??.??.1973 / Vilppula

??.??.1973 Telit ovat varmaankin alkuperäiset. Kolmiakseliset telit mahdollistivat kevyillä kiskoilla liikkumisen. Perusratkaisu maailmalla näyttää olleen 2-akselinen teli. Huomaa etutelin taka-akselilla 2 ketjupyörää. Pääkonetta voitiin erillisen kytkimen kautta käyttää ajamiseen. Toinen ketjupyörä on akselien välinen.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Vilppula (Liikennepaikan tiedot)
Kuvaaja: Reino Kalliomäki
Kuvasarja: Bucyrus höyrykaivinkone
Lisätty: 15.08.2015 00:37

Kommentit

18.08.2015 10:03 Petri Sallinen: Olen selannut läpi useampia Bucyruksen tehdasluetteloita enkä yhdessäkään ole törmännyt tuollaiseen teliin, mikä oli Suomeen toimitetussa vehkeessä. Bucyrus itse asiassa hehkuttaa eri yhteyksissä kehittämäänsä teliä, kuten oheisesta tekstiä voi havaita. Tosin ei mikään dokumentti myöskään osoita sitä etteikö teli olisi alkuperäinen tai että sellainen olisi erikseen valmistettu Suomessa.

[IMG]http://imagizer.imageshack.us/v2/xq90/53​7/5wxYsb.jpg[/IMG]
18.08.2015 10:29 Reino Kalliomäki: En minäkään. Siksi tämä osasuurennos. On kummallinen teli.
19.08.2015 16:07 Kimmo T. Lumirae: Silmäilin hieman googlea hakusanoilla bucyrus h0 eikä se tuottanut "meidän" höyrylapiomme näköistä kuusiakselista peliä, neliakselisia äkkiseltään katsoen samantapaisia kyllä on. Oletko, Petri, perehtynyt Bucyruksen H0-malleihin niin, että osaisit arvioida mahdollisuutta rakentaa Suomessa ollut höyrylapio?
20.08.2015 10:11 Petri Sallinen: Suomessa oli käsittääkseni käytössä kaksi Bucyruksen höyrylapiota ja kaksi Marionin höyrylapiota. Bucyrukset eivät olleet samanlaisia. Tämä kuvassa näkyvä vehje, joka sittemmin lojui rautatiemuseon pihalla, oli 70 tonninen eli C70 tai Seventy C. Toinen oli kevyempi — en kuitenkaan ulkoa muista sen painoa (pitää kaivella dokumentteja).

Kolmiakselinen teli on arvoitus. Bucyruksen tehdaskatalookin perusteella yhtiön konsepti oli sellainen, että telin raideleveys muokattiin aina asiakkaan tarpeen mukaan — vehkeitä toimitettiin esim. kolmen jalan raideleveydelle. Yhtiö kuitenkin hehkuttaa kaikissa tapauksissa kehittämänsä Diamond (?) -telin erinomaisuutta, eli mitä ilmeisimmin sitä käytettin lähes aina ja sitä justeerattiin. Höyrylapioita taas oli tarjolla niin monessa eri painoluokassa, että tällä tavalla voitiin ottaa huomioon asiakkaan käyttämä kiskopaino. Missään Bucyruksen julkaisemassa aineistossa en ole törmännyt kolmiakseliseen teliin — tuntuu hyvin epätodennäköiseltä ja ei kovin kustannustehokkaalta, että teli olisi räätälöity erikseen yhden asiakkaan tarpeita varten mikäli vehje olisi tilattu suoraan Bucyruksen tehtaalta.

Toistaiseksi emme tiedä, miten ja mistä em. höyrylapiot ovat Suomeen saapuneet. Jos se on ostettu esim. käytettynä vaikkapa Panaman kanavan työmaalta, niin teli on ehkä tässä tapauksessa räätälöity tai otettu jostain toisesta yhteydestä vastaamaan suomalaista kiskopainoa. Teli näyttää kovasti amerikkalaiselta teliltä. Todennäköisesti höyrylapion tilaaja ei ole ollut VR, vaan Kulkulaitosten ja Yleisten töiden ministeriö tms. (en siis tiedä). Voi myös olla, että vehkeen hankinta on annettu jollekin yksityiselle kauppahuoneelle. Kansallisarkistosta saattaa löytyä höyrylapioita koskevia tilauskirjoja, jotka valottavat asiaa ja teliarvoitusta tarkemmin.

Asiaan voisi saada selkoa rekisteröitymällä johonkin amerikkalaiseen keskustelyryhmään ja postaamalla sinne kuvia Suomeen päätyneestä vehkeestä. Veikkaan, että telistä voisi saada tällä tavalla lisää tietoa.

C70 höyrylapiosta ja sen telistä on olemassa piirustukset, jotka on laadittu rautatiemuseon pihalla lojuneen vehkeen perusteella. Pienoismallin rakentamista varten teli on jo olemassa ja ajatuksena on ollut rakentaa pienoismalli piirustuksien perusteella. En ole muutamaan vuoteen tsekkaillut, onko H0:ssa tarjolla C70-sarjan pienoismallia — 0-mittakaavassa sellainen on tarjolla. Jos C70-malli on olemassa, niin suomalaiseksi sen teoriassa saisi vaihtamalla telit.

Marionin höyrylapiosta on olemassa rakennussarja, mutta sen esikuvaksi on valittu pienikokoisempi malli kuin mikä Suomessa oli käytössä. Pienoismalli on tarkoitettu amerikkalaiselle kolmen jalan raideleveydelle.
20.08.2015 12:43 Kurt Ristniemi: Diamond -teli on varsin yleinen telityyppi, jonka sivukehys on timantin muotoinen - ikäänkuin. Ks. esim. https://www.google.com/search?q=diamond+​bogie&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ve​d=0CBsQsARqFQoTCKu9yP6qt8cCFQuOLAodTo0Ei​A&biw=1366&bih=633

Suomen ensimmäisen höyrylapion, eli Bucyrus C70:n tilaaja oli Tie- ja vesirakennusten ylihallitus, joka hankki tämän 'soranlastaajakoneen' vuonna 1912. Kone ostettiin toiminimeltä The Bucyrus Company, South Milwaukee. Tehdas toimitti koneen Hangon satamaan ja luovutti sen kokoonpantuna hintaan 89 269,70 markkaa. Konetta seurasi yhdysvaltalainen monttööri, joka ohjasi kokoonpanon sekä käyttöönoton. Esittelynäytös oli Karjaalla 22.7.1912.

Näin kertoo Martti Piltz artikkelissaan 'Suomen ensimmäinen kaivinkone', Infrarakentaja 4/2009.

Tie- ja vesirakennusten ylihallitus oli luonnollinen hankkija, koska se vastasi nimensä mukaisen infran rakentamisesta.

Piltzin artikkelissa mainitaan myös, että kone "oli asennettu telivaunun päälle". Maininta jättää epäselväksi, oliko mainittu telivaunu valinnainen, muualta hankittu vaunu, vai Bucyrusin valmistama osa itse höyrylapiota.
21.08.2015 08:09 Jussi Laukkanen: Katselin VR:n kattilarekisteritietoja, joista ilmeni hieman lisätietoja liittyen näihin höyrykaivinkoneisiin. Kunkin koneen kattilahistoria on näissä rekisteritiedoissa alusta alkaen, vaikka kone olisi aluksi ollut jonkin toisen laitoksen hallinnassa. Vanhin, siis tämä 1912 Suomeen tullut kone on kattilatiedoista päätellen valmistettu vuoden 1911 puolella. Rekisteristä ilmenee, että kone on hylätty vuonna 1949. Seuraavat tämän perustyypin koneet ovat vuonna 1919 rekisteriin merkityt kaksi Marion-kaivinkonetta. Toinen on hylätty 1949 ja toinen 1962. Sitten on heti perään tuotu rekisteriin kaksi Bucyrus-kaivinkoneen kattilaa, siis edelleen vuodelta 1919. Yllättäen samana vuonna on tullut hieman myöhemmin vielä yksi Bucyrus, siis viides tämän tyyppinen kone.
Pieni sivuhuomautus: Käytin tässä sanaa kaivinkone siitä huolimatta, että englanninkielen showel on suoraan käännettynä lapio ja kuvaa hauskasti tällä tavoin rakennetun kaivinkoneen perusideaa. Konetekniikassa kaivinkoneista puhuttaessa se kuitenkin on perinteisesti tarkoittanut pistokaivinkonetta erotuksena vaikkapa kuokkakaivinkoneesta (muun muassa hoe) ja laahakaivinkoneesta (dragline).
21.08.2015 08:34 Jouni Hytönen: Onko mahdollista, että Hyvinkäällä Rautatiemuseon raiteistolla seisoneessa Bucyruksessa olisi ollut Vr5-sarjan kattila? Tällainen hatara muistikuva vuodelta 1991 löytyisi takaraivosta. :) Tarkistan muistiinpanot illalla.
21.08.2015 13:30 Tommi K Hakala: http://www.vaunut.org/kuva/104245 Näkyykö tuossa kuvassa kyseinen kattila?
22.08.2015 10:51 Petri Sallinen: Kattilarekisteritietojen kautta asiaa lähestyminen olikin oivallinen idea. Ymmärsinkö oikein, että Bucyruksia oli tuon perusteella viisi ja Marioneita kaksi?
22.08.2015 18:48 Jussi Laukkanen: Ei näemmä ole matikka meikäläisen alaa. Piti olla, että kuudes tämän tyyppinen kone, eli kaksi Marionia ja neljä Bucyrusta. Maanrakennuskonehistoriallisesta seurasta Janne Riikanen kertoi juuri äsken, että hän on kuvannut tässä kuvasarjassa esiintyvän koneen yksityiskohtia, muun muassa kattilaa, sen ollessa Rautatiemuseolla. Hänen mukaansa tämä kone on tyyppiä C70, mutta Suomessa on ollut ainakin yksi isompi C90-sarjan Bucyrus, mikä ilmenee vanhoista työkuvista.
23.08.2015 08:31 Petri Sallinen: Keskusteluketju on tuottanut mukavasti uutta tietoa asiasta. Mielenkiintoinen uusi tieto on Bucyrusten määrä ja se, että yksi niistä on saattanut olla C90-sarjan kone. Yllättävää on se, että toinen Marion on poistunut kattilarekisteristä vasta vuonna 1962 ilman että kohde olisi tarttunut kenenkään kuvaajan filmille.
10.12.2017 21:18 Ossi Rosten: Sattuipa silmään:

"Suomen ensimmäinen kaivinkone, höyrykäyttöinen amerikkalainen Bucyrus C 70, kuormasi pistokauhallaan soraa Seinäjoki–Kaskinen -rautatietyömaalla vuodesta 1912.

Junanvaunuun asennettua hirmua passasi 12 miestä. Lisäksi se tarvitsi kaksi käyttäjää sekä varsinaisen radan viereen oman sivuraiteen, jota rakennettiin ja purettiin käsipelissä työn edistyessä.

Tämä 70-tonninen konemalli ja sen 95-tonninen isosisko olivat pääosassa, kun Panaman kanavaa kauhottiin auki viime vuosisadan alussa. Kone palveli sodissa kärsinyttä Suomea vielä 1940-luvulla."
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka​/suomen-ensimmainen-kaivinkone-tarvitsi-​oman-sivuraiteen-junanvaunuun-asennettua​-konehirmua-passasi-12-miesta-6691243

https://museot.finna.fi/Cover/Show?id=mu​istaja_nurmijarvi.M011-78222&index=0&siz​e=large

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!