??.07.1988 / Tootsin turvetehdas, Viro
??.07.1988 Linjalta tulevilta junilta vaunut ottivat vastaan pienet sähkö(vaihto)veturit. Niiden tyypit olivat K14 ja K10. En tunne valmistajaa.
Kommentit
| 10.04.2015 10:41 | Tunnus poistettu: | Ei voi muuta todeta kuin että vetureiden tyyli on lyömätön, todella rujoa kauneutta! Tähän ei muotoilun osalta nykyaikana pystytä (eikä päästä). | |
| 11.04.2015 09:42 | Tuomo Kärkkäinen: | Minulle noista vetureista tulee mieleen Mummo Ankan sähköauto. | |
| 11.04.2015 10:01 | Kimmo T. Lumirae: | Sama juttu, Tuomo. Termi "Mummo Ankan veturi" on jo pidempään ollut käytössä steeple cab -vetureiden kohdalla http://www.philt.org.uk/Industrial/Ind-DE/i-G2NvL8s/1/L/bp1-L.jpg Mummo Ankan autohan pitäisi kai virallisesti olla Detroit Electric http://cartype.com/pics/3343/small/detroit-electric_18.jpg , mutta pikemminkin auto muistuttaa Bakeria http://graphics8.nytimes.com/images/2007/08/03/automobiles/600-baker.jpg tai Rauch&Langia http://images1.bonhams.com/image?src=Images/live/2013-08/13/8743011-20-8.jpg&width=640&height=480&halign=l0&valign=t0&autosizefit=1 |
|
| 11.04.2015 11:49 | Heikki Kannosto: | Heti kun tuollaisen saa sähköllä käyvänä mopoautona... | |
| 11.04.2015 12:13 | Robert Sand: | Tekivätkö sähkö turpeesta tuolla vai mikä on syy siihen että käyttivät sähkövetureita vaihtotöissä? Miksi ei käytetty sähövetureita myös linjalla? Olisi riittänyt kun dieselillä olisi tuotu vaunut nevalta pääradan varrelle mistä sähkärit olisi vienyt niitä purkupaikalle. | |
| 11.04.2015 23:04 | Jorma Rauhala: | Tukholmassa on lähin Detroit Electric yleisesti katsottavissa ja verrattavissa Mummo Ankan vastaavaan kotteroon. | |
| 11.04.2015 23:41 | Reino Kalliomäki: | Neuvostoliitossa eivät tavalliset talouden lait ohjanneet kaikkea, käytössä oli suunnitelmatalous. Tämäkin turveteollisuuden vaihtoveturipaketti oli käytössä monin paikoin. Laitteet olivat todennäköisesti myös suhteellisen käyttövarmoja. Ei ollut "rautakauppaa", josta olisi voinut paikallisin päätöksin ostaa sopivan tuotteen. Tavallisen kansalaisenkin oli hallittava systeemin metkut. Miksi esim. 70-luvulla rautatieaseman edustan torilta sai ostaa palaneita, muttta lasiltaan ehjiä sähkölamppuja? | |
| 12.04.2015 10:55 | Joni Lahti: | Palaneiden lamppujen kauppa NL:ssa perustui siihen, että jos mieli ostaa alan kaupasta uuden hehkulampun, piti sinne toimittaa samalla ehjä, palanut lamppu tilalle! Kysymys oli säännöstelystä, jolla pyrittiin estämään hamstraus ja pimeä kauppa. Markkinamiehet löysivät menettelystä business -raon, kuten monesta muustakin neuvostoelämän erikoisuudesta. Kerran kysyin Virossa, miksi julkisissa tiloissa - kouluissa, rappukäytävissä jne - valot ovat aina päällä. Vastaus oli: kuumaa lamppua on vaikeampi varastaa kuin kylmää. Mene ja tiedä. (Käyttäjä muokannut 12.04.15 16:59) |
|
| 12.04.2015 22:31 | Reino Kalliomäki: | Lamput saattoivat olla kaupasta loppu. Työnantajilla oli "tukusta" etuoikeus, jäljelle jäi madollisuus vaihtaa lamppu työpaikalla. | |
| 13.04.2015 00:40 | Jouni Hytönen: | Muistan kuulleeni lamppuasiasta tällaisenkin version: - Miksi palaneella lampullakin on hinta? - Sen voi kätevästi vaihtaa ehjään jossakin julkisissa tiloissa. :) Ehkä tämä oli väritetty versio Jonin tarinasta. | |
| 13.04.2015 08:53 | Joni Lahti: | Olen kuullut myös tämän toisen version. Oli varmasti sekin monen miellessä. Jutut kuitenkin kuvaavat hassua neuvostotodellisuutta, jollaista lännessä ei ollut. Kun energialla ei ollut käypää hintaa, kannatti polttaa valoja lamppuja varkauksien estämiseksi. Kun Neuvostoliitto romahti, kamala todellisuus oli se, että energia maksaa. Neuvostoaikana kun asuntojen lämpötilaa säädettiin mukavasti ikkunoita avaamalla. Harakat pysyivät lämpiminä. (Käyttäjä muokannut 13.04.15 08:54) |
|
| 13.04.2015 08:59 | Jouni Hytönen: | Ei tämä lämmitysasia ole vuoteen 2015 tultaessa miksikään muuttunut. Edelleen lämpötilaa säädellään suuressa määrässä rakennuksia ikkunoita avaamalla. Termostaatit lienevät joko korkeampaa teknologiaa tai sitten virtausta ei voi katkaista yksittäisessä patterissa suuremman kokonaisuuden häiriintymättä. :) | |
| 13.04.2015 09:00 | Jouni Hytönen: | Kokemukseni ovat etupäässä Pietarista. | |
| 13.04.2015 09:35 | Pasi Seppälä: | Edellisten kommenttien perusteella ilmaston lämpenemisen syy löytynee Venäjältä? | |
| 13.04.2015 15:59 | Pentti Yli-Karjanmaa: | Rakennusinsinööri kertoi Neukku-keskusläämityksen perustuvan paljolti yksiputkijärjestelmään. Alakerrasta tuupattiin kuumaa vettä patterieihin, joka sitten palasi kiertoon ylimmän kerroksen tasolta. Virtausta ei voinut alakerroksissa kuumuudesta huolimatta kuristaa, muutenhan olisi yläkerroksien asukkaat jäätyneet lisää! |