29.09.2015 / Kuopio asema

29.09.2015 Dr18 101:n 1-pään ajopöytä.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Kuopio asema
Kuvaaja: Oskari Kvist
Kuvasarja: Dr18
Lisätty: 02.10.2015 00:07
Muu tunniste
Sekalaiset: Ohjaamo

Kommentit

02.10.2015 00:26 Toni Lassila: Ihan hienon näköinen ohjaamo on. Oliko se kuinka tilava verrattuna Dv12 ja Dr16?
02.10.2015 07:00 Urho Joki: Hallintalaitteet muistuttavat erittäin paljon Dm12:n laitteita, ovathan ne samasta maastakin.
02.10.2015 08:12 Esko Ampio: Tämä vain huomiointi. "Kartanlukuvalo", jossa taipuisa varsi, on normaali autovaruste.
(Käyttäjä muokannut 02.10.15 08:14)
02.10.2015 13:25 Mikko Herpman: Onkohan veturissa käyttiksenä MS-DOS, kuten vankassa? Sinänsä olisi hupaisaa, mutta miksei toimivaa.. Ei liikaa olioita tai suorituskykyä vaativaa grafiikkaa..
02.10.2015 14:06 Toni Lassila: Löytyykö tästä sähköjarrua ollenkaan? Tuo tehonsäätökahva vähän viittaisi sellaiseen.
02.10.2015 16:28 Nikolas Lintulaakso: Onko Dm12:n tietokoneessa MS-DOS? En siis kyseenalaista vaan ihan utelisuuttani kysyn. Sr2:stahan sellainen löytyy, kun taas Sm5:ssä pyörii Debian Linux ja Sm6:ssa Windows CE.
02.10.2015 21:15 Mikko Herpman: Muistelen että kun Jyväskylässä zoomattiin joskus Dm12 boottia niin ihan MS-DOS siellä boottasi ja muut kohtuu pelkistetyt valikot siihen päälle.
02.10.2015 22:11 Urho Joki: Sähköjarru on tietääkseni tuo oikeanpuoleinen vihellinpainikkeiden vieressä oleva vipu.
02.10.2015 22:21 Toni Lassila: Se kyllä on junajarru, mutta ehkä samasta kahvasta tapahtuu samanaikainen sähkö- ja paineilmajarrutus. Hallintalaitteet ovat samankaltaiset kuin monissa tsekkivetureissa. Esim. tuossa http://www.atlaslokomotiv.net/konstrukce​/stanoviste151.jpg on yksi Skodan valmistama sähköveturi, jossa on melko samankaltainen yhdistetty teho- ja sähköjarrukahva ja junajarrun kahva josta tapahtuu samanaikainen paineilma- ja sähköjarrutus.
(Käyttäjä muokannut 02.10.15 22:25)
04.10.2015 11:25 Kimmo T. Lumirae: Mahtaako koko veturissa olla sähköjarrua? Se joudutaan rakentamaan erillisenä normaalin ajomoottorikytkennän "päälle" niin, että ajomoottorit ovat vaihtokytkimillä galvaanisesti kiinni joko tehonsäädön syötössä tai sähköjarruvastuksissa, joille niillekin on oltava jäähdytys puhaltimilla. Ja sitten sähköjarru on magnetoitava muuttamalla ajomoottorin kenttäkäämi vierasherätteiseksi ja syötettävä sitä esim. päägeneraattorista. Eli mutkikasta ja kallistakin ja onko veturissa jäähdytyspuhallinta jarruvastuksille?
04.10.2015 11:51 Kimmo T. Lumirae: CZ LOKO:n nettisivun mukaan sähköjarru on. Nettisivu antaa vetovoimaksi 410 kN, muistelen Suomessa puhutun 390 kN:sta. Ero ei ole suuri.

http://www.czloko.cz/en/locomotives/774-​7.html
04.10.2015 11:56 Toni Lassila: Minkä valmistajan ajomoottorit tässä veturissa mahtaa olla? Generaattroit näyttävät olevan Siemens, mutta ajomoottoreista ei puhuta mitään.
04.10.2015 12:48 Oskari Kvist: Tämän kantaisässä (ChME3) on ČKD TE 006 ajomoottorit (6 kpl), joten eivätköhän ne ole samat.
https://en.wikipedia.org/wiki/ChME3

Sähköjarrun jäähdytyspuhallin ja jarruvastukset lienee hiukan samalla tavalla kuin mitä Dr16:ssa on, eli pitkän pään keulassa.

Tässä veturissa taitaa olla myös ajomoottorituulettimet, sillä http://vaunut.org/kuva/105156 haitarit teleihin on.
(Käyttäjä muokannut 04.10.15 13:07)
05.04.2016 21:28 Valtteri Peltonen: Olisiko jossain kunnon selitystä miten junan ohjaus toimii?
06.04.2016 13:01 Tuukka Ryyppö: Ainakaan minä en ymmärrä kysymystä. Voisitko, toveri Peltonen, täsmentää?
07.04.2016 11:30 Janne Louhi: Sr1:een saakka kuskin oppikirjoja on saatavilla. Kaippa noihin keskieurooppalaisiin juniin löytyy UT:stä jotain esittelyvideoita.
08.04.2016 20:59 Leo Männistö: Keski-Euroopassahan pyritään yhdenmukaistamaan ajopöytiä niin paljon kuin mahdollista, jotta rajojen ylittävä liikenne helpottuisi. Esimerkiksi tekstit on korvattu piktogrammeilla ja samat nappulat on samoissa paikoissa valmistajasta riippumatta. Kehitystyön pohjana oli DB:n Einheitsführerstand, sitä seurasi European Driver's Desk ja nykyinen ohjaamostandardi on EUDD plus. Periaatteessa nämä kaikki toimii niin, että vasemmalla kädellä hallitaan vetovoimaa ja "vakionopeudensäädintä" - jos sellainen on - ja oikealla kädellä jarrutetaan. Henkilökohtaisena mielipiteenä mainittakoon, että DB:n ajopöydän etuna on junajarrun "matkaohjaus" eli jarrutusteho riippuu siitä kuinka paljon kahvaa liikuttaa, EUDD:ssä junajarru toimii suoratoimijarrun tavoin "aikaohjauksella", jossa jarrutusteho lisääntyy niin kauan kun kahvaa pitää jarrutusasennossa ja kun haluttu jarrutusteho on saavutettu pitää liikuttaa taas kahvaa sulkuasentoon. (Tosin onhan vanhasta kunnon Knorrin kuljettajaventtiilistäkin olemassa molemmat versiot)
09.04.2016 00:14 Jorma Toivonen: Knorrin kuljettajan venttiili toimii kuten Leon mainitsema DB:n systeemi. EUDD:n systeemi muistuttaa mielestäni Westinghouse-tyyppisen kuljettajaventtiilin toimintaa (mm. höyryveturit, Vv15/-16, Vr11j
09.04.2016 03:43 Janne Louhi: Hienoa että tuleva DB kuski vastasi :)
Siellä sentään kunnon vanhan liiton koulutus. Ei mitään ruottalaismallin pikakuskeja :)
Laitahan kuvia koneista ja Viel Glück! :P
09.04.2016 03:47 Janne Louhi: Muutes mihi sarjoihin saat alussa koulutuksen?
Onko se pelkkää paikallisajoa (V100 ja V90 ja sellaset) vai mitä?
Mites Einheitslokit voi? Lokomotionilla muutama Br139 yms.. (joista mulla märklin-malli..)
09.04.2016 08:54 Leo Männistö: Noh noh, nyt jäitä hattuun. Mähän olen vasta opiskelija ja vielä on 2,5v tahkottavaa ja muutamakin tutkinto päästävä läpi ennenkuin voi kuljettajasta puhua. Mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma, mutta tällä hetkellä todennäköisimmät sarjat joihin saa tyyppikoulutuksen ovat BR290 eli onko se nyt sitten länsi-V90 ja BR298 eli itä-V100. Myös kolmijalkainen eli BR362/363 (ex V60) on mahdollinen. On myös väläytelty sellaista, että muutama saisi suoraan kurssituksen sähkövetureihin eli 145/152/189-sarjoihin, mutta sen näkee sitten.

Esim. tuossa mainitsemassani BR363:ssa on junajarrun kuljettajaventtiili tuollainen Westinghouse-tyyppinen (täyttö,ajo,sulku,jarru,pikajarru) joka on sinänsä hyvä, kun suoratoimijarrua ja junajarrua molempia joutuu vaihtotöissä käyttämään ja toimintaperiaate on molemmissa kahvoissa sama.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!