07.01.2016 / Kuopio asema

07.01.2016 Kaksi Pendolinoa Kuopion asemalla, oikealla S 76 ja vasemmalla S 700 joka hajosi aamulla ennen Helsinkiin lähtöään.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Reijo Kankkunen
Lisätty: 07.01.2016 20:52
Junatyyppi
S: 700, 76
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Talvi

Kommentit

08.01.2016 10:22 Kari Siimes: Kyllä nämä Pendoliinot ovat tosi heppoisia vetureita. Eivät tosiaankaan oleet alunpitäenkään soveliaita Suomen olosuhteisiin.
(Käyttäjä muokannut 08.01.16 10:22)
08.01.2016 10:24 Mikko Herpman: Itse pidän näistä. Nopeus on valttia, paljon ajetaan paljon sattuu.. Junien määrä hieman vähäinen, eli vikaantunutta ei välttämättä saada sivuun ja ehjä reitille. Pikkuvikaisinakin vaan taipaleelle.. Mistä nämä sitten johtuu, onko laatu heikko, ylläpidossa puutteita, vai jotain muuta. Mutta ainahan näihin joku syy yleensä on.
08.01.2016 10:37 Juhani Pirttilahti: Vähäinen määrä ja vähentynyt kunnossapito luultavasti vaikuttaa näiden käyttöön.
08.01.2016 15:35 Tomi Seppänen: Nämähän ovat Italiasta? Ja Italiassahan ei ole niin raju talvi kuin Suomessa ja pakkaset eivät ole yhtä kovia? Eli nämä eivät vain taida kestää kovia pakkasia. Sitä en vain tiedä onko näissä jotain mikä suojaisi pakkaselta paremmin kuin ilman...
08.01.2016 15:47 Kari Haapakangas: Tunnetun vitsin mukaanhan italialainen (tekniikka) hyytyy talvisäässä vielä ranskalaistakin nopeammin.

Anteeksi vain, arvoisat Fiiu, Rellu ja Pösökuskit

;)
(Käyttäjä muokannut 08.01.16 15:47)
08.01.2016 15:56 Juhani Pirttilahti: On näissä se ero, että Suomen mallissa on lämmitetty ja ylipaineistettu nuo alustakotelot ja taisi olla keulassakin lämpöelementtejä mm. automaattikytkimessä.
08.01.2016 19:34 Ari Palin: Pendolinot tilattiin pari vuosikymmentä liian aikaisin. Kun ensimmäiset Pendolinot tulivat liikenteeseen 1995, niiden sn-nopeutta ei voinut käyttää missään ja kahtasataakin pääsi vain lyhyillä osuuksilla rantaradalla. Vasta nyt rataverkko on alkanut vähitellen olla kelvollinen Pendolinoille, vaikka edelleenkin useat Pendolinojen käyttämät rataosat, mm. Karjalan rata, ovat edelleen sn140-ratoja. Tämä johtuu tietenkin tasoristeyksistä, joita suuresta vuosittaisesta poistomäärästä huolimatta lienee edelleen paljon enemmän kuin VR Pendolinoja tilatessaan vuonna 1992 oletti. Vai olisiko tuolloin laskelmissa jäänyt ottamatta huomioon, että tasoristeykset tulevat rajoittamaan nopeutta? Vuonna 1992 yli 140 km/h sallivia ratoja ei vielä ollut, joten ei ollut olemassa myöskään tasoristeysten sn140-rajoitusta.

Lisäksi tasoristeysten poistot ovat rantaradan jälkeen keskittyneet suorille rataosille, joilla kahteensataan päästään myös uudella IC-kalustolla. Pendolinot suunniteltiin kaarteisille radoille, joilla ne voivat käyttää tavanomaista kalustoa suurempaa nopeutta. Kaarteisilla radoilla tasoristeykset ovat kuitenkin pitäneet pintansa.

Tänä vuonna Helsingin ja Turun välillä päästään nopeimmillaan noin 1,5 tunnin matka-aikaan, jos VR:n testit onnistuvat. Tämän matka-ajan piti alun perin toteutua jo vuonna 1996, siinä suunnitelmassa vieläpä välipysähdyksien kanssa. Rantaradalla tasoristeyksiä ja laituripolkuja on kuitenkin vain nimeksi, ja alkuperäisen ennusteen toteutumattomuuden syyt ovatkin radan harvoissa kohtauspaikoissa ja maaston savipohjaisuudessa.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!