??.??.???? / Inkeroinen

??.??.???? Kulkematon valokuvakortti. Kovasti on hiljaista asemalla. Kello on 17.35 ja ovet on suljettu sekä kioski kiinni. Mikä lienee ollut aiheena noilla näyttävillä, rännien edessä olevilla kattojen räystäskoristeilla? Muistuttavat lohikäärmeen avointa päätä. Näyttävät jotenkin paperitehtaan liikemerkiltä.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Inkeroinen (Liikennepaikan tiedot)
Kuvaaja: Tuntematon/Matti Parkkonen/Kokoelmasta (Lisännyt: Matti Parkkonen)
Kuvasarja: Asemarakennuksia postikorteilla
Lisätty: 15.10.2015 15:27
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus, Muu rakennus
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla

Kommentit

18.10.2015 12:32 Erkki Nuutio: Inkeroinen oli yksityisen Haminan radan haarautumispiste, mutta rautatieyhtiö sai käyttää SVR:n asemarakennusta.
SVR osti radan jo 1915. Kuva lienee 1920-luvun alusta.
Leveät kiskot -kirjan 1920-luvun kuvassa myös aseman oikean päädyn vierellä oli koju - vasenta uudempi ja suurempi moni-ikkunainen kioski, varmaan Rautatiekirjakaupalle kuulunut. Olisiko vasen koju ollut alkuaan rautatieosakehtiön lipunmyyntikoju?
Asemarakennuksessa on tuttu koristelu, mutta se on mielestäni poikkeuksellisen eloisasti väritetty. Ornamentteina käytettyjä lohikäärmeen päitä ei kuitenkaan liene ollut muissa SVR:n asemarakennuksissa.
26.10.2015 08:43 Pauli Ruonala: 1800-luvun lopussa Suomen tutkijat ja taitelijat kiinnostuivat Karjalasta kansallisromanttisessa hengessä, koska Karjala kuviteltiin suomalaisen kulttuurin alkulähteeksi. Syntyi ilmiö nimeltä 'karelianismi'. Kuvassa on Inkeroisten toinen asemarakennus, valmistunut noin 1899, suunnittelija Bruno Granholm, jonka arkkitehtuurissa näkyivät aikakauden kansallisromanttiset ihanteet mm. epäsymmetrisyytenä ja runsaina puuleikkauksina. Katonreunakoristeet on kopioitu karjalaisesta rakennusperinteestä ja niillä ei Suomessa ollut muuta symbolista merkitystä kuin ehkä muistuttaa Suomen kalevalaisesta kulttuurista, joka haluttiin nähdä Kreikan antiikin vastineena. Karjalassa merkitys oli suunnilleen tämä: Katonharjan ympyräkoriste kuvaa nousevaa aurinkoa, joka karkoittaa pahat henget, joita kuvaavat räystäiden suden- tai lohikäärmeenpäät. Vuonna 1905, kun Venäjä hävisi sodan Japania vastaan, aurinkosymbolissa alettiin nähdä myös ulkopoliittista symboliikkaa. Karjalaismallisia koristeita tehtiin 1890-luvulla myös muihinkin kuin rautatierakennuksiin. Koristeet jäivät sitten pois muodista, rapistuivat ja useimmiten poistettiin korjaustöiden yhteydessä.
26.10.2015 21:58 Matti Parkkonen: Kiitos Pauli mielenkiintoisesta kommentista. Olenkin ihmetellyt tuota kertomaasi aurinkosymbolia. Se on kovasti muistuttanut purjelaivan ruoriakin, jotka ikään kuin puolikkaina näkyvät useiden asemarakennusten katonharjan edessä. Tuo aurinkosymboli ja pahojen henkien (susien ja lohikäärmeiden päiden) yhteys tuntuu luontevalta. Bruno Granlund on selvästi suosinut noita kuvioita ja huomasin juuri, että myös kuvasarjassani (Asemarakennuksia postikorteilla), Siuntion vanhassa asemassa, on myös nähtävissä nuo hänelle tyypilliset koristeet katolla.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!