??.03.1959 / Lappeenranta (vanha)

??.03.1959 Tästä veturitallista löytyi haulla pari kuvaa. Taustalla oleva kerrostalo on edelleen tänäänkin käytössä saneerattuna. Tässä kuvassa tallin päivät ovat päättymässä sillä kaivuri on alkanut työnsä ja menee monta metriä syvemmälle.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Lappeenranta (vanha)
Kuvaaja: Tuntematon (Lisännyt: Heikki O. Sten)
Lisätty: 08.04.2015 00:16
Muu tunniste
Rautatieinfra: Veturitalli
Sekalaiset: Työmaa
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kevät

Kommentit

08.04.2015 08:27 Tuomo Kärkkäinen: 10-pyörä Kempsu!
08.04.2015 12:57 Eljas Pölhö: Pystyykö kuvaa ajoittamaan edes vuoden tarkkuudella? Oma muistikuvani on, että talli purettiin joskus 1964-66 tienoilla tiejärjestelyjen takia. Minulla on joskus ollut tuonaikainen purkamisesta kertonut kuvitettu lehtileike, mutta se on kadonnut jo iät ja ajat sitten. Sisääntulotien muutos näkyy hyvin, kun vertaa vuoden 1951 ja 1971 peruskarttoja. http://vanhatpainetutkartat.maanmittausl​aitos.fi/ siellä hakuun Lappeenranta ja sitten karttalehti 313407_1951 ja 1971.

Ehkä seuraava on seurausta tallin purkamisesta: Tk3 865 oli Lappeenranssa päivystäjänä vielä joulukuussa 1965, mutta siirrettiin Imatralle heti 1966 alussa. Sen jälkeen höyryjen (Tv1 ja Vr2) käyttö väheni nopeasti ja Vv15 korvasi höyryt jokseenkin kokonaan. Ensin sinne tuli Vv15 1965 jo vuoden 1965 puolella, mutta näyttää käyneen Vainikkalassa päivittäin. Maaliskuussa sitten tuli jo Vv15 1966 ja seuraavina kuukausina Lappeenrannan päivystystyöt oli dieselöity jokseenkin kokonaan.
08.04.2015 14:17 Hannu Peltola: Kempsu on luonnollisesti sota-ajan tuotantoa, mutta yllättävän pitkään niitä näköjään Suomessa liikkui. Jotenkin kuvittelin, että kymppipyöräinen olisi harvinainen, mutta kuvien perusteella se on ollut ihan yleinen versio. 6*6 -veto ilmeisesti löytyy joka tapauksessa?

Katselin etualalla olevan sotilaan asua ja se voisi olla kenttäpuku m/65. Tämä ajoittaisi kuvan 1960-luvun puoleenväliin.
08.04.2015 14:43 Tapio Muurinen: Vuosi 1965 (kevät) on todennäköinen. Uuden tallin rakentaminen aloitettiin 1964 syksyllä ja tämä vanha talli purettiin uuden valmistuttua.
08.04.2015 18:14 Eljas Pölhö: TPL:llä oli tallella Viikosanomien 18.6.1965 julkaisema kuvitettu pitkä juttu. Siitä kävi ilmi, että hallitus oli päättänyt Lappeenrannan vanhan tallin purkamisesta jo 1961. Useampikin ministeri oli käynyt paikalla seuraavina vuosina ja kertonut, että hallitus on päättänyt. Valtiontalouden tarkastusvirastokin oli moittinut, ettei päätöstä oltu toteutettu.

Pääjohtaja Erkki Aallolta oli artikkelia varten kysytty, että miksi ei. Erkki Aalto vastasi, että määrärahaa tallin purkuun ja uuden rakentamiseen ei toistuvista pyynnöistä huolimatta oltu annettu, viimeksi edellisessä lisäbudjettiesityksessä tallin määräraha oli pyyhitty yli. Erkki Aalto sanoi edelleen, että VR aikoo kikkailla uuden tallin rakennusrahat joltakin toiselta momentilta, mutta vielä ei oltu keksitti että miltä ja miten. Tarkoitus oli onnistua rakentamaan kevytrakeinen tilapäinen talli. Uusia telleja oli rakennettu tärkeysjärjestyksessä ja nyt kun Joensuu oli valmistunut, niin Lappeenranta on VR:n listalla tärkeysjärjestyksessä seuraava, joten pian tapahtuu jotain.

Artikkelin kuvituksesta näkyi, että sisääntulotien alikulku oli valmiina, mutta talli nökötti paikallaan (siellä näkyi mm hiilipiippuinen Tv1). Tässä kuvassa 865 näkyy varsin kiiltävänä. Se palasi konepajareissulta helmikuussa 1965. Kuva on siis oletettavasti maalis-huhtikuulta 1965. Uuden tallin rakentaminen aloitettiin syksyllä 1965 ja vanha talli purettiin alkuvuonna 1966.
08.04.2015 18:49 Joni Lahti: Kokkolassa oli GMC "Kempsun" lavalle asennettu "Hullujussi".

Tuo sotilashenkilön puku voi olla myös kenttäpuku m/54 eli se vihertävän-ruskea puku. Reisitaskut viittaavat siihen suuntaan. Kapiaiset pitivät sitä vielä 60-luvun alkuvuosina. Vuosina 1966-67 Lappeenrannassa tykistön Rauk:n oppilailla oli palveluspukuna samainen kenttäpuku.
08.04.2015 20:28 Tapio Muurinen: Rautatieuutiset (25.9.1964) kertoi artikkelissaan: "Uusi veturitalli Lappeenrantaan. Syksyn kuluessa alkavat uuden veturitallin rakennustyöt. RH oli kesäkuussa tehnyt asiasta periaatepäätöksen. Vanha talli puretaan välittömästi uuden valmistuttua". Mene ja tiedä, siirtyikö se sitten vuodella eteenpäin jos rahoituksesta oli uupelo, kuten E.Aallon puheista voisi päätellä.
08.04.2015 23:39 Heikki O. Sten: Veturi on lämpöisenä ja lämmittäjä rasvailee laakeria mutta mitenkäs nokalla on noin paljon lunta? Aivan kuin se olisi ollut sellaisessa paikassa että katolta olisi tullut lumet siihen. Mitä teidän mielestä tuo näyttää olevan?
09.04.2015 02:16 Jouni Hytönen: Tänään näin ensimmäistä kertaa viiden vuoden Lappeenrannassa asumisen aikana jotain käännettävän uuden tallin kääntöpöydällä. Kyseessä oli Tka7 202, joka ilmeisesti pudotti molemmat auransa yhdelle pussiraiteelle odottamaan ensi talvea. :)
09.04.2015 11:05 Pave Saarinen: Artikkelin kuvituksesta näkyi, että sisääntulotien alikulku oli valmiina, mutta talli nökötti paikallaan (siellä näkyi mm hiilipiippuinen Tv1). Tässä kuvassa 865 näkyy varsin kiiltävänä. Se palasi konepajareissulta helmikuussa 1965. Kuva on siis oletettavasti maalis-huhtikuulta 1965. Uuden tallin rakentaminen aloitettiin syksyllä 1965 ja vanha talli purettiin alkuvuonna 1966.
--------------------------------------------
Jokin tässä mättää. Minulla on numeron 865 nokkakilpi, joka on Pasilan konepajalta ostettu vuonna 1965.
(Ylläpito muokannut 09.04.15 12:12)
09.04.2015 11:13 Pave Saarinen: Kempsu on luonnollisesti sota-ajan tuotantoa, mutta yllättävän pitkään niitä näköjään Suomessa liikkui. Jotenkin kuvittelin, että kymppipyöräinen olisi harvinainen, mutta kuvien perusteella se on ollut ihan yleinen versio. 6*6 -veto ilmeisesti löytyy joka tapauksessa?
......................
Kempsu? Arvelen, että se on Tatra.
09.04.2015 11:18 Jouni Hytönen: Täytyypä käydä ottamassa tästä vertailukuva, maisemat ovat hieman muuttuneet. Keltaisen talon pääty on samalla paikalla, siinä on nykyisin LOAS:n opiskelija-asuntoja. Muista paikoillaan pysyneistä elementeistä en osaa sanoa vielä mitään. Ehkä läpikulkuraide. Sivuraiteita tässä ei enää ole.
09.04.2015 11:50 Pave Saarinen: Vuosi 1965? Kaivoin juuri 865 nokkakilven ostokuitin esille. Pahus, kun käsiala on siinä epäselvä. Voisi olla siinä hyvin epäselvästi ostovuosi 1973, mutta muistini ja asiayhteyksien mukaan se ei millään voisi olla kuin 1965.
09.04.2015 12:00 Eljas Pölhö: Tk3 865 oli viimeisen kerran ajossa 3.7.1967 (siirtoajo Karhula-Kouvola). Se hylättiin 18.9.1969 ja romutettiin Kuopiossa loppuvuodesta 1969. Sen kattilan viimeinen TK oli Vaasan konepajalla 17.2. 1965.
09.04.2015 12:55 Kimmo T. Lumirae: Voi se Tatrakin olla, tässä kuitenkin Kempsusta: http://en.wikipedia.org/wiki/GMC_CCKW

Moottoriksi odotin GM 6-71 :ää, mutta tuossa näyttäisi olevan Chevroletin suora bensakuutonen.

Mutta tuo 6-71: alkaa näyttää siltä, että Yhdysvalloissa, aina kun tarvittiin suunnilleen tuonkokoista konetta eikä haluttu bensamoottoria, käytettiin GM 6-71:ää tai sen pikkuveljiä. Tyyppimerkintä on sylinteriluku viiva yhden sylinterin tilavuus kuutiotuumissa (16,348 cm3). Ja kun joskus on Sputnikin (Vv 13-14) ja Nelkun (Dm4) kohdalla puhuttu "jostain vanhasta panssarivaunun moottorista" niin kyllä, on niitä 6-71:iä käytetty varmasti panssarivaunuissakin, mutta käytettiin niitä likimain kaikessa muussakin mahdollisessa käytössä. Ja 71-sarjaa oli siis 1-,2-,3-,4- ja 6-sylinterisenä ja juuri tämä kuusipyttyinen oli malliston tehokkain ja teholtaan juuri sama 170 hv, mitä Sputnikin ja Nelkun koneissa, tämä noin vuonna 1950. Kuutoskoneita yhdisteltiin pareiksi juuri Sputnikin ja Nelkun tapaan, ja jopa nelikoiksi eli kaksi paria peräkkäin, mutta haluttaessa ja tarvittaessa yhä lisää tehoa GM kehitti 110-sarjan, jossa oli noin 50% suurempi sylinteri kuin 71-sarjassa ja vastaavasti enemmän tehoakin.

Vasta 1957, kun GM otti tuotantoon 71-sarjan V-moottorit, 110-sarja jätettiin hiljalleen pois tuotannosta, koska uudet V-moottorit tuottivat enemmän tehoa. Ja vasta myöhemmin on tuo kuutoskoneen teho saatu nostettua 238 hv:aan ja ahdettuna vielä korkeammaksi; mutta 1950 se oli vain tuon 170 hv. Tämä siis perusteluksi Sputnikin ja Nelkun koneiden tehoon; ei niitä ollut rajoitettu kestämään rankkaa rautatiekäyttöä, vaan niiden nimellisteho oli tuolloin tuon 170 hv (VR:n lähteet sanovat 175 hv).
09.04.2015 13:14 Hannu Peltola: Pave: Onko Tatra tehnyt GMC-CCKW:n kaltaista mallia (kopiona / lisenssillä)? Minusta kuvassa on selvä sota-aikainen CCKW, johon myös Kimmon linkki viittasi.

Oliko Suomeen tuodut CCKW:t nimenomaan GMC-merkkisiä? Aina puhutaan Kempsuista, mutta CCKW:tä valmisti ainakin GM:n Yellow Coach -divisioona ja Chevrolet (osa GM:ää tietysti sekin).
09.04.2015 14:18 Eljas Pölhö: Minulla on Tatran kuorma-autojen historiallinen kuvasto "Tatra užitkové automobily 2. rozšířené vydání", ISBN 8090091563, julk. 2005, 168s, josta ei kyllä löydu mitään Gemssun näköistä, ei sota-ajalta eikä sen jälkeen. Lähinnä tulee mieleen T111, joita minäkin muistan Suomessa nähneeni http://de.wikipedia.org/wiki/Tatra_111 Toinen tsekkiläinen mahdollisuus olisi ollut Praga, jota yhteen aikaan mainostettiin kovasti suomalaisissa teknisissä lehdissä ja joita niitäkin näkyi Suomessa 50/60-luvuilla. Sen nokka oli kuitenkin pienempi, esim http://de.wikipedia.org/wiki/Praga_V3S
09.04.2015 14:29 Erkki Nuutio: Kyseessä on tosiaan GMC-CCKW. Osaan näistä tehtiin kotimaassa leveämpi kolmen hengen ohjaamo (osassa oli alunperin vain kangaskatto). GMC:t osteltiin vuoden 47 nurkilla noin 700 kpl USA:n armeijan varastosta Belgiasta. Moottorit olivat ainakin pääosin 100 hv:n bensakoneita.

Muistan elävästi vuoden 55 vaiheilla kun nämä ja takatela-Whitet jristivät vieden täyttömaata kotini ohi kulkevaa tietä. Karmeita laitteita - karmea melu, karmea kardaanien täristys ja kulutus 1...2 litraa kilometrillä. Kääntösäde valtava. Varmasti sai huoltaa ja korjata alinomaan.
Englannin lelut tai GAZit eivät kuitenkaan sopineet varsinaiseen monttuajoon, ja parempia (Sisu, Vanaja, Volvo) oli harvassa. Tampereella päin GMC ja Whitet katosivat jo ennen 60-lukua.
Tatroja ja Pragoja ei kovin montaa myyty ja niiden ulkonäkö erosi Kemssusta ja Whitestä (joista osasta Vanaja poisti takaa telaketjun ja laittoi omiakin ohjaamoita). Tatra jäi viime vuosiin asti käyttämään hölmöyttään massiivista yksiputkirunkoa.
09.04.2015 18:25 Joni Lahti: Olihan White vaikuttava ajopeli. Sen lyhyen ajan, jonka ne olivat armeijan palveluksessa, niitä käytettiin mm raskaiden It-tykkien (75 ItK/37 Škoda, 88 ItK/37 ja 37K RMB) vetureina. Siinä tehtävässä ne olivatkin suhteellisen hyviä. Auto meni pahastakin paikasta kuormineen helposti. Vattajalla ne pärjäsivät.

Suomen Whitet olivat hyvin pelkistettyjä. Kaikki panssarointi ja aseistus oli poistettu, samoin ovet. Lava on rakennettu laudoista suomalaiseen tapaan. Autojen väri vaihteli metsänvihreästä vaaleaan oliviin.

6,330 litran konetta varten autoissa oli noin 230 litran bensiinitankit. Lavojen etuosissa oli puulaatikko, johon pystyi varastoimaan bensiinikanistereita, joka olikin tarpeen näillä bensasyöpöillä operoitaessa.

Muuten moniko on päässyt tämän amerikan ihmeen kyytiin? Itse sain istua pojankoltiaisena muutaman kaverini kanssa lavalla jonkin matkaa. Oli huikea kokemus.
09.04.2015 20:46 Jouni Halinen: Oli tämä White puolitelavaunu aika julma peli sodanjälkeisessä Suomessa, oli varmaan siviilihommisssa suureksi avuksi esim. pohjoisen voimalaitostyömailla, ja hankintahintakin oli varmasti enemmän kuin kohtuullinen. http://en.wikipedia.org/wiki/M3_Half-tra​ck
09.04.2015 23:04 Joni Lahti: Jouni, Suomen Whitet eivät olleet lainkaan noin komeita sotakoneita. Kuvassa http://goo.gl/rkA7bw on White M2 Vanajalla syksyllä 1947. Ne olivat näin karsittuja. Tuohon telakoneiston päälle rakennettiin aivan tavallinen puinen lava ja tuulilasi pantiin ohjaamon eteen. Jonkinlainen rättikatto oli myös olemassa ohjaamon katoksi. Parolassa oleva White on sinne muualta hankittu.
10.04.2015 00:00 Tapio Muurinen: Siitä L:rannan nykyisestä veturitallista (vai vieläkö se käytössä?) ei täältä löydy yhtään kuvaa. Alun perin tallista piti tulla huomattavasti suurempi, kuin oli lopputulos. Tilavuus pieneni 8100 m3:stä noin 5000 m3:iin. Veturipaikkoja oli tarkoitus rakentaa yhteensä kuusi kolmella raiteella, mutta tuli vain neljä paikkaa kahdella raiteella.
10.04.2015 14:35 Jouni Hytönen: Täytynee käydä se uusi tallikin sitten kuvaamassa.
10.04.2015 23:28 Jouni Hytönen: Vertailukuva tältä päivältä: http://vaunut.org/kuva/100504
11.04.2015 00:06 Jouni Halinen: Googlenäkymä toisesta suunnasta, hieman on muutosta ilmassa. Nyt VR:n taloa operoi taho nimeltä LOAS, olisko Lappeenrannan Opiskelija-AsuntoSäätiö? https://goo.gl/maps/YQaXR
11.04.2015 00:11 Jorma Toivonen: Taas menevät muistelut kauaksi Lappeenrannasta... Riihimäellä Korttion ratapihaa muunneltaessa 1950-luvun lopulla nämä kymppipyöräiset (olivat sitten Gemsuja, Tatroja, Pragoja) hoitelivat rakennusalueen sisäiset maansiirrot. Tonttien täytemaata tarvitsijoille toivat kuormansa Fargot (Finlandia?), Sisut, Vanajat - urakointiin ei huolittu "itämaan kulkijoita", Gaz, Zil. Pienen pojan muistiin jäi pysyvästi punainen neliveto-Trader - "ei viitsi rypöä joka paikassa, tällä pääsee..." - tosi oli, muita auteltiin useinkin vaikeissa oloissa, tuo Trader selvisi ilman ulkopuolisia apuja.
11.04.2015 00:48 Jouni Halinen: Oliko se tämä Jorma http://tinyurl.com/pk2f5sf
11.04.2015 09:46 Tuomo Kärkkäinen: Vaiko tällainen: http://www.offroadvehicle.ru/AZBUCAR/All​%20Wheel%20Drive%20Company/All%20Wheel%2​0Drive%20Company%20txt.html
11.04.2015 11:19 Jorma Toivonen: Tuomon valinta osui oikeaan.
11.04.2015 11:30 Jussi Laukkanen: Kun kukaan ei ole vielä sanonut mitään kaivu- ja lastaustyötä tekevästä koneesta, niin tässä siitäkin vähän triviaa: Caterpillar Traxcavator 955 -telakuormaaja, tarkemmin "numerosarjan" kone, joka on tehty vuosien 1955-1960 välillä. Numerosarja-nimitys tulee siitä, että kuljettajan oikealla puollella olevassa hydrauliöljytankissa lukee "CAT No. 955". Aikansa parhaita koneita.
03.03.2016 18:13 Markku Liira: Kuva on maaliskuun lopulta 1959. Kaupungingeodeetti Pauli Väisäsen kuvia samalta työmaalta löytyy sivulta
https://sites.google.com/site/valokuvial​appeenrannasta2/helsingintie

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!