  Waasan radalle hankittiin vara-höyrypumppu hintaan 1200 Smk. Myös uusi dresiina hintaan 360 Smk. Oulun radalle hankittiin ”vähähkö määrä käsipumppuja”.  ”Erillinen vesijuotturi  Nikolainkaupunkiin”. Mainitaan, ettei Oulun radalla käytetä lainkaan käsipumppuja (vääntöp.). Pietarsaaren sivuradalla mainitaan kuitenkin puurakenteinen lokomotiivitalli yhdellä ”hinkalolla”, vesitorni, kaivo sekä käsipumppu.  Käsipumput olivat vilkkaammilla paikoilla vain varapumppuja.
Pumppu oli joskus tallissa, vesitornissa tai pumppuhuoneessa. Veden lähteenä kaivo, joki, järvi yms. Vesijohto joskus virstankin pituinen. Veden laatu saattoi aiheuttaa ongelmia. Kilpualla mainitaan joudutun laajentamaan vedenpuhdisinta. Oulun kertomuksesta on oheinen liite, jossa mainitaan pumppujen olleen englantilaisia. Veikkaan Worthingtonia, jota käytettiin myös 20-30 -luvuilla varustetuissa palojunissa ym. kohteissa. Mustaa valkoisella en ole nähnyt.
http://vaunut.org/kuva/95738?t=palojuna


* Vedennostolaitoksia.jpg (726.64 kilotavua, 1175x895 - tarkasteltu 224 kertaa.)
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 463


« Vastaus #4 : Marraskuu 26, 2016, 23:12:53 »

Sattumalta tuli vastaan C.E.Holmbergin paksussa kirjassa "LVR", 1904, kuva radan pumppuhuonelaitteista. Mainitaan, että apupumppu oli aina varalla. Vesijärven tallin tornissa oli tuulimyllypumppu. Muistaakseni Mikko Lumio jossakin kirjoitti ainakin Otavan satamassa olleen tuulimyllyn vettä nostamassa.


* LVR-pumppuhuonekoneita.jpg (476.4 kilotavua, 1726x750 - tarkasteltu 500 kertaa.)
tallennettu
Markku Alamaunu
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 18


« Vastaus #5 : Marraskuu 27, 2016, 11:53:08 »

Tässä linkki Suomen Rautatiehistoriallinen Seura ry (SRHS) sivuille, jossa oma albumini. Siihen olen kerännyt tietoa mitä olen löytänyt Koskenkylän pysäkin rakennuksista ja vesitornista.
https://www.facebook.com/groups/42978773269/permalink/10154499186628270/
tallennettu
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 697


« Vastaus #6 : Marraskuu 27, 2016, 12:36:05 »

Markun arkistotyö on tuottanut tulosta, mistä täytyy kiittää ja ottaa opiksi ja esimerkiksi!
tallennettu
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1781


« Vastaus #7 : Marraskuu 27, 2016, 14:23:17 »

Lokomotiivihinkalo lienee hauska vanha termi veturitallin pilttuulle? Hymyilee
tallennettu
Marko Anttila
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 175


« Vastaus #8 : Marraskuu 28, 2016, 17:44:05 »

Hinkalo on myös ihan tuttu sana Itä-Hämeen / Etelä-Savon maatiloilta. Yksi merkitys on ollut lehmän tai naudan sijoituspaikka navetassa ts. lehmän parsi. Myös viljalaarista on puhuttu hinkalona.

Ainakin Hämeenlinna - Tampere - Turku rautatien valmistumisen aikoihin wanhoissa sanomalehdissä oli raportteja rakentamisista tyyliin, "veturitalli tiilistä 5 hinkalolla".
tallennettu
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Radat ja laitteet  |  Aihe: Pumppaamo vesitornille  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina