12.09.2015 / Välillä Keitelepohja–Pihtipudas
12.09.2015 Haapajärven radan erikoisuuksiin kuuluvat vanhat pitäjien rajamerkit, joita voi löytää useita aina matkan alkupuolilta asti.
Kommentit
| 13.09.2015 20:43 | Jouni Hytönen: | Ei ole koskaan kyllä Jyväskylän päässä tällaisia kilpiä silmiin osunut. En toki sano, etteikö jossain pusikossa tällainen saattaisi lymyilläkin. | |
| 13.09.2015 21:35 | Timo Keski-Petäjä: | Niinpä! Ensimmäinen lymyli muistaakseni peräti Jyväskylän ja entisen maalaiskunnan rajalla ja seuraava taisi olla Äänekosken rajalla. Tuo alku jäi vähän epäselväksi kun olin niin hämmästynyt noista... | |
| 14.09.2015 07:03 | Jukka Voudinmäki: | Tällä rataosuudella Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan raja oli Vääräjärvessä, joka on aivan Kangasvuoren tunnelin pohjoisen suuaukon tuntumassa. En muista nähneeni siinä kuntarajamerkkiä, mutta en kiistä sen olemassaoloa, jos joku muu sen on nähnyt. Pitääpä ulkoilla joskus noilla nurkilla ja käydä tutkimassa tilanne. Suolahden ja Äänekosken entisellä rajalla, Rotkolan entisen seisakkeen tuntumassa on kyltit ”Suolahden kaupunki” ja ”Äänekosken kaupunki”. Sitten Saarijärven pohjoispuolella on näitä kuvassakin esiintyviä pitäjänrajamerkkejä: Saarijärvi, Karstula, Kannonkoski, Kivijärvi, Viitasaari, Pihtipudas…ja oliko vielä Haapajärvikin. |
|
| 14.09.2015 07:47 | Timo Keski-Petäjä: | Tosiaan - nyt kun sanoit, se ensimmäinen merkki aika tavalla "puskassa" oli tosiaan Suolahden ja Äänekosken rajalla eikä Jyväskylän rajalla... korjasin kuvatekstiin sanojen "Jyväskylästä asti" tilalle ilmaisun "matkan alkupuolilta asti". (Käyttäjä muokannut 14.09.15 07:48) |
|
| 14.09.2015 13:55 | Petri P. Pentikäinen: | Näissä kuntakylteissä leijuu vahva työllisyystyomaa-aikakauden tunnelma. http://vaunut.org/kuva/12742 Vääräjärvellä on tullut asioitua jo jauhesammuttimen korkuisena, mutta havaintoa kyltistä ei ole syöpynyt. Olisiko em. henki jo haihtunut kyseisen rataoikaisun osalta. | |
| 14.09.2015 16:03 | Joni Lahti: | Mielenkiintoiset kilvet! Vuoden 1865 kunnallisasetuksessa perustettiin maahan kunnallinen ja oikeudellinen aluejako. Tämän seurauksena hallinnollisessa merkityksessä pitäjä poistui lopullisesti 1870-luvulla. Pitkään puhekielessä pitäjä eli. Se viittasi epävirallisesti paikkaan tai setuun nimeltäan se ja se. Pitäjä tai pitäjäs sanana tulee ehkä siitä, että sillä viitattiin aikoinaan kestitys- ja uhripitojen pitämistä varten olevaan paikkaan. Nyt on ollut vireillä ajatus, jonka mukaan niitä entisiä kuntia, jotka ovat liittyneet johonkin suurempaa ja menettäneet nimensä, ryhdyttäisi kutsumaan pitäjiksi. Mieleen tulee vaikkapa Kokkolan kaupunkiin liitetty Kälviän kunta. Miltä kuulostaisi sanonta Kälviän pitäjä? |
|
| 14.09.2015 16:22 | Jouni Hytönen: | Samoin Vääräjärvi-Ankeriasjärvi-seutu on tullut aika perinpohjaisesti koluttua, mutta tällaisesta kilvestä siellä ei ole mitään muistikuvaa. 80-luvun alusta tai jopa 70-luvun lopusta on mieleen jäänyt muistikuva entisestä Ankeriasjärven seisakkeen puulaiturista, se oli siellä jäljellä vielä vuosia sen jälkeen kun viimeinen juna paikalla pysähtyi. | |
| 15.09.2015 09:30 | Petri P. Pentikäinen: | Kangasvuoren-Ankeriasjärven alueella näyttää kunnanraja kulkeneen Vääräjärven penkereellä, mikä tietysti voi olla yksi houkutus jättää kyltti laittamatta. Kartassa on mainittuna myös seisakkeen lähellä sijainnut p a r a n t o l a . http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/3/3212/321205/321205_1963.jpg (Jounin tavoin muistan Ankeriasjärven laiturirakennelman. Ankeriasjärven pohjasta löytyy mm. Suomen ensimmäisen Pirsman muovikassi täynnä kiviä. Lapset keräsivät ne aikuisten heiteltäväksi yksitellen järveen, mutta tulikin vain yksi heitto.) |