21.06.2015 / Venäjä

21.06.2015 Venäläinen postikortti vuodelta 1916. Kulkenut junassa 25.III.1917 Junaleima H.FORS - P-GRAD No 2 Valkeasaari oli läheisin asema ennen Rajajoen siltaa.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Valkeasaari (Liikennepaikan tiedot) Valtio: Venäjä
Kuvaaja: Matti Parkkonen/Kokoelmasta (Lisännyt: Matti Parkkonen)
Lisätty: 21.06.2015 20:49
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus, Vesitorni
Sekalaiset: Henkilökunta, Matkustaja
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Ulkomaat

Kommentit

22.06.2015 09:26 Erkki Nuutio: Kuva on otettu siviililiikenteen aikana, siis viimeistään kesällä 1914. Taustalla on vesitorni (johon suomalaiset tekivät aukon 5.-6.1919 vaiheilla) ja Suuriruhtinaskunnan rajajoki. Itse aseman venäläiset polttivat 1919 vaiheilla.
Petrograd muutettiin nimeksi Sant Petersburgin sijaan sodan alettua saksalaisia vastaan.
(Käyttäjä muokannut 22.06.15 09:29)
22.06.2015 09:45 Erkki Nuutio: Pienennös Valkeasaaren aseman julkisivupiirustuksesta alkuperäisessä (1869) muodossaan on näyttelyluettelossa Rautateiden arkkitehtuuri (Suomen Rakennustaiteen Museo, 1984). Erinomainen kirja!
(Käyttäjä muokannut 22.06.15 09:47)
23.06.2015 09:39 Erkki Nuutio: Olipa unohtua !
Kirjassa Leveät kiskot on Olavi Kilpiön historiikki Valkeasaaren - Siestarjoen rautatiestä (s. 359-398).
Liikenteen alkupiste oli Valkeasaari, mutta ratalinja haarautui pääradan kiskoilta rannikkoa kohti alunperin (1871-1885) Suuriruhtinaskunnan puolelta, parisenkymmentä metriä rajasillan jälkeen. Rata palveli etenkin Siestarjoen asetehdasta.
Vuonna 1915 rata rakennettiin uudelleen ja silloin se haarautui jo ennen rajaa.
25.06.2015 11:24 Erkki Nuutio: Valitan että totuus tulee vähän tipottain. Kirjan Entinen Terijoki - kylämuistoja mukaan suomalaiset sytyttivät Valkeasaaren aseman samalla panssarijunan reissulla, jolla vesitorniin tehtiin aukko.
Olavi Kilpiön Siestarjoen radan historiikki: Vasta vuonna 1925 venäläiset rakensivat uuden noin 3 km osuuden Kurortiin siten, että se haarautui Valkeasaaresta jo heidän puoleltaan. Vuoteen 1918 se haarautui noin 100 m Suomen puolelta (Rajajoen aseman edustalta) ja kulki noin 3 km Suomen puolella Ruostekanavalla olevalle rajalle asti.
Tämä osuus purettiin kesällä 1919, ja kiskot vietiin muualle Suomeen.
Koko tämä rannikkorata ja Pietari näkyvät Suomen kartta 1920 -kirjassa (1:20000) , jonka Karttakeskus julkaisi selkeänä uuspainatteena vuonna 2009.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!