AL: Nyt se on varmaa! Tampereelle tulee ratikka

[Roope Prusila]

Pispalan valtatie olisi parempi vaihtoehto: enemmän pysäkkejä ja enemmän asukkaita pysäkkien lähellä.

Hyödynnetäänköhän kummassakaan vaihtoehdossa Lielahden tehdasradan siltaa?
Pispalan mäki on kyllä lännestä tultaessa melkoinen haaste kiskovehkeelle talvikelillä...

Tehdasradan sillan hyödyntäminen tarkoittaisi sitä, että raitiotien pitäisi kulkea Lielahden ratapihan kautta. Ja koska Lentävänniemeen asti ulottuvassa suunnitelmassa raitiotie näkyy menevän Enqvistinkatua ja kääntyvän sen jälkeen oikealle Lielahdenkadulle, olisi sillan hyödyntäminen melko haastavaa.

[Niila Heikkilä]

Valituksi tulleessa Paasikiventie-vaihtoehdossa raitiotie hyödyntäisi juurikin Lielahden tehdasradan siltaa. Linjaus nousisi ennen Nokian moottoritien alkupäätä samalle tasolle ratapihan kanssa, ja kaartaisi siltaa pitkin Lielahteen. Siltaa levennettäisiin jotta kaksiraiteinen raitiotie on mahtuisi sille. Koska Hiedanrannan kaupunginosan rakentaminen on tullut lisänä suunnitelmiin, lopulliset 2. vaiheen suunnitelmat elävät vielä sen osalta, ja voi olla ettei tehdasradan siltaa välttämättä pystytä hyödyntämään koska raitiotie ylittäisi Hiedanranta-vaihtoehdossa Paasikiventien jo huomattavasti aikaisemmin. Vastauksena miksi raitiotie ei tullut Pispalaan oli mm. pidempi matka-aika sitä kautta. Ratikkaa ei olisi voinut kanavoida Pispalan valtatiellä koko matkallaan omalle kaistalleen tukkimatta tärkeää kaupunkiväylää. Lisäksi tulevassa Hiedanranta-suunnitelmassa on asukasmäärätkin jotakuinkin samanlaiset kummankin reitin varrella ja valitun nopeamman reitin varrelle saadaan myös Särkänniemi. Ratikkasuunnitelmissahan on ehtona myöhempi laajennettavuus, joten aikaisemmin mainittu Ylöjärven haara on kyllä suunniteltukin haarautumaan Lielahdesta. Kalkun suuntaan kurvattaisiin vähän aikaisemmin. Härmälän haarakin josta jatke Pirkkalaan on toki pitkän tähtäimen tilavaraussuunnitelmissa. Se olisi tavallaan osana rengaslinjaa joka tulisi Hervannasta Vuoreksen kautta Härmälään jne. Joku tietysti ihmettelee sitten kaikkea tätä ei rakenneta kerralla. Se olisi maksanut miljardin pari, joten olisiko sellainen ratikkahanke mennyt valtuustossa läpi? Isoja pitkälle tähtääviä infrahankkeita pitää rakentaa vaiheittain, ensin keskeiset runkolinjat ja varikko, sitten vasta sivuhaarat. Raitiotie on kuitenkin nyt valittu Tampereen joukkoliikenneinfran peruspilariksi, joten siitä voi olla varma että sitä kehitetään tulevaisuudessakin voimakkaasti.

[[Tunnus poistettu]]

Onnea, Tampere, o n n e a !

Tampere on kuitenkin vasta toinen kaupunki Suomessa, joka saa normaaliraiteisen raitiotien. Mikä kaupunki ehti ennen Tamperetta?

[Simo Virtanen]

Onnea, Tampere, o n n e a !

Tampere on kuitenkin vasta toinen kaupunki Suomessa, joka saa normaaliraiteisen raitiotien. Mikä kaupunki ehti ennen Tamperetta?

Veikkaan venäläisen nobelisti Ahtisaaren syntymäkaupunkia Viipuria.

[Heikki Itävuo]

Onnea, Tampere, o n n e a !

Tampere on kuitenkin vasta toinen kaupunki Suomessa, joka saa normaaliraiteisen raitiotien. Mikä kaupunki ehti ennen Tamperetta?

Turku.

[Mika Hakala]

Edellä mainituissahan oli sama 1000mm kuten Helsingissä. Kajaani? 

[Johannes Erra]

Turku on oikea vastaus, mutta ei sähköraitiotiensä, vaan hevosraitiotiensä ansiosta.

[[Tunnus poistettu]]

Turku.

Heikiltä oikea vastaus ajassa 10 tuntia ja vartti! V. 1889 perustettu Spårvägsaktiebolaget i Åbo nokitti Tampereen ~130 vuodella. 1435-millinen hevosvetoinen raitiotie liikennöi tuolloin keskustan ja Turunlinnan väliä.

Koska turkulaiset eivät tunnetusti voi jäädä tamperelaisia huonommaksi, jäämme odottamaan turkulaisten pikaista raitiotietilausta.

Simon vitsi oli hyvä, mutta vastaus valitettavasti huono.

[[Tunnus poistettu]]

Mikä muuten tekee tuosta kiskovälistä "normaalin"?

[Simo Virtanen]

Turku.

Heikiltä oikea vastaus ajassa 10 tuntia ja vartti! V. 1889 perustettu Spårvägsaktiebolaget i Åbo nokitti Tampereen ~130 vuodella. 1435-millinen hevosvetoinen raitiotie liikennöi tuolloin keskustan ja Turunlinnan väliä.

Koska turkulaiset eivät tunnetusti voi jäädä tamperelaisia huonommaksi, jäämme odottamaan turkulaisten pikaista raitiotietilausta.

Turkulaiset ovat siis lakkauttaneet raitiotiensä jo kahteen kertaan?

Jonkinlainen ennätys sekin.

[Tommi Koskinen]

Valituksi tulleessa Paasikiventie-vaihtoehdossa raitiotie hyödyntäisi juurikin Lielahden tehdasradan siltaa. Linjaus nousisi ennen Nokian moottoritien alkupäätä samalle tasolle ratapihan kanssa, ja kaartaisi siltaa pitkin Lielahteen. Siltaa levennettäisiin jotta kaksiraiteinen raitiotie on mahtuisi sille. Koska Hiedanrannan kaupunginosan rakentaminen on tullut lisänä suunnitelmiin, lopulliset 2. vaiheen suunnitelmat elävät vielä sen osalta, ja voi olla ettei tehdasradan siltaa välttämättä pystytä hyödyntämään koska raitiotie ylittäisi Hiedanranta-vaihtoehdossa Paasikiventien jo huomattavasti aikaisemmin. Vastauksena miksi raitiotie ei tullut Pispalaan oli mm. pidempi matka-aika sitä kautta. Ratikkaa ei olisi voinut kanavoida Pispalan valtatiellä koko matkallaan omalle kaistalleen tukkimatta tärkeää kaupunkiväylää. Lisäksi tulevassa Hiedanranta-suunnitelmassa on asukasmäärätkin jotakuinkin samanlaiset kummankin reitin varrella ja valitun nopeamman reitin varrelle saadaan myös Särkänniemi. Ratikkasuunnitelmissahan on ehtona myöhempi laajennettavuus, joten aikaisemmin mainittu Ylöjärven haara on kyllä suunniteltukin haarautumaan Lielahdesta. Kalkun suuntaan kurvattaisiin vähän aikaisemmin. Härmälän haarakin josta jatke Pirkkalaan on toki pitkän tähtäimen tilavaraussuunnitelmissa. Se olisi tavallaan osana rengaslinjaa joka tulisi Hervannasta Vuoreksen kautta Härmälään jne. Joku tietysti ihmettelee sitten kaikkea tätä ei rakenneta kerralla. Se olisi maksanut miljardin pari, joten olisiko sellainen ratikkahanke mennyt valtuustossa läpi? Isoja pitkälle tähtääviä infrahankkeita pitää rakentaa vaiheittain, ensin keskeiset runkolinjat ja varikko, sitten vasta sivuhaarat. Raitiotie on kuitenkin nyt valittu Tampereen joukkoliikenneinfran peruspilariksi, joten siitä voi olla varma että sitä kehitetään tulevaisuudessakin voimakkaasti.

Itse asiassa Särkänniemi ei ole reitin varrella vaan hieman syrjässä, sillä reitti kulkee Paasikiventielle Sepänkadun kautta.

[Ossi Rosten]

Turku.

Heikiltä oikea vastaus ajassa 10 tuntia ja vartti! V. 1889 perustettu Spårvägsaktiebolaget i Åbo nokitti Tampereen ~130 vuodella. 1435-millinen hevosvetoinen raitiotie liikennöi tuolloin keskustan ja Turunlinnan väliä.

Koska turkulaiset eivät tunnetusti voi jäädä tamperelaisia huonommaksi, jäämme odottamaan turkulaisten pikaista raitiotietilausta.

Turkulaiset ovat siis lakkauttaneet raitiotiensä jo kahteen kertaan?

Jonkinlainen ennätys sekin.

Peukkutoimintoa hetken hain taas, eli yksi tälle! 

[Simo Virtanen]

Valituksi tulleessa Paasikiventie-vaihtoehdossa raitiotie hyödyntäisi juurikin Lielahden tehdasradan siltaa. Linjaus nousisi ennen Nokian moottoritien alkupäätä samalle tasolle ratapihan kanssa, ja kaartaisi siltaa pitkin Lielahteen. Siltaa levennettäisiin jotta kaksiraiteinen raitiotie on mahtuisi sille. Koska Hiedanrannan kaupunginosan rakentaminen on tullut lisänä suunnitelmiin, lopulliset 2. vaiheen suunnitelmat elävät vielä sen osalta, ja voi olla ettei tehdasradan siltaa välttämättä pystytä hyödyntämään koska raitiotie ylittäisi Hiedanranta-vaihtoehdossa Paasikiventien jo huomattavasti aikaisemmin. Vastauksena miksi raitiotie ei tullut Pispalaan oli mm. pidempi matka-aika sitä kautta. Ratikkaa ei olisi voinut kanavoida Pispalan valtatiellä koko matkallaan omalle kaistalleen tukkimatta tärkeää kaupunkiväylää. Lisäksi tulevassa Hiedanranta-suunnitelmassa on asukasmäärätkin jotakuinkin samanlaiset kummankin reitin varrella ja valitun nopeamman reitin varrelle saadaan myös Särkänniemi. Ratikkasuunnitelmissahan on ehtona myöhempi laajennettavuus, joten aikaisemmin mainittu Ylöjärven haara on kyllä suunniteltukin haarautumaan Lielahdesta. Kalkun suuntaan kurvattaisiin vähän aikaisemmin. Härmälän haarakin josta jatke Pirkkalaan on toki pitkän tähtäimen tilavaraussuunnitelmissa. Se olisi tavallaan osana rengaslinjaa joka tulisi Hervannasta Vuoreksen kautta Härmälään jne. Joku tietysti ihmettelee sitten kaikkea tätä ei rakenneta kerralla. Se olisi maksanut miljardin pari, joten olisiko sellainen ratikkahanke mennyt valtuustossa läpi? Isoja pitkälle tähtääviä infrahankkeita pitää rakentaa vaiheittain, ensin keskeiset runkolinjat ja varikko, sitten vasta sivuhaarat. Raitiotie on kuitenkin nyt valittu Tampereen joukkoliikenneinfran peruspilariksi, joten siitä voi olla varma että sitä kehitetään tulevaisuudessakin voimakkaasti.

Itse asiassa Särkänniemi ei ole reitin varrella vaan hieman syrjässä, sillä reitti kulkee Paasikiventielle Sepänkadun kautta.

Sepänkadun kulmasta on Särkänniemen huvipuistoalueelle ehkä 300 metriä, jos mitataan Koiramäkeen. Eikä pääportillekaan ole kuin toinen mokoma.

[Erkki Schoultz]

Ratikkapäätös tarkaittaa nimenomaan normaaliraiteisen järjestelmän rakentamista (1435mm). Tämä torpedoi lopullisesti kaikki mahdollisuudet kehittää raitiotietä osaksi alueellista raideliikennettä siten kuin esimerkiksi Karlsruhessa (Das Karlsruher Modell; www.kv.de) Saarbrückenissä ja Mulhousessa on tehty. Suunnittelijat ovat varmaan unohtaneet, että Suomessa yleisellä rataverkolla on käytössä 1524 mm raide.

[Jarmo Puntanen]

Ratikka on vastaus menneen maailman ongelmiin. Viimeksi ollut hyvä idea 1970-luvulla, jolloin ei ollut automarketteja ja ihmiset kulkivat nyssellä tai pyörällä töissä keskustan isoihin tehtaisiin. Olemassa oli myös pieniä paikalliskauppoja joihin pääsi helposti jalan tai pyörällä.

Tätä päivää on nopeus, arvaamattomuus ja mukautuvaisuus. Henkilöauto vastaa kaikkiin näihin haasteisiin.

Kukaan ei lähde ensin odottamaan pakkasessa varttituntia jotain liityntäbussia ja sitten päälle istumaan kolme varttia ratikassa, kun saman matkaan kuluu autolla 25 min. Tietty väestösegmentti on pakotettu tähän raha- tai terveyssyistä, mutta silloin pitäisi pikemminkin rakentaa sillä miljardilla tälle segmentille kutsuperiaatteella pikkubussiyhteyksiä ympäri kaupunkiseutua.

[Juhani Pirttilahti]

Suunnittelijat ovat varmaan unohtaneet, että Suomessa yleisellä rataverkolla on käytössä 1524 mm raide.

Samaa ihmettelin minäkin. Kunnes kuulin, että VR ja RHK vastusti yleisen rataverkon käyttöä raitiotieliikenteessä vuosikymmen takaperin. Yhteistyön mahdollisuuksien puuttuessa ei tarvita 1524 mm raidetta...

[[Tunnus poistettu]]

Tätä päivää on nopeus, arvaamattomuus ja mukautuvaisuus. Henkilöauto vastaa kaikkiin näihin haasteisiin.

Henkilöauto on ylivoimainen ratkaisu juuri noiden ominaisuuksien takia. Sen vain pitäisi lisäksi olla kaikkien saatavilla, kaikkien pitäisi pystyä lähes yhtäaikaa autoillansa liikkumaan ja lisäksi jotenkin pitäisi pystyä vastaamaan paremmin ympäristöystävällisyyden vaatimuksiin. Kun näitä ei voida ratkaista, mietitään esim. ratikkaa ratkaisuksi.

[Timo Salminen]

Tätä päivää on nopeus, arvaamattomuus ja mukautuvaisuus. Henkilöauto vastaa kaikkiin näihin haasteisiin.

Noinhan sitä ajateltiin 40 - 50 vuotta sitten...

[Niila Heikkilä]

Tätä päivää on nopeus, arvaamattomuus ja mukautuvaisuus. Henkilöauto vastaa kaikkiin näihin haasteisiin.

Noinhan sitä ajateltiin 40 - 50 vuotta sitten...

Tampereella on toki kaukonäköisesti otettu ratikan lisäksi myös henkilöautoilijat huomioon. Rantatunneli, Suomen pisin maantietunneli aukeaa aivan tuota pikaa.

[Jarmo Puntanen]

Tätä päivää on nopeus, arvaamattomuus ja mukautuvaisuus. Henkilöauto vastaa kaikkiin näihin haasteisiin.

Noinhan sitä ajateltiin 40 - 50 vuotta sitten...

No moniko tulee Tampereen Ikeaan, Ideaparkkiin, Verkkokauppaan, Bauhausiin linja-autolla?
Sanoisin, että noin yksi tai kaksi sadasta.
Kalevan Prismaan ehkä noin viisi sadasta.
Kun se ratikka ei kulje kuin yhden pätkän kaupungissa, jossa ihmisten liikkuminen ja liikkumistarve on täysin muuttunut ja kaupunkirakenne hajonnut, niin se on aivan täysin tarpeeton ja sulaa hulluutta.

[Jarmo Puntanen]

Tätä päivää on nopeus, arvaamattomuus ja mukautuvaisuus. Henkilöauto vastaa kaikkiin näihin haasteisiin.

Noinhan sitä ajateltiin 40 - 50 vuotta sitten...

Tampereella on toki kaukonäköisesti otettu ratikan lisäksi myös henkilöautoilijat huomioon. Rantatunneli, Suomen pisin maantietunneli aukeaa aivan tuota pikaa.

Ilmeisesti jotain satiiria. Se tunneli ei nimittäin ole siellä kuin sen takia, että grynderit saivat sen päältä rakennusmaat. Vihreät saivat ratikan, ja Kokkareet gryndausmaan. Siinä on kupletin juoni.
Liikenteen kannalta pelkkä uusi liittymä Särkänniemen kohdalla olisi ajanut saman asian.

[Jarmo Puntanen]

Tätä päivää on nopeus, arvaamattomuus ja mukautuvaisuus. Henkilöauto vastaa kaikkiin näihin haasteisiin.

Henkilöauto on ylivoimainen ratkaisu juuri noiden ominaisuuksien takia. Sen vain pitäisi lisäksi olla kaikkien saatavilla, kaikkien pitäisi pystyä lähes yhtäaikaa autoillansa liikkumaan ja lisäksi jotenkin pitäisi pystyä vastaamaan paremmin ympäristöystävällisyyden vaatimuksiin. Kun näitä ei voida ratkaista, mietitään esim. ratikkaa ratkaisuksi.

Sanoin yllä, että osa väestöstä ei voi henkilöautoa käyttää terveys- tai rahoitussyiden takia.
Sanoin myös yllä, että heitä varten olisi pitänyt luoda oikeasti toimiva kutsuperiaatteella toimiva pikkubussisysteemi, eikä repiä pieniksi miljardin verran rahaa.

[[Tunnus poistettu]]

Sanoin yllä, että osa väestöstä ei voi henkilöautoa käyttää terveys- tai rahoitussyiden takia.
Sanoin myös yllä, että heitä varten olisi pitänyt luoda oikeasti toimiva kutsuperiaatteella toimiva pikkubussisysteemi, eikä repiä pieniksi miljardin verran rahaa.

Ratikkaa ei tehdä varsinaisesti niitä varten, jotka eivät voi autoa käyttää, vaan aivan tavallista matkustajaa varten, joka nyt kulkee nyt pääasiassa autolla. (Tämä ei juuri valtuuston keskustelussa näkynyt, vaan ratikkaa perusteltiin enemmän eri erityisryhmien tarpeilla) Nykyisenmallisessa kaupungissa ratikkaa ei voida, eikä mitään joukkoliikennejärjestelmää voida saada taipumaan käyttäjien tarpeisiin kun kaupunki on ikäänkuin haulikolla ammuttuna ympäri ympäröivää lähiseutua. Tarkoituksena on jatkossa kaavoittaa kaupunkia siten, että nuo eri palvelut ja asukkaat sijaitsisivat mahdollisimman hyvin joukkoliikenteen (ratikan) reitillä ja siten joukkoliikenteen käyttö on houkuttelevaa. Ne, jotka eivät asu näin, voivat kulkea jatkossakin aivan hyvin autolla.

Bauhausit, Ikeat ym. ovat selkeästi autoilulle rakennetun kaupungin tuotteita. Siellä ne ovat, eikä niitä varten ole mahdollista kovin helpolla toimivaa joukkoliikennettä toteuttaa. Jatkossa ratikan myötä on ajatuksena muuttaa ihmisten käyttäytymistä siten, että joukkoliikenteen houkuttelevuus nousee, auton omistamisen houkuttelevuus laskee ja sitä kautta nämä "autoilumarketit" joutuvat miettimään bisnestään ja sijoittumistaan uudelleen. Tässä on kyse muna-kana-ilmiöstä: onko oltava auto, koska marketit ovat paikassa, johon pääsee kunnolla vain autolla - vai onko marketit paikoissa, joihin pääsee kunnolla autolla, koska ihmisillä on autot. Jos tähän halutaan muutosta, tulee tämä riippuvuus jotenkin rikkoa.

Edelleen auto olisi kaikkeen joukkoliikenteeseen verrattuna aivan ylivertainen järjestelmä, jos jokainen, vaikka vain auton hankkimiseen kykenevä, voisi ajaa lähes yhtäaikaa olemassaolevalla katuverkolla (tai sitten katuverkkoa pitäisi voida laajentaa riittäväksi) ja lisäksi ympäristöystävällisyys eli lähinnä polttomoottorin käytön ja auton valmistamisesta aiheutuvien päästöjen yms. ympäristöhaittojen ongelmat voitaisiin ratkaista. Kun näihin ongelmiin ei ole saatu riittävää ratkaisua, on ryhdytty miettimään muita ratkaisuja.

Näissä ratkaisuissa näkökulma asiaan on laajempi eli mukaan otetaan liikkuminen (auto vs. joukkoliikenne) yhdistettynä kaupungin rakentamiseen/kaavoittamiseen (missä ihmiset asuvat ja mihin he matkustavat). Jos tarkasteltaisiin nykyisenmallista kaupunkia sen liikkumistarpeineen ei ratikan rakentamissa vältämättä olisikaan mitään järkeä.

[[Tunnus poistettu]]

VR on omien sanojensa mukaan valmis kilpailemaan Tampereen raitiotien liikennöinnistä, kun kaupunki aikanaan kilpailuttaa sopimuksen:
http://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/uutishuone/uutiset-ja-tiedotteet/vr-kiinnostunut-ajamaan-tampereen-raitiovaunuja-111120160917/

[Ossi Rosten]

VR on omien sanojensa mukaan valmis kilpailemaan Tampereen raitiotien liikennöinnistä, kun kaupunki aikanaan kilpailuttaa sopimuksen:
http://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/uutishuone/uutiset-ja-tiedotteet/vr-kiinnostunut-ajamaan-tampereen-raitiovaunuja-111120160917/

Yle miusta hieman piikittelee, kylläkin ajatuksella mikä varmaan monelle muullekin tuli mieleen tuosta: http://yle.fi/uutiset/3-9287102