??.??.1900 / Hämeenlinna
??.??.1900 Postikortti postileimalla Renko 23.12.1902 Kortin julkaisija Enok Rytkönen, joka jatkoi A.Alopaeuksen omistaman kirjakaupan toimintaa.
Kommentit
| 26.07.2015 23:01 | Reino Kalliomäki: | Rakennuskertomuksen mukaan Turku - Tampere - Hämeenlinna radalle tuli 39 siltaa, kaikki raudasta. Edullisimman tarjouksen teki E. Rolin & C:is Braine-le-comtesta Belgiasta. Pohjatutkimuksia tehtiin toukokuussa 1874. Rakennuspaikalle tehtiin neliahjoinen paja sekä suurempi työvaja. Salmi on tällä kohtaa 320 jalkaa leveä , ja suurin syvyys on 30 jalkaa. Kääntösiltaa tukee 20 teräskuulaa, 20 linjaa halkaisijaltaan. Nämä kulkevat pyöreässä valurautaurassa. Vaikka sillan kääntyvä osa painaa 500 senttaalia, jaksaa yksi mies vaivatta avata sen. Sillan jänteiden tueksi tulivat 2 jalkaa halkaisijaltaan olevat kierteiset valurautasylinterit, jotka vielä täytettiin betonilla. Osa materiaalista oli kuitenkin puutteellista , ja silta valmistui marraskuun lopussa 1875, ja veturi ylitti sen ensi kerran 25 toukokuuta 1876. Kertomuksessa käsitellään sillan rakentamista monta sivua. Taisi olla iso juttu aikanaan. | |
| 27.07.2015 10:11 | Erkki Nuutio: | Siltä varalta että yksiköt ovat unohduksissa: Linja = 0,1 tuumaa = 2,54 mm (vrt. kolmen linjan kivääri = ampuu 7,62 millisiä). Senttaali = 100 kg. Jenkkilän välinpitämättömydestä johtuen jalat, tuumat ja ehkä mailikin vielä tunnetaan. Britit sensijaan tekivät SI-kampanjan 1970-luvulla ja "Good old English units" päästettiin siellä valtaosin museoon (pint ym. poikkeuksina). |
|
| 27.07.2015 10:45 | Matti Parkkonen: | Vuoden 1917-1918 tapahtumat vaurioittivat myös lukuisia rautatiesiltoja. Vanajaveden kääntösiltakin sai osansa, kun punaiset pakenivat kohti Lahtea. He räjäyttivät kääntösillan keskuslaakeroinnin ja sen suojakuori halkesi. Kolmena kesänä ei siltaa voitu kääntää, joten vesistön suuremmat laivat eivät korkean veden aikana voineet olla liikenteessä. Tuhottu keskiö saatiin korjatuksi vasta keväällä 1921. |