??.??.1900 / Pietari, Suomen asema, Venäjä
??.??.1900 Tämä raidekaavio on "Teknillisen Aikakauslehden" artikkelista. Tuleva ratapihan laajennus tehtiin ns. "Kulikovon kentälle", pääraiteen pohjoispuolelle. Tontin hankkiminen oli oma merkillinen tarinansa. Äärimmäisenä vasemmalla radan eteläpuolella on alue nimeltä "Halkopiha". Siitä näkyy vain noin neljännes. Kaavion mukaan sinne kaartui kuusi raidetta, ja seitsemäs oli sitten pääradan suuntainen. Asemalla oli erityinen käytäntö: Tuleville ja lähteville matkustajille oli omat asemansa. Sama tavaroille. Äärimmäisenä oikealla Nevajoki, sekä satama-allas. Vertailukuvana Paven kaunis väripiirros vuodelta 1871: http://vaunut.org/kuva/90699?liikp1=2434 .
Kommentit
| 18.05.2015 10:11 | Erkki Nuutio: | Ratapiha laajeni rajusti ja aseman raidejärjestely muuttui paljon 1910-1916. Se tapahtui myöhemmin pajon arvostellun saksalaisen J.Gleimin suunnitelmaa (1913) soveltaen ja sen jälkeen suomalaista suunnitelmaa (1915) soveltaen. Kaaviot näistä oli tarkoitus olla ratainsinööri V.J. Tammelinin (sittemmin Tammio) kirjoituksen liitteinä, mutta ilmeisesti sensuuri iski. Toivottavasti nämä suunnitelmat löytyvät (suomalaisista) arkistoista. SVR 1862-1912 II sivuilla 246-247 näkyy tilanne 1910. Huomionarvoista siinä on mm. matkustaja-aseman muuttuminen: Yhteys Nevalle on rajoitettu kahteen raiteeseen, jotka kulkevat aikaisemman tulevien junien asemarakennuksen ohi. Saapuvien junien asemarakennus on nyt myös tuleville ja matkustajalaiturit on levennetty ja yhdistetty, ja ensimmäinen laituri myös suuresti pidennetty. Asemarakennukseen on tehty suljettu pääty, josta on myös pääsisäänkäynti. Näkemiäni valokuvia tästä on Radan varrella -kirjan sivulla 390 sekä Kaskimies: Valtionrautatiet -kirjan sivulla 165 (retusoitu kuva, jonka oikeassa reunassa taitaa näkyä Pietarin lämmitysveturina ollut A4 No: 71). Nevan rannan suunnasta on kuvattu veturimiesten Anoen, taistellen, neuvotellen -kirjan sivulla 122 oleva kuva vuodelta 1917. Järjestelyihin kuului keskeisesti yhdysrata Nevan poikki. Yhdysradan ja siihen tarvitun Nevan sillan tekivät venäläiset, mutta sillan osarahoituksesta Suomen kassasta käytiin vuosikausia Venäjä-Suomi -maaottelua. Kuvaus tästä löytyy Historiallisesta Arkistosta 56: Tuomo Polvinen Nevan sillan miljoonat Suomen oikeustaistelussa, SKS Hki 1958, s. 176-221. V.J. Tammion suppea kuvaus valtavista järjestelyistä 1910-luvulla on VR 1912-1937 II sivuilla 154-157. Niitä veti kaiketi hyvinkin määrätietoisesti ja kyvkkäästi Nikolai II:nkin suosiossa ollut Anders Ahonen (1905-1908 ratapiiri I / Pietari päällikkö, 1908-1917 SVR:n päätirehtööri) Nämä työt nielivät rahat ja voimat Suomen omilta ratapihajärjestelyiltä. Ratojen yhdistely oli sinänsä tarpeellista ja taloudellisesti hyödyllistä. Yhdistettynä II sortokauden suunnitelmiin, olisi Suomi kuitenkin menettänyt loput autonomisesta asemastaan. Ilman sotaa oltaisiin siis upottu suurvenäläiseen suohon, kunnes korruptoitunut keisarikunta olisi jollakin muulla tavalla hajonnut. Sitä ennen olisi luultavasti ehtinyt tulla suomalaisia Groznyjä. Oltiinhan aika lähellä Helsingin pommittamista Suurlakon 1905 aikana. |
|
| 18.05.2015 12:02 | Ilkka Hovi: | Olen kuvitellut tilanteen siten, ellei Venäjä olisi ollut osapuolena I maailman sodassa olisi Suomesta tullut melkoinen kapinamaakunta. Todennäköisesti punaiset olisivat olleet suurimpana toimijana ja kun keisarivalta olisi joutunut vallankumousten ja vallankaappausten heikentämäksi olisi punainen vaikutus myös laajentunut Ruotsiin ja malmikentille. Sitten olisi myös Saksa tullut mukaan kun aluksi olisi voittanut yhden rintaman sodan lännessä. Seurauksena olisi ollut täysin ennalta arvaamatonta joskin tämäkin oli yksi mahdollinen historian kehityssuunta. Koska tämä on vaunut.org pitänee myös todeta, SVR:n kuorma-ulottuma olisi suurennettu venäläiseksi ja rataosien kiskotus olisi vaihdettu painavammiksi kiskoiksi. Standardiveturi olisi ollut Ov. | |
| 18.05.2015 20:36 | Joni Lahti: | Kuva Suomen aseman vanhasta asemarakennuksesta vuonna 1910 http://vaunut.org/kuva/62537. Kuvassa näkyy sähköllä liikkuva raitiovaunu aseman edustalla. | |
| 19.05.2015 10:45 | Erkki Nuutio: | Pietarin raitioteistä löytyy tietoa: 1/ V.Trastin matkaoppaassa suomalaisille on sivuilla 23-28 tunnusvärit ja tarkat reittiselostukset sähköraitiotielinjoista sekä kahdesta höyryraitiolinjasta ja sivuilla 28-29 tiedot hevosraitio- ja omnibuslinjoista. Pitäisikö opas viedä nettiResiinan artikkeliksi, vai rajoittaako tekijänoikeus 102 vuotta vanhan tekstin netittämistä? 2/ Vanhoja reittikarttoja, valokuvia ja tarinaa saksaksi löytyy osoitteessa www.piter-tram.de - suosittelen. 3/ Koko Venäjänkin ensimmäiset sähköraitiotiet taisi pystyttää talvella 1895/96 suomalainen valtioneuvos Rafael von Haartman, Pietarin Suomalaisen Höyryveneyhtiön perustaja ja omistaja. 73:lla höyrylaivallaan hän hallitsi Nevan henkilöliikennettä. Sähköraitiotie (1000mm) kulki talvisin (5kk) jäätynyttä Nevaa pitkin 1909/10 asti. Jäällä oli pakko pysyä hevosrautotieyhtiön monopolin kiertämiseksi. Hienoja valokuvia näyttää www.photarchive.spb.ru . 4/ Maalle sähköraitiotie tuli 1907/08. Falcon Railway Carriage & Wagon Works, Loughborough U.K. (Brush Electric Street Cars) toimitti 180 vetovaunua, joissa oli Nuernberg-tyyppinen alusta. Tehtaan painovalokuva vetovaunusta 1001 löytyy. Yhtään vaunuista ei ole jäljellä, mutta kopio on kai tehty. Pietarin Suomen aseman elämästä löytyy mielenkiintoista tarinaa kirjassa Paul Gustfsson: Tie Dubrovkaan, Kirjayhtymä 1987. Tarina perustuu ratainsinööri Berndt von Haartmanin kirjeisiin. Suosittelen! Kauppalehti 3.5.1911 kertoo laajasti hankaluuksista Suomen asemalla, johtuen siirtokuljetusruuhkista ja varastointiongelmista ennen yhdysrataa. 27.11.1912 se kertoo 2000 vaunulastin ruuhkasta jonka vuoksi Venäjän kulkulaitosministeri on päättänyt sallia tavaravaunukuljetukset öisin Liteinin (Aleksanterin) sillan kautta. Oliko silti yhteyttä aseman raiteistoon? Viimeksi vielä HARRAS TOIVOMUS Resiinalle: Voitaisiinko Vorgissa esittää Resiinassa 4/86 julkaistut kuvat Suomen asemalta tarkemman ratakaaviolle paikantamisen vuoksi. Harvinaisissa kuvissa 1910-luvulta on esimerkiksi yksi, jossa vasemmalla näkyy pidennetyn ykköslaiturin pää (vierellään veturitallin nurkka) sekä kakkoslaiturin pää. |
|
| 20.05.2015 08:05 | Pave Saarinen: | Pietarissa syntynyt, sittemmin turkulainen kuljettaja kertoi asuneensa lapsuutensa tuossa jossakin aseman lähetyvillä suomalaisten rautatieläisten asuintalossa. Tämä oli lapsuudessaan kokenut myös vallankumouksen ja kokemansa mukaan se ei ollut mikään veretön kuten 1960-luvulla tavattiin kertoa. | |
| 20.05.2015 23:45 | Jorma Rauhala: | Suomalainen Fridolf Rafael von Haartman oli todellakin RAITIO-lehteä "suomalainen Venäjän sähköraitiotiepioneeri" -artikkelia varten kokoamieni tietojen mukaan ensimmäisiä Venäjän keisarikuntaan sähköraitiotien rakennuttaneita henkilöitä 1895. Mutta se raitiotie sijaitsi Nižni Novgorodissa. Suur-Pietarin Hevosrautatiet -yhtiön toimilupa kesti vuoteen 1902, jonka jälkeen kaupunki lunasti toimiluvan ja pääsi aloittamaan sähköistyssuunnitelmat, ja sähköliikenne alkoi 1907. Venäläisen Mikhail Podobedovin Nevan jääraitiotiet aloittivat liikennöinnin 1895 kolmella eri reitillä, eikä tässä ollut von Haartman osallisena. Hänellä oli jäätyneen Nevan yli gravitaatioratoja (siis painovoimalla toimivia, kuten Linnanmäen vuoristorata) parilla lyhyellä laivareitillään vuodesta 1894 muutaman talven ajan. Nevan ylitysraitiotiet olivat käytössä talvisin vain tammi-maaliskuina eivätkä ne rikkoneet kuivan maan hevos/höyryraitiotieyhtiön monopoliasemaa, koska kyseiset Nevan linjat olivat toimiluvallisten laivalinjojen talviaikaisia korvikkeita. Nižni Novgorodissa, eli Venäjän ensimmäisessä kiinteälle maalle pysyväksi rakennetussa sähköraitiotieprojektissa kisasivat aloituksesta Fridolf Rafael von Haartman, Siemens & Halske ja Mikhail Podobedov. Kaikki saivat omat ratansa käyttöön kesällä 1895, kun kaupungissa järjestettiin Yleisvenäläinen teollisuus-, kauppa- ja taidenäyttely (keisarillinen versio Maailmannäyttelystä). Meidän miehemme voidaan kyllä sanoa olleen parhain onnistuja NN:n raitioteillä. (Tarkempia tietoja myöhemmin Raition lukijoilla.) (Käyttäjä muokannut 20.05.15 23:47) |
|
| 23.03.2021 21:28 | Kari Juntunen: | http://piter-tram.de sivusto on antoisa varsinkin jos saksan kielen lukeminen sujuu. Sivua on näköjään päivitetty viimeisen kerran vuonna 2011, joten se lienee jonkun asiantuntevan mutta jo iäkkään harrastajan oma sivusto - sellaiset saattavat sitten joskus kadota netistä. Pidin tästä 1909 linjakartasta kovin: http://www.piter-tram.de/html/netz_1909.html (Käyttäjä muokannut 23.03.21 21:28) |