10.07.2015 / Jossakin itärajan tuntumissa
10.07.2015 Vanha valokuva panssarijunasta
Kommentit
| 10.07.2015 13:50 | Erkki Nuutio: | Kirjan Panssarijunia Suomessa - suomalaisia panssarijunissa (Jouni Sillanmäki, Panssarimuseo, 2009) mukaan valkoiset kaappasivat 24.4.18 Säiniöllä punaisilta ehjänä bolsevikkien näille luovuttaman Voloi Kapitalism- panssarijunan, jonka molemmissa päissä oli tykkivaunu. Kummassakin vaunussa oli kuvan mukainen kääntyvä tykkitorni ja 76,2 mm tykki ja mm. 8 konekivääriä. Välissä oli panssaroitu veturi ja kukkuraisena näkyvä halkotenderi (kuten H8 -kuvassa). Veturi oli matalahko ja saranoidut luukut viittaavat kolmeen vetoakseliin (kuten G-sarja, ei venäläinen - saaliiksi näiltä jäi vain C6:ksi kirjattu romu). Lisäksi valkoiset kaappasivat punaisilta 25.4.18 Kavantsaarella alunperin Ukrainski revolutsija -panssarijunan tykkivaunun vaurioituneena. Kuvan tykkivaunut ovat näinollen luultavasti Voloi Kapitalism -junan tykkivaunut. Suomen armeijan Panssarijunat 1 ja 2 saivat kaiketi kumpikin toisen näistä tykkivaunuista. Toisen ilmatorjuntakonekivääri näkyy hyvin. Panssarijuna 1:n tykkivaunun tykillä ammuttiin 17.6.19 Valkeasaaren vesitorniin sen ammottava aukko, ja eliminoitiin siellä olleet konekiväärit ja tähystyspaikka. Panssarijunien käyttöä Talvisodassa kuvaa Paavo Talvio (Resiina 4/91). Panssarimuseon panssarijunan etummainen vaunu on Välirauhan aikana Rautatieilmatorjuntapatteriksi 1 muutettu Panssarijuna 1:n tykkivaunu. Juuri se ampui siis aukon Valkeasaaren vesitorniin ja on luultavasti toinen kuvan tykkivaunuista. Vaunua kunnostetaan parhaillaan museossa. |
|
| 10.07.2015 20:36 | Erkki Nuutio: | Sotahistoriallisessa aikakauskirjassa 29 (2010) sivuilla 123-165 on Jouni Eerolan täsmällinen ja perusteellinen kirjoitus Punaisen Suomen panssarijunat. Kirjoituksen mukaan Säiniöllä valloitettu venäläisperäinen panssarijuna olisi ollut nimeltään Partizan (ex. General Annenkov) ja että toinen sen tykkivaunuista olisi aseistukseltaan muutettuna Panssarimuseossa. Kummankin lähteen (Eerola, Sillanmäki) kuvissa esiintyy sama panssarijuna ja tykkivaunut vastaavat oheista kuvaa. Voiko joku selvittää nimivaihtoehtojen (Partizan vs. Voloi Kapitalism) ongelman. |
|
| 12.07.2015 11:09 | Erkki Nuutio: | Nimi Partizan oli jo korjautunut nimeksi Voloi Kapitalism Sotahistoriallinen aikakauskirja 29:n takakannen kuvatekstissä, joten se voidaan uskoa tämän junan nimeksi bolsevikkien ja punaisten käytössä ollessaan. Toivonpa että Panssarimuseo voisi palauttaa junan säilyneen tykkivaunun vuoden 1918-1919 asuun. Resiina 4/94 on laaja ja monikuvainen Paavo Talvion kirjoitus Punaisten ja valkoisten panssarijunat 1918. Sen tekstissä ja kuvissa Voloi Kapitalismin -juna ja sen tykkivaunut esiintyvät venäläisinä ja kilpikonnanmuotoisina. Uudemmissa esityksissä (Eerola, Sillanmäki) on joitakin kirjoituksen kohtia täydennetty tai korjattu. |
|
| 12.07.2015 15:08 | Ilkka Hovi: | Osprey Publishing on julkaissut muun muassa kaksi kirjasta "Armoured Units of Russian Civil War, Red Army" ja "White and Allied". Red Army on ISBN 1-84176-545-7 ja/tai www.ospreypublishing.com Siellä on Partisan mainittu numeroimattomana panssarijunana. Kaikkiaan punaisilla oli n. 110 panssarijunaa ja koska monet junat vaihtoivat omistajaa, ne nimettiin uudestaan joskus useammankin kertaa. |
|
| 21.07.2015 21:34 | Timo Tuominen: | Eipä ihme, että kyseisen junan nimissä on sekaannusta. "Gjeneral Annjenkov" oli junanns.alkuperäinen nimi (1915). Kun bolshevikitsaivatsen käsiinsä se nimettiin "Fjedor Raskolnjikov"iksi. Kun se lähetettiin Moskovan bolsheviikkien avuksi 1917 seristittiin uudestaan "Partizan"iksi. Ehkä jo maaliskuussa 1918(?) juna sai taas uuden nimen "Doloj Kapitalizm", "Alas Kapitalismi". Nimi Voloj... olisiko alunperin käännösvirhe koska voloj on vesi sanan adessiivi venäjänkielessä. Kaikenlisäksi junan nimi löytyy venäläisistä lähteistä "Doloj..." Junassa olimyös suomalaisiamiehistönä esim.veturin lämmittäjä Julius Klami,joka kuvaili vaikuttavaa junaa ja kertoi mm. että veturin etuosaan oli venäjän kielellä kirjoitettu liidulla(?) iskulause "Alas kapitalismi". Olisiko se sittenkin ollut junan nimi eikä slogani. Kunnon kuvia ei tästäole näkynyt. Erään tiedonmukaan juna olisi nimetty vielä kerran juuri ennen Suomeen lähtöä "Imjeni Fjedora Raskolnikova"ksi ( Feodora Raskolnikovan puolesta). Myöskin esiintyy varmentamatonta tietoa, että "Gjeneral Annjenkov" olisi ollutse juna joka 1916 lähetettiin Suomeen jonnekin Pohjanmaan rannikolle saksalaisten mahdollisen maihinnousun vuoksi. Junasta on juttua (venäjäksi) Kolomietzin kirjassa Russkie Bronepoezda Pervoi Mirovoi ss.68-74. | |
| 21.07.2015 22:47 | Erkki Nuutio: | Toinen näistä tykkivaunuista osallistui Pasilan konepajan aluskehysosaston tulipaloon 6.2.1932. Kuva vaunusta palaneessa hallissa on Pasilan konepaja 1903-2003 -kirjan sivulla 102. Mahdettiinko tämä vaunu romuttaa palovaurioiden vuoksi, vai olivatko molemmat vielä käytössä 1939-1944. | |
| 22.07.2015 19:13 | Timo Tuominen: | Yksi vaunu liitettiin Panssarijuna 1:een (Myöh.Rautatieitptri.1) ja toinen Panssarijuna 2:een. Kakkosen vaunu jäi Karjalan korpeen missäjuna joutui mottiin ja räjäytettiin ennen vetäytymistä. Aseistus tuotiin lukemani mukaan kantamalla omille linjoille. Ykkösen vaunu on siis Parolassa. Junat erottaa siitä,että Kakkosessa oli teräväreunainen sirpalesuojamaalaus ja Ykkösessä taas jostain syystä kokeiltiin aaltomaisia juovia. Lisäksi Kakkosen Annenkov vaunussa oli kolme akselia (yksi lisätty jossakin vaiheessa) ja Ykkösessä vain ne kaksi alkuperäistä. Säiniöllä oli junan alkuperäinen veturi tyyppiä O. Hiukan vähemmän kulmikas kuin "Hunhuz" junien panssariveturit. Veturista kerittiin VR:llä tekemään "Akselipainot ja pyörävälit" tekninen piirros (No 8530) päiväykseltään 12.10.1918. Veturin numeroksi ilmoitettiin 3979. | |
| 22.07.2015 23:26 | Reino Kalliomäki: | Mainio kuva panssarijunasta, sekä mainioita kommentteja. Käytössäni on ainoastaan tuo Sillanmäen kirja, mutta mielenkiintoa lisää se, että käytössä oli toistakymmentä varsinaista ja tilapäistä panssarijunaa. Aseen teki tehokkaaksi ilmeisesti panssarintorjuntaan kykenevien aseiden puute. Tilapäisyyden aste väheni niin, ettei kaikkia virityksiä nimetty "panssarijuniksi". Nokian paperitehtaan konepajalla koetettiin korjata Pispalasta hinattua junaa, mutta työ todettiin mahdottomaksi. Tilannetta valkoisten kannalta vaikeutti se, ettei heidän haltuunsa joutunut yhtään toimivaa veturia. Valkoisethan hyökkäsivät Kyröskosken suunnasta. Paperitehtaan konepajalla tehtiin kuitenkin sellupaaleilla "panssaroitu" avovaunu, joka varustettiin yhtiön hinaajan Bernard-moottorilla. Hyökättiin länteen, mutta matka päättyi Siuron räjäytetyn sillan eteen. (haastattelu 1975 Vilho Virjula) | |
| 30.07.2015 22:01 | Reino Kalliomäki: | Kirjassa "Radoilta ja Ratojen Varsilta" (Ilmar Talve, SKS 1963) mainitaan sivulla 147 "Ukrainskij Revolutsija" panssarijunasta, että se saapui Pietarin Suomen asemalle helmikuun alkupäivinä 1917. Matka Viipuriin vaati korjaukset Valkeasaarella, Mustamäellä ja Perkjärvellä. Panssaroinnin paino oli kertojan mukaan liikaa laakereille. Niinpä juna myöhästyi Antrean rintamalta. | |
| 31.07.2015 11:34 | Timo Tuominen: | Sekin oli venäläisiltä lainaksi saatu pelkkä vaunu eikä koko juna. Veturista ei ole näkynyt kuvia ja sehän ajettiin pakokauhussa jonnekin vesistöön rautatiesillalta. Mahdollisesti panssaroimaton suomalainen vai olisiko kuitenkin tullut Venäjältä? Valkoiset käyttivät "Piikkisikaa" itse myöhemmin ja silloin sitä työnteli sotasaaliina saatu Punakaartin panssariveturi. Vaunu oli tietääkseni valmistettu Putilovin tehtailla (Pietari) ja kyseessä oli "sarjavalmisteinen" tyyppi vaikka olikin hiukan erikoisen näköinen panssarointinsa puolesta. Kuvia löytyy jonkin verran venäläisten käytössä sekä yhdet mukavat mittakaavapiirrokset netistä (ja minultakin). Molemmat vaunun tykit ovat tänäkin päivänä jäljellä.Toinen It.museossa ja toinenkin tallessa (Aikaisemmin se kökötti Lohtajan ampumaleirillä jonkinlaisena muistomerkkinää. Näistätykeistähän alkoi suomalaisen ilmatotjunta-aselajin historia. Vielä maininta Annenkovin vaunujen tunnistamisesta. Saksalaiset tuunasivat vaunuja rakentaen niihin ne komentotornit vaunujen katolle. Onneksi tekivät erilaiset. Psjuna 2:n torni oli porrasmainen kun taas Parolankin vaunusta voi huomata, että Psjuna 1:n oli loivasti keskikohdilta tykkitornia päin laskeva. Pasilan Konepajan palossa olisi siis ollut Kakkosen tykkivaunu. kyljessänäkyy mukavasti Vapaudenristi-symbolin rajat näkyvissä. Harva varmaankin ajattelee sitä, että Suomessa on ollut vuonna 1918 sarjavalmistuksessa oma panssarijunatyyppi.Asian tiimoilta voisi teknisessä mielessä jo vähän röyhistellä rintaa. Kuusi valmista ja yksi keskeneräinen. Ei huono saavutus niin lyhyessä ajassa. Olisi mukavaa jos teknisistä yksityiskohdista olisi jäänyt dokumentteja mutta ehkäpä ne menivät savuna ilmaan tai löytyvän jostakin Pietarin arkistosta. Ehkä laajempaa tiedonkeruuta kannattaisi harkita. Ja mihinkä joutui Kaljusen juna Venäjällä? Keskustelu jatkukoon. | |
| 10.08.2015 20:55 | Timo Tuominen: | Lisäsin varhaisen kuvan "General-Annenkovista" sivustalle. Vilkaiskaapa. http://vaunut.org/kuva/104029?a=1 (Käyttäjä muokannut 11.08.15 10:20) |