04.10.2015 / Toijala
04.10.2015 Toijalan ratapihan YV54-200N-1:9-tyyppinen vaihde nro 073 sai kunnian jälleen palvella testiratana mitattaessa veturin kulkua levittämättömässä vaihteessa. Referenssiarvot olivat veturityypeistä Dv12 ja Tv1 (sic!) viime kesäkuulta.
Kommentit
| 05.10.2015 03:59 | Tuukka Ryyppö: | Mitä tarkoittaa levittämätön vaihde? Entä mitä tyyppiä referenssiarvot ovat? | |
| 05.10.2015 06:14 | Juuso Hyvärinen: | Ensimmäiseen kysymykseen: kyseessä on raideleveyden levityksellä varustamaton mainitun tyyppinen vaihde, ns. N-tyyppi. Suora lainaus julkaisusta Kälvälä, Jenny: Akuuttirajat rautatievaihteiden mittauksissa. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 19/2013, s. 13 (http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lts_2013-29_akuuttirajat_rautatievaihteiden_web.pdf): "YV54–200–1:9 on lyhyt yksinkertainen vaihde, jossa on suora raide ja poikkeava (kaartuva) raide. Vaihteen kiskopaino on 54,4 kg/m (54E1), kaarresäde 200 m ja risteyskulma 1:9. Vaihteen kaari päättyy ennen risteystä eli vaihteessa on suora risteys. (Liikennevirasto 2012a.) Suora risteys vähentää risteyksen kulumista (haastattelu, Nummelin 15.10.2012). Vaihteesta on olemassa kaksi eri versiota: raideleveyden levityksellä ja ilman sitä. Nämä versiot erotetaan toisistaan vaihteen nimeen lisättävällä N-kirjaimella, joka merkitsee, että vaihteessa ei ole raideleveyden levitystä. Uutena ei enää tilata raideleveyden levityksellä varustettua muotoa, mutta rataverkolla niitä on vielä käytössä. Raideleveyden levitys tehdään poikkeavaan raiteeseen. (Liikennevirasto 2012a.) YV54–200–1:9 vaihde soveltuu vaihteen N-tyyppiin verrattuna paremmin transitoliikenteeseen. Kun poikkeavalla raiteella ei ole raidelevitystä, ohjaava kisko kuluu paljon nopeammin tiettyyn pisteeseen saakka, jolloin kuluminen tasoittuu. (Töyry 2012.) N-malli kuluu helpommin erityisesti kärjen alueelta, joka on hankala pitää toleranssien sisällä (haastattelu, Hasa & Tuulikangas 5.2.2013). N-malli on kehitetty, jotta vaihteen liittäminen raiteeseen helpottuisi. Siinä käytetään kahta etujatkospölkkyä, kun taas raidelevityksellisessä muodossa on kymmenen etujatkospölkkyä. Molemmissa takajatkospölkyt ovat samanlaiset. (haastattelu, Töyry 30.10.2012.)" Toiseen kysymykseen: TTY mittasi kesäkuun lopussa ja nyt veturin kulun vaihteelle aiheuttamaa horisontaalista lliikettä, ja mittayksikkönä käytettiin millimetrejä. Aivan tarkkaa analyysiä ei vielä ratapihalla kuultu, mutta jos Dv12:n aiheuttama liike oli ollut luokkaa 1,2 mm (ja Tv1:n sitä vähäisempää), ei Dr18:kaan juuri sen suurempaa liikettä aiheuttanut (arvo 1,25 mm esiintyi paikalla käydyissä keskusteluissa). (Käyttäjä muokannut 05.10.15 06:16) |
|
| 05.10.2015 06:30 | Tuukka Ryyppö: | Kiitoksia erinomaisesta vastauksesta! Asia tuli pääpiirteissään selväksi. Arvaisin tuon perusteella, että keski-Euroopassa kaikki vaihteet ovat N-vaihteen sukulaisia. |