Vartsalan sahan rata Salossa

[Jaakko Pallaskorpi]

Salon Seudun Sanomissa on tänään 27.10.2016 artikkeli Halikon Vartsalassa vuosina 1883-1964 toimineesta sahalaitoksesta ja talotehtaasta. Laitoksen tuotantomäärät ovat olleet merkittäviä ja artikkelissa mainittiin, että pääosin raaka-ainetta ja valmiita tuotteita kuljetettiin laivoilla ja rautateitse. Tällaisesta Vartsalan radasta en ole kuitenkaan koskaan aiemmin kuullut puhuttavan, eikä kaikentietävästä Vorgistakaan ainakaan nopealla katsauksella löytynyt mitään tietoa. Mistä rata on siis kulkenut, missä se on yhtynyt rantarataan ja millaisella kalustolla radalla on liikennöity?

[Juhani Pirttilahti]

Salon Seudun Sanomissa on tänään 27.10.2016 artikkeli Halikon Vartsalassa vuosina 1883-1964 toimineesta sahalaitoksesta ja talotehtaasta. Laitoksen tuotantomäärät ovat olleet merkittäviä ja artikkelissa mainittiin, että pääosin raaka-ainetta ja valmiita tuotteita kuljetettiin laivoilla ja rautateitse. Tällaisesta Vartsalan radasta en ole kuitenkaan koskaan aiemmin kuullut puhuttavan, eikä kaikentietävästä Vorgistakaan ainakaan nopealla katsauksella löytynyt mitään tietoa. Mistä rata on siis kulkenut, missä se on yhtynyt rantarataan ja millaisella kalustolla radalla on liikennöity?

Rataa sinne ei ole ymmärtääkseni ikinä ollut. Todennäköisin vaihtoehto on, että rautateillä kuljetettu tavara on siirtokuormattu Salon asemalla.

[Tauno Hermola]

Puhutaan ehkä eri asiasta kuin aloitusviestissä, mutta tehdasalueella on ollut sisäinen rata. Tuollaisen maininnan löysin:

Alue on talotehtaan lautatarhakäytöstä 1960-luvulla vapautunutta ja luontaisesti metsittynyttä aluetta. Suunnittelualueen läpi kulkee vanha rautatiepohja, jolta rata on sittemmin purettu ja pohja on otettu käyttöön virkistysreittinä.

Google löytää pdf-dokumentin "Salon Vartsalan entisen lautatarha-alueen hoito- ja ideointisuunnitelma", mutta ei anna järkevää linkkiä. Dokumentissa on myös kartta, jossa ratapohja näkyy, sekä kuva vaunusta.

[Eljas Pölhö]

Kiitos vinkistä! Tästä museovaunusta en ollut kuullut aiemmin ja nyt siitä on pari hyvää kuvaa. Lautatarharadan päälinjan reitti on arvioitavissa peruskarttalehdeltä 2021 08 (vuodelta 1964). Vanhemmissa 1:100 000 kartoissa vuosilta 1929 ja 1954 on sahan paikka ja laituri selvästi merkitty, mutta ei rataa. Sitä on varmasti ollut kummankin aikaan ja nyt olisi hienoa, jos joku löytää jostain lähteestä paremman aluekartan tai kuvia sahasta (ehkä Halikon historiassa, pitää tutkia Suomessa käydessä). Vanhempia lähteitä voisi olla: V J Kallio: Halikon historia (1930, 536 siv); Aulis Oja: Suomen vanhimmat sahalaitokset (1945, Halikko on s. 194-197).

[Jukka Voudinmäki]

Kiitos vinkistä! Tästä museovaunusta en ollut kuullut aiemmin ja nyt siitä on pari hyvää kuvaa. Lautatarharadan päälinjan reitti on arvioitavissa peruskarttalehdeltä 2021 08 (vuodelta 1964). Vanhemmissa 1:100 000 kartoissa vuosilta 1929 ja 1954 on sahan paikka ja laituri selvästi merkitty, mutta ei rataa. Sitä on varmasti ollut kummankin aikaan ja nyt olisi hienoa, jos joku löytää jostain lähteestä paremman aluekartan tai kuvia sahasta (ehkä Halikon historiassa, pitää tutkia Suomessa käydessä). Vanhempia lähteitä voisi olla: V J Kallio: Halikon historia (1930, 536 siv); Aulis Oja: Suomen vanhimmat sahalaitokset (1945, Halikko on s. 194-197).

Pari Vartsala-kuvaa löytyy tuolta http://www.halikko.com/mv.html Wartsalalla on myös oma Fb-ryhmä, jonka sisältöä en tosin ryhmään kuulumattomana päässyt näkemään.

[Eljas Pölhö]

Pari Vartsala-kuvaa löytyy tuolta http://www.halikko.com/mv.html Wartsalalla on myös oma Fb-ryhmä, jonka sisältöä en tosin ryhmään kuulumattomana päässyt näkemään.

Kiitos, tämä oli hyvä. Vartsalan sahan rautatien kuvien lisäksi siellä oli paljon muutakin, kuten Kaiser ja Siipi-Wiima. Kiertelemällä sivuston muitakin kuvakansioita sieltä löytyi paljon juna- ja linja-autokuvia, esim Halikon junaonnettomuudesta 26.10.1941. Sääli, että kuvat ovat aika pieniä, mutta hyvä näinkin.

[Miika Rosendahl]

V. J. Kallion kirjoittamasta Halikon historiasta löytyi kuva Vartsalan sahasta vuodelta 1912 (http://vaunut.org/kuva/116246). Kuvassa on selvästi nähtävissä osa sahan kapearaiteista rataverkkoa. Uudemmissa Halikon historia I & II -teoksissa ei ollut vastaavia kuvia tai piirroksia.

[Tauno Hermola]

Millähän voimalla nuo vaunut ovat liikkuneet?

[Eljas Pölhö]

Kiitos kuvan lisäyksestä Miika! Ja kiitos, että tarkistit molemmat historiakirjat. Nyt yht'äkkiä tästä aiemmin lähes tuntemattomasta radasta onkin varsin paljon tietoja. Kuvan vuonna 1912 vaunuja siirrettiin ilmeisesti ihmisvoimin, kun ei näy lankutusta hevosta varten. Moottorivetureita ei tuolloin juuri ollut ja vaihde ei näytä kovin veturiratamaiselta. Myöhemmistä ajoista on vaikea sanoa, mutta ainakaan minun veturilistoillani Vartsalan saha ei ole mukana.

[Tauno Hermola]

Rataa sinne ei ole ymmärtääkseni ikinä ollut. Todennäköisin vaihtoehto on, että rautateillä kuljetettu tavara on siirtokuormattu Salon asemalla.

Lienee ollut niin, että rautateitse Vartsala Oy on ylipäätään kuljettanut aika vähän. Kirjasta Karikoski, V. A. M. ; Kannel, T. K. ; Lavonius, K. A., "Suomen teollisuus" (1951) poimittua: "Puuraaka-aine kuljetetaan paikalle uittamalla ja meriteitse" ('meriteitse' tarkoittanee aluksilla, erotukseksi uitosta), "Tuotannosta vietiin n. 90 % ulkomaille" ja "Laivaussatama on Kokkila".

Miten sitten mahtoi olla niiden valmistalojen kanssa, joita vietiin Vartsalasta sotakorvauksena Neuvostoliittoon, menivätkö nekin laivoilla vai kuljetettiinko sotakorvaustuotteet yleensä junakuljetuksina?

[Reino Kalliomäki]

Puutalotehtaita syntyi kaikkien suurempien sahojen yhteyteen… lopulta näitä oli 25 kpl. (I. Harki  ”Sotakorvausten aika”, Gummerus 1971). Taloja tehtiin noin 7000,  asuntopinta-ala oli 56 m². Lisäksi tehtiin parakkeja. J. Vesterinen (Suomen sotakorvaukset 1944 – 1952,  Alfamer 2012) mainitsee, että noin 7000 puutaloa toimitettiin sodassa miltei kokonaan tuhoutuneeseen Stalingradiin. H. Roos selvittää kuljetustilannetta kirjoituksessaan ”Kuljetusprobleema valtakunnallisena kysymyksenä sodan ja rauhan aikana”, 1951.  Rautatiet taisivat olla ylivoimainen sotakorvausten viejä. Määräksi mainitaan vaunuina  141490. Autoliikenne oli vain kotimaisten kuljetusten suorittaja, korvaten ajoittain vaunupulan takia lyhyempiä rautatiekuljetuksia. Lentoliikenne mainitaan kriittisten osien tuonnin yhteydessä. Laivaliikenteestä yleensä mainitaan valmistuneiden alusten määrä ( 20 km pitkä jono, junista 16 junaa, pituus Kemistä Helsinkiin). Löysin lähteistäni (+ Auer, Suviranta) vain yhden kuvan, jossa Hillon satamassa lastataan puutavaraa proomuun. Eli laivakuljetuksiakin siis oli. Miten paljon?
Määränpäätä ajatellessa  Vartsalankin talot taisivat ylittää rajan rautatievaunuissa.

[Tauno Hermola]

Pari kuvaa rilliradan vaunuista Vartsalan sahan infotaulun edessä: http://vaunut.org/kuva/117362, http://vaunut.org/kuva/117363