15.09.1970 / Suvanto, Helsinki asema
15.09.1970 Suvannon asema ei ollut täysin valmis kuvausaikaan. Pienoisrautatiekerhon kaksikiskorataa ryhdyttiin rakentamaan keväällä 1968 Helsingin asemalla sijainneessa kerhotilassa. Vajaa kaksi vuosikymmentä myöhemmin kiinteäksi rakennettu rata jouduttiin purkamaan muuton takia. Valitettavasti Suvanto ei ole näytteillä Pienoisrautatiekerhon joulunäyttelyssä. Sen sijaan viikonloppuna 28.-29.11.2015 näytteillä on suomalaistyyppinen Fremo-rata, svetsiläisaiheinen Alppirata, Suomen rautatiemuseon myyntitiskiltä voi hankkia mieleiset joululahjat, Mallikaupan osastolla on myös myynnissä suomalaista junakalustoa, työnäytöksissä voi seurata uusimpia mallinrakennustapoja ja välillä voi poiketa näyttelyn kahviossa virkistäytymässä kahvin, teen, mehujen ja leivonnaisten avulla. Näyttely on avoinna lauantaina klo 10 - 16 ja sunnuntaina klo 12 - 16 VR Osakeyhtiön henkilöstöravintolassa Rautatientorin luoteisnurkkauksessa. Katso myös http://www.pienoisrautatiekerho.fi/joulunayttely/
Kommentit
| 27.11.2015 15:38 | Juha Kutvonen: | Rest in pieces. Kaiholla muistellen, niin Suvantoa kuin sen esikuvaakin. | |
| 27.11.2015 17:21 | Jukka P. T. Ruuskanen: | PRK Ry:n kaksikiskoradasta on aina ilo nähdä kuvia. Miten paljon radalla ehti olemaan liikennepaikkoja? Osa kai jäi rakentamatta. | |
| 27.11.2015 17:39 | Juhana Nordlund: | Itse muistan (yllänäkyvän Suvannon lisäksi) Satikkanotkon, Tenkon (perusmuodossa Tenkko), Leväperän ja Kumpurannan. Kumpuranta ei ehtinyt milloinkaan valmistua alkuperäissuunnitelmien mukaisena, vaan ainoastaan eräänlaisena kääntöraiteena. Tenkon ja Leväperän väliin jäi vielä yksi pikkuasema, jonka nimeä en nyt millään saa mieleeni. Eräässä vaiheessa ko. kerhotilan loppuaikoina (1982 - 83?) Suvannon ja Satikkanotkon välillä sijainnut "läppäsilta" oli laskettu alas siten, että yhteyttä kuvan asmealle ei enää ollut. Tässä tapauksessa sillan avaaminen todellakin tapahtui laskemalla "läppä" alas. Sillan kohdalla kulki kerhotilan käytävä ja junien liikennöidessä siitä kerholaisten piti kumartua sillan ali. | |
| 27.11.2015 17:56 | Heikki Kannosto: | Tenkon ja Leväperän välissä keskellä ratapöytää oli Musturi. John Lindrothin vetureilla ja minun vaunuillani hoidettiin aika monta ajoiltaa - jopa aikataulun mukaan kun Pekka Siiskonen nikkaroi nopean kellon joka tiivisti aamukuuden ja keskiyön välin noin kolmeen tuntiin. |
|
| 27.11.2015 18:13 | Hannu Peltola: | Käsittämätöntä, että tästä Tapsan kuvasta on jo 45 vuotta aikaa! Suvanto jäi omassa lapsuudessani mieleen aivan mielettömän upeasti toteutettuna pienoismaisemana. Heikin vaunukalusto oli jo 1980-luvulla aivan legendaarinen ja niillä tosiaan hoitui ajoilta jos toinenkin. | |
| 27.11.2015 23:48 | Tapio Keränen: | Kuten jokainen tunnistaa, Suvannon aseman esikuvana oli Savonlinnan asema 1960-luvun jälkipuoliskolla. Asemarakennus kattokoristeineen rakennettiin noudattaen Bruno Granholmin alkuperäispiirustuksia. Myöhemminhän ravintolan yläpuolelle sijoitettiin junahenkilökunnan yöpymistiloja ja kattoikkunarakenteita uudistettiin. Asematalon pienoismalli lahjoitettiin Suomen Rautatiemuseolle. Moni muu rakennus on yhä edelleen käytössä mm. Fremo-radan asemilla. Suvannossa suurin osa vaihteista oli itse viilattu kiskoprofiilista eikä niiden toiminta kaikissa tilanteissa ollut täysin moitteetonta. Kaiholla muistelen lukuisia ajoiltoja, varsinkin suomalaisella junakalustolla. Heikin vaunukalustoa on jälleen nähtävillä joulunäyttelyssä tänä viikonloppuna. (Käyttäjä muokannut 27.11.15 23:50) |
|
| 28.11.2015 00:00 | Hannu Peltola: | Tapsa, ketkä PRK:ssa tekivät Suvannon rakennukset ja maisemoinnin? Heidän kädenjälkensä on aivan uskomattoman hienoa! | |
| 28.11.2015 07:25 | Juhana Nordlund: | Totta Heikki, Musturihan se liikennepaikka oli keskellä ratapöydän suurikokoisinta osaa. Musturin aseman suorituspiste sijaitsi Satikkanotkon ohjauspaikan vieressä. Satikassa olin itsekin kerran tai pari suorittamassa. Jälkimmäisellä kerralla ei liikennöity enää Suvantoon edellä kerrotun läppäsillan aiheuttaman katkoskohdan johdosta. | |
| 28.11.2015 22:13 | Tapio Keränen: | Kuvassa näkyvien rakennusten tekijät olivat itseni (asemarakennus, vaunuvaakakoju, halostuskatos) lisäksi P.T.J. Koskinen (veturitalli) sekä John Lindroth (rataosaston talli). Kuva-alueen vasemmalla puolen olivat Jorma Rauhalan tekemät meijerirakennus ja ylikulkusilta sekä Tapio Eonsuun tekemä tavaramakasiini. Vaihdekoppien tekijää en varmuudella muista. Taustamaiseman maalaajana kunnostautui Juhani Saloranta. (Käyttäjä muokannut 28.11.15 22:14) |
|
| 03.12.2016 10:42 | Petri Koskela: | Myös tänä vuonna 2016 oli joulunäyttely marraskuun viimeisenä viikonloppuna - ja muutamaa kommenttia aikaisemmin Heikin mainitsemilla vaunuillaan pääosa liikenteestä Fremoradalla hoitui. Nyky-yleisöä ei lakkaa kummastuttamasta puuvaunuisessa matkustajajunassa ajoittain olleet pieneläinvaunu Ggp http://vaunut.org/kuva/81340 ja vankivaunu No http://vaunut.org/kuva/59551 - kiitos Heikille näistä ja muistakin helmistä. Kiitoksen toki ansaitsevat muutkin kalustollaan mukana olleet. |
|
| 03.12.2016 15:17 | Heikki Kannosto: | Eikö nyt joku muukin voisi värkkäillä vaunuja ettei tarvitsisi aina samoilla vanhoilla... Kiitos kiitoksista! |