Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: VR:n ex-turvapäällikölle petostuomio: "Kenttäjohtopalvelu" olikin luvatta hankit  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Jouni Halinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 783


« : Syyskuu 24, 2016, 00:26:07 »


Ei taida olla vielä täällä, vaikka onkin jo uutiseksi vanha

http://www.talouselama.fi/uutiset/vr-n-ex-turvapaallikolle-petostuomio-kenttajohtopalvelu-olikin-luvatta-hankittu-auto-3473131

On kyllä VR:n laskutuksessa saatanan tyhmää porukkaa jos eivät osaa laskusta lukea, että se koskee auton liisarisopimusta?

”Käräjäoikeus piti turvapäällikön tekoa varsin vakavana sen laadun, tekotavan ja aiheutetun vahingon määrän huomioon ottaen. Sen vuoksi tuomioksi tuli vankeutta, mutta rangaistus määrättiin ehdollisena, koska tekijällä ei ollut tilillään aiempia rikoksia”.

”Ehdollisen vankeustuomion lisäksi turvapäällikkö määrättiin korvaamaan VR:lle noin 250 000 euron vahingot, jotka olivat syntyneet auton käyttöaikana 2007-2012. Auton vuokra oli aluksi 6 900 euroa kuukaudessa ja vuoden 2009 alusta 4 150 euroa”.

Kumma juttu tuo ”vuokran” suuruus ensimmäisen sopimuskauden jälkeen, yleensähän (jos tämä on siis liisari, eihän se voi olla mikään vuokra-auto?)  sopimus maksetaan lähes ”nollille” sopimuskauden aikana (yleensä 2-5 vuotta)  jäljelle jää ns. jäännösarvo, joka esim. koppareissa on tänä päivänä 20 euroa (vaikka kone olisi maksanut 3 vuotta aikaisemmin 20 Keur), autoissa kuitenkin enemmän.

Kun kertoo 7000 eur 24 kuukautta tekee se 170 000 euroa, kyllä sillä on jo maksettu yksi ”lantikka” nollille (kalleinkin maksaa tänä päivänä 123 Keur). Tuossa 250 000 eurossa on sitten kaikkia muitakin kuluja (vakuutukset, bensat huollot kuuluvat yleensä sopimukseen).

Eli ”vuokran” suuruus olisi pitänyt olla 2009 alkaen huomattavasti pienempi, muutenhan siinä maksetaan auto jo toiseen kertaan?. 

Pitää myös huomioida että kaveri ei ole maksanut (olisihan työnantaja kusetuksen siitä tajunnut) auton käyttöedusta veroa joka näillä summilla tekee 5 vuodessa tolkuttaman suuren verovelan, kalleimmassa lantikassa se on täytenä noin 2 keur kuukaudessa, 5 vuodessa lyödään siis 120 keur liksan päälle ja verotetaan ao. prossalla. Karkeasti voidaan arvioida, että veroa kertyi maksettavaksi 60-80 keur. Eli tämä "henskelinpaukuttelu" maksoi ao. salapoliisille yli 300 keur . Saiko hän myös kenkää VR:tä?.

PS 1. tässä netistä poimittuna, mitä tarkoittaa leasingsopimus ja miksi niitä yleensä tehdään. Eli on tasekikkailua.

Kun yritys omistaa ajoneuvon, se kirjataan kiinteäksi omaisuudeksi taseessa. Kun yritys ostaa ajoneuvon luotolla, rahoitus kirjataan vieraaseen pääomaan ja korko rahoituskuluihin. ALD Automotiven tarjoamassa huoltoleasingissä yritys ei omista ajoneuvoa, vaan liisaa sen, jolloin taseeseen ei kirjata rahoitusta. Kun on aika uusia autoa, asiakasyrityksen ei enää tarvitse huolehtia ajoneuvon myynnistä. Huoltoleasingissä ALD kantaa riskin jälleenmyyntiarvon vähenemisestä.

Autotyypistä riippuen kertyy myös vähennettävää alvia kuukausittain.

PS 2. Ei oo varmaan tämä vesseli ”johtajan” parhaita kavereita.

"Kenttäjohtoyksikön" todellinen luonne alkoi selvitä VR:n johdolle vuoden 2012 alussa, kun vuotosivusto VRleaks alkoi julkisesti kysellä turvapäällikön autohankinnan taustoja. Paljastusten jälkeenkin turvapäällikkö onnistui hämäämään työnantajaansa selittämällä, että auto oli jo poistettu käytöstä.



tallennettu

Skiffari 40
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1684


« Vastaus #1 : Syyskuu 26, 2016, 13:48:59 »

Kumma juttu tuo ”vuokran” suuruus ensimmäisen sopimuskauden jälkeen, yleensähän (jos tämä on siis liisari, eihän se voi olla mikään vuokra-auto?) 

Mikä on vuokran ja liisauksen ero?

Siinähän on kyse täysin samasta asiasta, mitä nyt leasing kuulostaa fiinimmältä. Yleensä kai pitempiaikaista vuokrausta kutsutaan liisaamiseksi ja sekin pätee vain irtaimen osalta.
tallennettu
Lauri Uusitalo
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1078


« Vastaus #2 : Syyskuu 26, 2016, 16:36:56 »

On kyllä VR:n laskutuksessa saatanan tyhmää porukkaa jos eivät osaa laskusta lukea, että se koskee auton liisarisopimusta?

Ei tainnut laskussa lukea sanaa "auto" vaan jotain aivan muuta?

Lainaus
Asiasta tehtiin ilmoitus vasta sen jälkeen kun alihankkijan laskutuksesta vastannut henkilö oli alkanut ihmetellä ja hylätä auton vuokrauslaskuja. Myöskään alihankkijan edustaja ei ollut perillä siitä, että kenttäjohtoyksikkö tarkoittaa autoa.
tallennettu
Mikko Nyman
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1109


« Vastaus #3 : Syyskuu 26, 2016, 16:59:48 »

Käräjäoikeuden tuomio tässä tapauksessa on kieltämättä hyvin kummallinen. Vastaaja valitti tuomiosta hoviin, mutta käsittelyä ei ole vielä ollut. Mielenkiinnolla odotan hovioikeuden ratkaisua perusteluineen.
tallennettu
Jouni Halinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 783


« Vastaus #4 : Syyskuu 26, 2016, 18:35:55 »

Se on vähän monimutkaista. Mutta yksinkertaistettuna se menee suunnilleen seuraavasti. Pelkkä ”vuokrasopimus” on yleensä lyhytaikaisempi (omistusoikeus säilyy vuokranantajalla) ja siinä ei ole sovittu siitä mitä vuokrakohteelle tapahtuu sopimuskauden jälkeen, se vain palautuu vuokranantajalle ja se on siinä. Tämä on kätevä (ja käytetty) keino hankkia käytettyä (arvonsa menettänyttä) kalustoa edullisesti yrityksen käyttöön.
  
Leasingvuokraus (Englantia Suomeksi vuokraus, laite myydään siis rahoitusyhtiölle joka vuokraa sen sitten asiakkaalle)  on pidempiaikaista vuokrausta (vuokrakohde jää vuokranantajan taseeseen, vuokralle ottajalle ei jää taserasitusta) jossa mm. sovitaan sopimukselle ns. jäännösarvo. Kohteen myyntihinnan ja jäännösarvon erotus muodostaa ns. rahoitettavan osuuden joka ns. marginaaleilla lisättynä jaetaan sopimuskuukausien määrällä, josta muodostuu joka kuukausi (tai 3 kuukautta kerrallaan, miten sovitaan) suoritettava Leasingvuokra.

Tästä alkoi tulla aika pitkä tarina, joten kirjoitan loput täällä.

   http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,7528.0.html              

  
Tästä ei oikein ota tosiaan selvää, että oliko auto alun perin Vr:n vai alihankkijan ”kirjoilla”, välillä jutussa VR maksaa vuokria, välillä alihankkijan edustaja hylkää laskuja. Oliko auto ensin VR.lä ja ”käryn” jälkeen ”poistettiin käytöstä” eli siirrettiin alihankkijan maksettavaksi, jossa asia sitten selvisi. Ja miten autosta joka maksaa 80-120 Keur voi kertyä 250 keur kustannukset, mutta ehkä asiat selkenevät hovissa, niin kuin Mikko toivoi.

Eikö käryn olisi pitänyt käydä senkin kautta, koska tällä kaverilla on pitänyt olla autopaikka pääkonttorin sisäpihalla (pitää päästä nopeasti liikkeelle onnettomuuden sattuessa!) vai onko autoa pidetty Elielparkin pimeimmässä nurkassa josta on kuljettu tekoparta lärvissä työhuoneelle (herralla kun taisi olla näitä ja tekoneniä "viran Puolesta"). Oliko vielä niin että autossa oli sinivilkut etusäleikön takana?, Mikko tietänee asiasta.

  
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 26, 2016, 19:33:55 kirjoittanut Jouni Halinen » tallennettu

Skiffari 40
Matti Grönroos
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 342


« Vastaus #5 : Syyskuu 28, 2016, 07:49:24 »

Kumma juttu tuo ”vuokran” suuruus ensimmäisen sopimuskauden jälkeen, yleensähän (jos tämä on siis liisari, eihän se voi olla mikään vuokra-auto?) 

Mikä on vuokran ja liisauksen ero?

Siinähän on kyse täysin samasta asiasta, mitä nyt leasing kuulostaa fiinimmältä. Yleensä kai pitempiaikaista vuokrausta kutsutaan liisaamiseksi ja sekin pätee vain irtaimen osalta.

Noin periaatteessa ei mitään. Vuokrasopimuksesta kummassakin on kyse. Eroiksi voidaan (ehkä) katsoa se, että leasingsopimuksiin usein leivotaan sisään muitakin palveluita kuin vain varsinaisen hyödykkeen käyttöoikeus. Autojen osalta palveluita ovat tyypillisesti huolto, sijaisauto ja renkaiden säilytys.
tallennettu
Matti Grönroos
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 342


« Vastaus #6 : Syyskuu 28, 2016, 08:18:56 »


On kyllä VR:n laskutuksessa saatanan tyhmää porukkaa jos eivät osaa laskusta lukea, että se koskee auton liisarisopimusta?

Ei koskenut.

Kyse oli siis, että Otso-Palvelut Oy hankki auton leasingsopimuksella ja myi auton käyttöoikeuden VR:lle nimikkeellä "kenttäjohtopalvelu".

Lainaus
Kumma juttu tuo ”vuokran” suuruus ensimmäisen sopimuskauden jälkeen, yleensähän (jos tämä on siis liisari, eihän se voi olla mikään vuokra-auto?)  sopimus maksetaan lähes ”nollille” sopimuskauden aikana (yleensä 2-5 vuotta)  jäljelle jää ns. jäännösarvo, joka esim. koppareissa on tänä päivänä 20 euroa (vaikka kone olisi maksanut 3 vuotta aikaisemmin 20 Keur), autoissa kuitenkin enemmän.

Kun kertoo 7000 eur 24 kuukautta tekee se 170 000 euroa, kyllä sillä on jo maksettu yksi ”lantikka” nollille (kalleinkin maksaa tänä päivänä 123 Keur). Tuossa 250 000 eurossa on sitten kaikkia muitakin kuluja (vakuutukset, bensat huollot kuuluvat yleensä sopimukseen).

Leasingsopimusten jäännösarvo ei lähtökohtaisesti ole nolla vaan hyödykkeen ennustettu kaupallinen arvo sopimuksen päättymishetkellä. Olisi järjetöntä yrittää myydä kolmen vuoden autoleasingia nollajäännösarvolla.

Kyseinen lantikka oli erityisvarusteltu varsin suurilla summilla. Siinä oli mattamustateippaus, siniset vilkkuvalot, raivausvälineet yms, vaikka turvallisuuspäälliköllä ei ollut mitään asiaa raivaushommiin.

Auton huoltoleasingsopimuksen hinta määräytyy suunnilleen seuraavista komponenteista:

- Arvon aleneman odotusarvo
- Hankinnan rahoituskustannukset
- Huolto- ja korjauskustannusten odotusarvo
- Lisäarvopalveluiden kustannukset
- Leasingyhtiön kate

Kolmannen vuoden jälkeen leasingvuokra putoaa vaan ei romahda. Arvonalenema hidastuu, mutta vastaavasti huolto- ja korjauskustannusten osuus kasvaa. Esimerkiksi tehdastakuun päättymisellä on varsin suuri merkitys huoltoleasingin tarjoajan kulujen odotusarvoon.

VR:n suuntaan kyse ei ollut kuitenkaan leasing- vaan palvelusopimuksesta ja sen hinnoittelussa palveluntarjoajan maksama leasingvuokra on vain yksi hintaelementti, jos kohta todennäköisesti merkittävä. Tuskin Otso-Palvelut hommaa aivan nollakatteella pyöritti.
tallennettu
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1684


« Vastaus #7 : Syyskuu 28, 2016, 08:40:32 »

Kyseinen lantikka oli erityisvarusteltu varsin suurilla summilla. Siinä oli mattamustateippaus, siniset vilkkuvalot, raivausvälineet yms, vaikka turvallisuuspäälliköllä ei ollut mitään asiaa raivaushommiin.

Eikös se ollut Toyota Land Cruiser eikä "Lantikka"?

Lantikkahan on iät ja ajat ollut Land Rover. Nyt Liikennevirasto on hankkinut paloautoiksi varustettuja Lantikoita (Land Rover Discovery) ilmeisesti useammankin kappaleen. Riihimäessä ainakin seisoo usein yksi niistä.
tallennettu
Matti Grönroos
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 342


« Vastaus #8 : Syyskuu 28, 2016, 10:31:27 »

Kyseinen lantikka oli erityisvarusteltu varsin suurilla summilla. Siinä oli mattamustateippaus, siniset vilkkuvalot, raivausvälineet yms, vaikka turvallisuuspäälliköllä ei ollut mitään asiaa raivaushommiin.

Eikös se ollut Toyota Land Cruiser eikä "Lantikka"?

Lantikkahan on iät ja ajat ollut Land Rover. Nyt Liikennevirasto on hankkinut paloautoiksi varustettuja Lantikoita (Land Rover Discovery) ilmeisesti useammankin kappaleen. Riihimäessä ainakin seisoo usein yksi niistä.

Kieli elää. Sana "lantikka", pienellä kirjoitettuna yleisessä kielenkäytössä rupeaa lähestymään yleiskielistä ilmaisua tarkoittamaan mitä tahansa tietynlaista ajoneuvoa. Vähän samoin kuin jeeppi.

Toki tällainen lähestymiskulma on vähän vaarallinen tällaisella foorumilla, jossa Maailman Tärkein Asia on ehdottoman oikean terminologian käyttö. Yritän nyt peitellä tekemisiäni huutamalla hämäykseksi: JUNA-ASEMA, JUNARATA!
tallennettu
Matti Grönroos
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 342


« Vastaus #9 : Joulukuu 21, 2016, 11:05:48 »

Helsingin hovioikeus on kumonnut käräjäoikeuden tuomion lantikkajutussa.

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005015387.html
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #10 : Joulukuu 22, 2016, 11:56:49 »

Tätä varten on Korkein Oikeus.
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: VR:n ex-turvapäällikölle petostuomio: "Kenttäjohtopalvelu" olikin luvatta hankit  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina