Rautatiet ja harrastus  |  Radat ja laitteet  |  Aihe: Syskyjärven metsärata  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 463


« : Tammikuu 03, 2017, 00:23:41 »

Kattilarekisterissä kerrotaan, että Röisuon veturin (Krauss 4769/02) pannu katsastettiin Leppäsyrjän sahalla, Vaaherjoen pysäkillä 1926. Samalla kerralla katsastettiin noin puolta pienempi, radan toisen veturin kattila. Tämä oli tosi pieni, tarkastaja mittasi tulipinnaksi 8,4 – 9,5 m³. Tämän toisen veturin identiteetistä en voi olla varma.
Radasta kerrotaan pienessä, noin 80-sivuisessa kirjassa: ”Syskyjärven Hovi, palanen rajakarjalaisen sydänmaaseudun historiaa”, kirj. Emil Vesterinen,  Simelius 1927. Kirjoitettaessa itse Hovi sijaitsi Impilahden pitäjässä, mutta laajemmat metsät Suistamon puolella, kuten Vaaherjoen pysäkkikin, joka avattiin v. 1922 hovitilan omistajaksi (1915) tulleen vuorineuvos Gösta Serlachiuksen toimesta.
Vasta 1919  levottomien aikojen jälkeen päästiin rakennustyöhön, ja Pääsiäisen aikoihin 1920 voitiin junalla tuoda tukkeja uudelle 2-raamiselle sahalle. Veturikaupat on siis todennäköisesti tehty 1919. Täysitehoista toimintaa kesti noin 5 vuotta, jona aikana reilu viidennes tilan metsien arvioidusta kiintokuutiomäärästä sahattiin, noin 135 000 kiintokuutiometriä. Sen jälkeen toiminta jatkui vaatimattomammin. Rata tehtiin mm. heikkojen uittoyhteyksien takia. Monet muutkin metsäradat toimivat vain vähän aikaa. Metsärata oli tehokas ja silloin uudenaikainen.
Raideleveys oli 750 mm. Veturi tuli Röisuolta, mutta ehkä muutakin. Kun VR ei mielihyvin nähnyt, että yksityisellä radalla on tasoristeys, rakennettiin noin 200 m pitkä pukkisilta viemään radan VR:n yli liki 10 metrin korkeudelta. Pukkisiltoja (Evolla ”nostoja”) käytettiin metsäradoilla usein, halpa, mutta lyhytikäinen. Kapearaiteisilla radoilla olivat hurjat kaltevuudet tavanomaisia. Niiden lyhyyden takia pärjättiin.
Radan ensimmäinen (Röisuon) veturi (B1´t)  meni vuonna 1937 Outokumpuun,  siitä tuli  OJR ”4”. Veturi poistettiin liikenteestä 1952. Toinen veturi, 2-akselinen, tuli vuoteen 1925 mennessä, ja poistui ennen vuotta 1937. Viimeisinä vuosina käytettiin pientä moottoriveturia (haastatelutieto).  Pikku veturista  voin mainita vain mielestäni  ainoan mahdollisuuden:  Krauss 5663/07, joka Eskolan ja Piitsjoen välissä olisi ehtinyt tänne . Erehdyn tietysti, asiasta ei ole varmaa tietoa. VR:n sotilastoimisto kirjaa tänne kyllä kaksi veturia 1925.

liitteenä kirjan kuvia, ja ”vastauksessa”  karttaote kiitoksin:   Tämän karttatuotteen digitoimisen ovat rahoittaneet Karjalan Kulttuurisäätiö, Genimap Oy, Maanmittauslaitos, Lappeenrannan kaupunki, Imatran kaupunki ja Joutsenon kunta. Skannaustyön ovat suorittaneet Imitsi Oy ja Topografikunta. (kartta vuodelta 1939)


* syskyj-ef.jpg (295.21 kilotavua, 1045x1200 - tarkasteltu 374 kertaa.)

* syskyj-cd.jpg (143.16 kilotavua, 1005x776 - tarkasteltu 485 kertaa.)

* syskyj-de.jpg (237.32 kilotavua, 1133x900 - tarkasteltu 494 kertaa.)

* sysky-fg.jpg (114.89 kilotavua, 1258x645 - tarkasteltu 430 kertaa.)
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 463


« Vastaus #1 : Tammikuu 03, 2017, 00:25:39 »

Kartta Syskyjärven metsäradan pohjoispäästä 1939


* syskyj-bc.jpg (995.66 kilotavua, 1887x1100 - tarkasteltu 603 kertaa.)
tallennettu
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Radat ja laitteet  |  Aihe: Syskyjärven metsärata  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina