??.??.???? / Vammala

??.??.???? Piiskamummo on tuonut junan Tampereelta. Kortti on kulkenut 1953. Joku "oikea" filatelisti varmaan tietää milloin tämä korttisarja on tehty. Asema oli nimeltään Tyrvää 1.6.55 saakka. Perhetuttu asui aivan aseman lähellä, ja muistelen kuvia olevan.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Vammala
Kuvaaja: tuntematon (Lisännyt: Reino Kalliomäki)
Lisätty: 23.07.2015 00:27
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus

Kommentit

23.07.2015 07:46 Timo Salminen: En ole oikea filatelisti (vaikka olenkin Riihimäen postimerkkeilijät ry:n jäsen), mutta oletan sarjan olevan 1920-luvulta. Itselläni on tästä samasta kuvasta vedostettu valokuvakortti, jonka oikeassa alakulmassa on negatiiviin raapustettu teksti TYRVÄÄ.
23.07.2015 19:44 Ilkka Hovi: Ensimmäinen kerta kun näen Mummossa ohitusventtiilin? Näitä oli yhdyskoneisissa H3 tai H4 4-6-0 vetureissa sekä G8 2-6-0 veturissa. Käymäsilta on kuitenkin siksi matalalla ettei veturissa tunnu olevan isoja pyöriä. Koska veturissa on Dultzin luisti on kyseessä yhdyskone. Tenderi liian iso G8 (Sk6) veturille. Uskottava on, ilmeisesti Mummo. Täytynee olla jonkinlainen kokeilu, arvaisin sylinterissä olevan mäntäluistit. Mummot olivat tasoluistisia kuten nro 400 kaikissa muissa näkemissäni kuvissa.
23.07.2015 20:19 Timo Oinonen: Ei kai tämä Sk3 ole? Kattila on liian korkealla ja käyntisilta sylinterien etupuolelta taivutettu eritasolle, Kun Sk3:ssa pitäisi olla suora koko pituudeltaan.
Se on uusi tieto minulle (tai en ainakaan muista) että piiskoja on ollut muissakin vetureissa kuin Mummoissa.
23.07.2015 23:20 Tuomas Myllylä: Käyntisillan ja keulan puitteissa voisi viitata ehkä enemmän Hk5:een, mutta mene ja tiedä...
24.07.2015 15:33 Ilkka Hovi: Hyviä huomioita, silti ihme juttu. Sitä vaan tihkuu uutta tietoa, kiitos vorgin !
24.07.2015 22:20 Eljas Pölhö: G10 (Sk3) 346:ssa oli mäntäluistit, mutta se oli silloin kaksoiskoneistoinen ja piiskan koppa olisi ollut koriste, jos oli. Siinä oli kuitenkin suora käyntisilta ja se oli 20-luvun alkupuolella tiiviisti Viipurin kone. H6 (Hk5) ei mielestäni sovi kaksoiskoneistoisena eikä edes sijoittelujen puolesta. Miten olisi kuitenkin H3, joita Tampereella oli paljon. Niissä taisi kaikissa tuolloin olla Mellinin käynnistys- ja vaihtoventtiili sekä mäntäluistit.
24.07.2015 22:56 Reino Kalliomäki: Lisätessäni tätä kuvaa mökillä olin huolestunut asiasta, mutta muistelin vain Sk3-vetureissa olleen Dultzin piiskan. Mellinin käynnistys- ja vaihtoventtiilihän ei näy päälle. Kuitenkin veturi muistuttaa H3:sta. Jopa vetopyörän "lokasuoja" mielestäni on nähtävissä. Piiskaventtiili vaikuttaa kattilan läpimittaan verrattuna pienemmältä kuin Mummossa. Savupesän vinotukia ei myöskään näy Mummossa. Savupesän ovi on myös outo. Savupiippu on kuitenkin samanlainen kuin kuvassa: http://vaunut.org/kuva/47512?tag0=0%7CHk​2%7C . Mahtaisiko siis tämä olla jonkinlainen korjaussekasikiö? H3:sen sylinteri/ohitusventtiili näkyvät myös kuvassa: http://vaunut.org/kuva/94805?t=Lepola .
(Käyttäjä muokannut 24.07.15 23:11)
26.07.2015 18:46 Eljas Pölhö: Juttelin TAE:n kanssa ja hänen mielestää ei ole mitenkään poissuljettua, pikemminkin luultavaa, että myös H3-4:ssa olisi kokeiltu Dultzia. Asia siirtyi nyt historiallisen tutkimuksen osastolle.
27.07.2015 21:04 Ilkka Hovi: Kävin läpi näitä eri vaihtoehtoja. Dultzin luisteja oli paitsi Sk3 vetureissa myös Porvoon radan nro 6:ssa eli myöhemmin VR 66 sarjaa M1 (2-8-0T). Samoin Rauman rautatien veturissa nro 5 eli myöhemmin VR 66 sarjaa Sk5. Tässä raumalaisessa oli samanlainen käymäsillan muoto kuin kuvassa. Sylinterien mitat kuten Tk2 veturissa. Tk2 sylintereitä näemmä käytettiin myös näissä yksityisratojen Raahe ja Rauma 2-6-0 yhdyskonevetureissa oli mitoiltaan (ja ulkonäöltään) Tk2 malliset sylinterit. Airaksen höyryveturioppaassa on piirustus K2 (Tk2) veturin oikeanpuoleisesta sylinteristä ja sen päällä on samanlainen paineentasausluisti kuin tässä kuvassa. Ihmettelen kuvassa olevaa lyhykäistä aseman nimikylttiä. Asema ei kuitenkaan ole ikkunajaon mukaan Rauman radalta. Aseman kello myös puuttuu (junan lähtö kerrottiin kellonsoitolla viimeksi leveäraiteisilla radoilla Raahessa v. 1926 Raahen yksityisrata-ajan loppuun. )
Arvaus veturi on Rauma 5, joka lainassa VR:llä tai ajaa esim VR:n Rauman Rautatiellä ajamia kilometrivelkoja
takaisin.
Asiasta poiketen huomasin että Sk3 346 hylättiin vasta 1958. Siinä oli 410 mm sylinterit mutta 600 mm iskunpituus. Sk5 vetureissa sylinterit 410/590 mm ja iskunpituus 510 mm.
Asia selvennee kun löytyy oikean sivun kuva Rauma 5:stä.
PS tarkista Leveät Kiskot siv 333.
28.07.2015 14:41 Eljas Pölhö: Hyvä huomio Ilkalta. En osannut ollenkaan ajatella Rauman rautatien numeroa 5. Sen kuva on esim. Resiinassa 1/1991, tosin "väärältä" puolen täydellistä vertailua ajatellen. Postikortissa veturin kattilan alapuolinen rakenne on vähän tumma (ainakin mun ruudulla), mutta kyllä Raumalainen näyttää sopivammalta vaihtoehdolta kuin H3. Käännyn kannattamaan Rauman viitosta minäkin.
28.07.2015 22:19 Reino Kalliomäki: Kiitos kommenteista! Juanikas ratkaisu!
27.08.2015 19:29 Ilkka Hovi: Tällainen tieto tuli vastaani.

"Pahankosken sillan räjäytyksen jälkeen Tampereen puolelle siltaa jäivät veturit RAUMA 5 ja RAUMA 7. (1918-04-22)"

Raumalle vietiin F1 veturi 133 (1918-05-11) (ilmeisesti ei rataa pitkin vaan kevyenä muuta kautta)

Siltaharrastajat tietänevät milloin Pahankosken (tai Pahakosken ?) silta saatiin korjattua.
17.02.2018 01:40 Esa J. Rintamäki: Kirja "Valtion rautatiet 1912 - 1937" osa II kertoo sivulla 292: uusi kolminivelinen, kaksiaukkoinen rautabetoniholvisilta valmistui v. 1918.

Samasta lähteestä on peräisin tieto, että vanha läntinen jänne korjattiin, lyhennettiin ja pantiin rataan Härmän soraraiteella. (= Ylihärmän rataan, ylittämään Lapuanjokea.)

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!