Rautatiet ja harrastus  |  Radat ja laitteet  |  Aihe: hevosvetoiset radat  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 2 [3] | Siirry alas Tulostusversio
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 298


« Vastaus #50 : Tammikuu 07, 2019, 14:51:13 »

Ei toki ole hevosvetoinen kuvaushetkellä 1931 tämä rillirata ilmeisesti Salmijärvellä oikeassa käsivarressa, vaan ihmisvetoinen. Koskea ohitetaan kai Paatsjoella.
Vaunun kyydissä on valtion virkamoottorivene aikavälillä 18.56-20.14 ja 21.20-21.30 :
https://www.youtube.com/watch?v=AsR6Uj8u_tc
Ehkä siellä hevosiakin käytettiin vetäjinä, mutta tuskin poroja.
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 455


« Vastaus #51 : Toukokuu 01, 2019, 13:22:02 »

Alholman raiteista vielä. Paripäiväisessä inventaariossa (suursiivous) löytyi kaipaamani leikkelelaatikko. Joukkossa ensimmäisiä karttakopioitani  60-luvulta: Pietarsaaren kaupunkikuva 1910 Suomi-karttakirjasta. Siinä näkyy muista erottuva itä – länsi suuntainen raide, joka ei ainakaan ole VR:n. Rakennusraideko? Hellörenin sorakuoppa on ptkän sivuraiteen päässä.
Tuijotettuani eri karttoja näin lopulta, että Jyrkin lisäämän raidekaavion (1923)   http://vaunut.org/kuva/87877?liikp1=42     harva ”ratapiha” vastaa sahan lautatarhan sijaintia. Yksinäiselle kääntöpöydälle eräs selitys on toispuolinen vanhanaikainen ”tapulikone”, veturikin tuli vasta 1927. Kuvan mukaan tapulikujilla on ollut vain yksi  kolmikiskoinen raide.
Raidekaavion raiteista enin osa on ilmeisesti kuulunut yksityiselle, ja ”Buff…” tarkoittaa VR:n rajaa? Näissä (1923) kaavioissa on merkitty myös yksityisraiteet. Kapeat ohuemmalla viivallla. Valokuvassa keskimmäinen kisko näyttää käyttämättömältä. Kaikki kaavion raiteet ovat siis normaalilevyisiä, ja hevosvetoisia.


* Pts-kaartta-nn.jpg (635.72 kilotavua, 1359x964 - tarkasteltu 127 kertaa.)
tallennettu
Esa Niemelä
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 12


« Vastaus #52 : Toukokuu 02, 2019, 21:13:40 »

Raidekaavion raiteista enin osa on ilmeisesti kuulunut yksityiselle, ja ”Buff…” tarkoittaa VR:n rajaa?

”Buff" tarkoittanee ruotsinkielen sanaa buffert eli suomeksi puskinta...
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 02, 2019, 22:30:58 kirjoittanut Esa Niemelä » tallennettu
Jukka Viitala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 200


« Vastaus #53 : Toukokuu 04, 2019, 20:58:33 »

Vielä kerran Hyyppärää, radan päätepiste näyttää kartoissa olevan pari kilsaa Hyvinkäältä Pyhäjärvelle kapsu. Kuormattiinko siis hautakivet ensin 750 mm junaan ja vasta sitten leveäraiteiseen? Pieninkin kivi on noin 300 kg.

Missä kivet hakattiin/kiilloitettiin/kaiverrettiin? Suurin osa päätyi varmaan Malmin hautausmaalle, mutta on niitä ympäri Suomeakin, noin mustaa kiveä ei silloin saatu muualta. (Kustavin hautausmaalla törmäsin spektroliittiin, kivet loimusivat ilta-auringossa, aika kaukana Ylämaalta)
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 455


« Vastaus #54 : Toukokuu 06, 2019, 01:37:22 »

Hyyppärän raitella oli tasoristeys HKR:n kanssa juuri ennen siirtokuormauspaikkaa VR:n kanssa. Useissa kartoissa ei näitä päätepisteen raiteita ole merkitty.
Kuvittelen, en siis tiedä, että kiviä käsiteltiin louhimolla. Jo jätekiven syntyprosentti on yli 80. Kuljetus ei kannatane?
tallennettu
Jukka Viitala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 200


« Vastaus #55 : Toukokuu 16, 2019, 23:10:42 »

80 pinnan hukka on huikean hyvä mustalle kivelle, Kurussa taisi olla yli 90 pinnaa... Kaakkois-Suomen "helpoissa" kivissäkään ei päästä noin korkeaan saantiin, minkä huomaa jos ajelee Vaalimaalta Lappeenrantaan, siellä on eteläisimmät tunturimme, mitä nyt vähän ihmisen tekemiä, mutta paljon luonnollisemman näköisiä kuin muutamat hiihtohissien kyllästämät luonnonmäet pohjoisempana.
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 455


« Vastaus #56 : Heinäkuu 11, 2019, 03:11:49 »

Keravanjoen ylittävä vanhan Sipoontien siro kivisilta on nähtävyys sinänsä. Rautatieharrastajalle ovat sillan kaiteetkin hämmästelyn aihe: Onko noinkin  hentoa kiskoa tosissaan käytetty? Sipoon Historia, ja Keravan kotiseutuhistoria (18) kertovat kaidekiskojen olevan peräisin Talman/Martinkylän kalkkilouhoksen raiteesta. Silta tehtiin 1908.
Kaidekiskojen korkeus  on noin 5,5 cm, ja kiskon pään leveys n. 2 cm. Leveys  on sama kuin rakennusmestarien (Rakentajain) kalenterin 1950-luvulla esittämä kevyin standardikisko, joka kuitenkin on vain 50 mm korkea. Asiallisilla mittavälineillä saa tarkemmat arvot. Kaidekiskon painoksi arvioisin 5kg/m. Pystytolpat ovat myös kiskoa, mutta kummallisen korkeita, n. 13 cm. Tuskin VR:n käyttämiä. Yhdessä näkyy teksti "OSNABR(ÜCK)". Kaiteita on korjailtu myöhemmin jopa hitsaamalla.
liitekuva 5.7.2019


* Keravanjoen-v-s.jpg (958.97 kilotavua, 1980x1400 - tarkasteltu 82 kertaa.)
tallennettu
Sivuja: 1 2 [3] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Radat ja laitteet  |  Aihe: hevosvetoiset radat  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2019 Resiina