??.??.1906 / Panaman kanava, Panama

??.??.1906 

Tämä ei ole kaivinkone. Tämä on höyrylapio.
Ensimmäiset kaivinkoneet toimivat höyryllä, ja niitä kutsuttiin nimellä 'steam shovel', 'höyrylapio'.

Isthmian Canal Commissionin (ICC) Bucyrus-höyrylapio Panaman kanavan työmaalla.

Helsingin Kaiku nro 8, 1907.

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Panaman kanava Valtio: Panama
Kuvaaja: Tuntematon (Lisännyt: Kurt Ristniemi)
Kuvasarja: 1900-luvun alusta
Lisätty: 12.08.2015 11:15
Muu tunniste
Sekalaiset: Työmaa
Ulkomaat

Kommentit

12.08.2015 15:34 Reino Kalliomäki: Ranskalaiset koettivat rakentaa Panaman kanavan jo 1880-luvulla, epäonnistuen, syynä rahoitus-, tekniset- ja tautiongelmat. Olihan Suez merenpinnan tasossakin. Panaman rakentamisesta on mainio 200-sivuinen kirja: "Rails to the Diggings" Ch. Small/1981. Muutamia pointteja kirjasta: Rakentajan valokuvaaja otti noin 16000 kuvaa. Ranskalaiset käyttivät ruoppaajalaivoja (marine dredge) ja ketjukaivinkoneita (bucket excavator) kuten meillä tutut tiilitehtaiden laitteet. Vasta järeät "höyrylapiot" pystyivät urakkaan. Tower R (asetinlaite) oli eräs vilkkaimmista. Juna joka 95:des sek! Työ kehitti turvalaitteistoja. Raideleveys oli 5 jalkaa! Vetureita oli kolmisen sataa. On myöhemmin paljon spekuloitu, minne enemmistö meni. Eräs ajatus on , että venäjän valkoisille, mutta faktat puuttuvat. Yhteys tänne on vaunujen tyhjennysjärjestelmä. Jostakin olen käsittänyt, että LVR:llä käytettiin samaa. Vinssi veturin päähän junaa, vaunuissa toispuolinen laita, välilevyt ja aura, joka kertavedolla tyhjentää junan.
12.08.2015 20:12 Tommi K Hakala: Oliko Serlachiuksella ollut höyrykaivuri saman tyyppinen kuin kuvassa? http://www.vaunut.org/kuva/22420
13.08.2015 15:35 Petri Sallinen: VR:llä oli sekä Bucyruksen että Marionin valmistamia suuria höyrykaivinkoneita. Bucyruksella oli useampia kuvassa näkyvän kaivinkoneen näköisiä malleja (=eri painoisia). Näyttää kovasti samalta, mitä esimerkiksi pohjoisen ratatyömailla käytettiin. Kaivinkoneita toimitettiin erilaisilla teleillä ja erilaisilla raideleveyksillä asiakkaiden toiveiden mukaisesti (=esim. kolmen jalan kapearaiteiselle radalle). Perusmallissa oli kaksi kaksiakselista teliä, mutta esim. Suomessa käytössä olleissa oli kaksi kolmeakselista teliä — kaksiakselisten telien akselipaino oli ehkä liian suuri suomalaisille radoille. Tosin siitä ei ole tarkaa tietoa, toimittivatko jenkit vehkeet Suomeen kolmiakselisilla teleillä vai vaihdettiinko telit vasta Suomessa.

Marionin ja Bucyruksen valmistamat koneet ovat ulkoisesti hyvin samanlaisia, eli niitä on vaikea erottaa toisistaan. Rautatiemuseon arkistosta löytyy kuitenkin seikkaperäiset kuormausohjeet molempien valmistajien kaivinkoneiden kuljettamisesta rautateitse. Suomessa käytössä olleessta yhdesta Bucyruksesta on olemassa myös mittapiirros ja jenkit ovat julkaisseet tehtaan tuotannosta useamman historiikin vuosien varrella — niistä selviää piirroksien avulla hyvin mallien erot.
14.08.2015 11:40 Kurt Ristniemi: Bucyrus höyrylapio on kuvassa ilmeisesti Culebran leikkauksessa (ent. Gaillardin leikkaus). Samasta tilanteesta on nimittäin otettu toinenkin valokuva, jonka sanotaan olevan Culebran leikkauksesta: http://www.latinamericanstudies.org/pana​ma-canal3.htm (viimeinen kuva).

Höyrylapion oven ICC-tunnus kertoo höyrylapion kuuluvan 'Isthmian Canal Commission'ille. ICC oli amerikkalainen hallintoelin, joka valvoi Panaman kanavan rakentamista. 10 mailia leveä kanavavyöhyke kuului USA:lle. Ks. http://www.raremaps.com/gallery/detail/2​5174/Isthmian_Canal_Commission_Map_of_th​e_Canal_Zone_to_Accompany_the_Annual/Ist​hmian%20Canal%20Commission%20.html
(Käyttäjä muokannut 14.08.15 12:11)
15.08.2015 08:15 Kurt Ristniemi: Youtubessa on oivallinen 8 minuutin historiikki Panaman kanavan rakentamisesta, jossa Bucyrusit olivat avainasemassa: https://www.youtube.com/watch?v=2S3w1h_P​d_8
(Käyttäjä muokannut 15.08.15 13:33)
18.08.2015 09:52 Petri Sallinen: Vuodelta 1910 peräisin olevan Bucyruksen tuoteluottelon mukaan yhtiö toimitti Panaman kanavan työmaalle 77 höyrylapiota. Niistä 32 kappaletta oli mallia C95, 35 kappaletta mallia C70 ja 10 kappaletta mallia C45. Rautatiemuseon takapihalla taannoin majaillut yksilö oli mallia C70 — tai seventy C, kuten amerikkalaiset asian ilmaisevat.
19.08.2015 00:57 Niila Heikkilä: Suomessa Bycurusta kutsuttiin mm. Oulujoen voimalaitostyömailla "Pisarukseksi" koska ulkomaalaisperäinen nimi oli vaikea lausua. Kuriositeettina, liittyen Panaman kanavaan, joskus on ollut suunnitelmissa käyttää astetta järeämpiä kaivuumenetelmiä laajennustöissä http://historianet.fi/saksa-sodassa/uusi​-kanava-aiottiin-kaivaa-vetypommeilla
19.08.2015 15:46 Kimmo T. Lumirae: Ilmeisesti höyrylapio oli yhtä kuin entisaikojen Hullu-Jussi. Muistaakseni nimimerkki Lapion Veturimieskaskuja, 1948, kertoo tarinan, jossa radanrakentajat olivat muonamiehinä ts. ostivat majoituksen ja ruoan jostain maatalosta ja juttelivat ehkä illalla työpäivän päätteeksi, kenties ruokapöydässä emännän kuullen tähän tapaan:
-Alkaa työmaa edistyä, kun ensi viikolla tulee Hullu-Jussi työmaalle. Kolmella heitolla se jo vaunun täyteen paiskaa. Että kyllä on Jussissa voimaa!
Emäntä kuunteli keskustelua ja sanoi hiljaa itsekseen: -Sitäpä Jussia minä en muonamieheksi otakaan.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!