26.04.1976 / Leningrad, Neuvostoliitto
26.04.1976 Leningradin Suomen asema
Kommentit
| 28.01.2016 15:03 | Marko Nyby: | Yllättävän dynaaminen tuo peukutus. Vaan mikä mäntä tahi periskooppi hänellä on alustanaan? | |
| 28.01.2016 15:22 | Kari Haapakangas: | Veikkaan tuonaikaisen panssariauton konekivääritornia. | |
| 28.01.2016 15:28 | Pave Saarinen: | Tuo on jonkinlaisen panssariajoneuvon torni silloin noin 1918. Volodja seisoo sen päällä ja pitää puhetta kansalle. Tapahtui myös oikeasti tuossa Suomen aseman lähellä palattuaan Pietariin. Kuuluisat puheet pidetään aina panssarivaunun päällä, kuten myöhemmin olemme saattaneet havaita. Panssarivaunut yleensäkin nähtiin ensikerran vasta I maailmansodassa. Siten ei ole ihme tuon vehkeen primitiivisyys. | |
| 28.01.2016 16:03 | Heikki Jalonen: | Toveri Lenin seisoo tuossa patsaassa panssariauton tykkitornin päällä. Juuri Suomesta Petrogradiin saapuneena hän pitää vallankumouksen sytytyspuhetta kansalle 16.4.1917. Tapahtuma sattui juuri tuossa patsaan sijaintipaikalla. Näin kertoo virallinen Neuvostohistoria. Sen virallinen Neuvostohistoria mielellään unohtaa, että todellisuudessa tsaarin hallitus oli kumottu jo helmikuun vallankumouksessa (joka tapahtui maaliskuussa...) ja väliaikainen hallitus oli ollut toimessaan jo 16.3. lähtien. Siten Lenin siis itse asiassa saapui paikalle valmiiseen vallankumoukseen - ja kuukauden myöhässä. Vallankumoukselliset toki olivat vielä siinä vaiheessa "vääriä". Tosiasiassa siis Lenin pitää tuossa puhetta vallankumouksen vallankumouksen aloittamiseksi. Yksityskohtana mainittakoon, että kyseinen panssariauto on brittiläisperäinen Austin. Lukijat arvannevatkin, että tämä detalji haihtui neuvostohistorian hämäriin ja auton merkiksi mainittiin Putilov jossa näitä vaunuja toki koottiin. Auton historiallinen arvo ymmärrettiin Neuvostoliitossa ja se on säilynyt nykypäiviin museoesineenä. Tuosta puhetilaisuudesta ei luultavasti tunneta valokuvaa, mutta taiteilijan tekemä propagandajuliste on laajasti tunnettu. Kuva-aiheesta on olemassa myös postimerkki. Kiipesikö Lenin tosiaankin tuonne tornin katolle puhumaan, kukapa tietää. Jonkin korokkeen hän kuitenkin varmasti tarvitsi joukkopuhetta varten. Se kuitenkin tiedetään, että 19.8.1991 Boris Jeltsin ei edes yrittänyt kiivetä Moskovassa T-72-panssarivaunun tornin katolle, vaan piti puheensa vaunun etukannelta. |
|
| 28.01.2016 16:08 | Erkki Nuutio: | Tapahtumasta on tunnettu sosiaalirealistinen, siis propagandistinen taulu, siis siitä kun Lenin, Krupskaja ja muita bolsuja kuljetettiin sinetöidyssä vaunussa Sveitsistä Saksan ja Ruotsin kautta Tornioon, ja sieltä SVR:n vaunussa (tietääkö joku numeroa?) Pietarin Suomen asemalle vuonna 1917 keisarivallan kukistuttua. 1910-luvulla uudistetun vanhan Suomen aseman nurkan kaksoisovista ulostettu Lenin talutettiin suuren vastaanottajajoukon läpi ja nostettiin panssariauton päälle puhumaan. Piti siinä kymmenen minuutin puheen ja sitten panssariauto kuljetti pois. Tapahtumaa kuvannee virallisia totuuksia luotettavammin Uuno Kansa kirjassaan Pakolla puna-armeijaan (s.59-61). Kirjoittaja oli nuorukaisena asemalla juoksupoikana ja piteli mainittuja kaksoisovia avoinna Leninille. Venäjän panssariautot taisivat olla Austineita http://derela.republika.pl/austin.htm . Mainittu kirja toteaa lisäksi (s.347), että patsas on väärässä paikassa, oikeasta paikasta parisataa metriä Nevaan päin. Syy ei toki ole "iso maa - isot toleranssit", vaan nykyisen aseman suurempi koko ja parempi taiteellinen vaikutelma. |
|
| 28.01.2016 18:52 | Joni Lahti: | Kuinkahan monta Lenin-sedän patsasta on vielä pystyssä? Tallinnan hauska Lenin kaadettiin vallankaappausviikon lopulla elokuussa 1991. Se katosi johonkin, kunnes se löytyi Pärnusta päättämänä ja kädettömänä. Tallinnan Leninissä hauskaa oli se, että kun sitä katsoi tietystä kulmasta, muodosti toinen käsi ikään kuin ”erektiokulman”. Sille käytiin tirskumassa, jopa hyvinkin virallisten tahojen kanssa. Ko. Austin oli ilmeisesti konekivääriversio eli torni oli silloin kk-torni. |
|
| 28.01.2016 19:23 | Panu Breilin: | Viron osalta Narvassa on yksi pystyssä oleva Lenin-patsas, tosin se on siirretty alkuperäiseltä paikaltaan Peetrin aukion laidalta (missä sen koroke oli yhä tyhjänä jäljellä ainakin pari vuotta sitten) linnanpihan nurkkaan. Tallinnasta historiallisen museon takapihalta löytyvältä neuvostoajan patsaiden läjityspaikalta löytyy myös ainakin kaksi pystyasennossa olevaa Leniniä, plus mahdollisesti jokunen nurin oleva. | |
| 28.01.2016 20:57 | Heikki Jalonen: | Leninin patsaita näyttää oudosti säilyneen siellä ja täällä, kuin reliikkeinä konsanaan ja niihin törmäilee siellä missä vähiten odottaisi. Kävin joskus kesällä 2010 Pietarissa, vanhalla Vagonmash-tehtaalla (115 Moskovskiy Prospekt). Kadun puolelta laitos näytti aivan kuin tavalliselta vanhalta punatiiliseltä ja ajan patinoimalta asuintalolta. Porttiholvista (parin normiepäystävällisen Ohrana-hepun ohi päästyä) saavuttiin pieneen, suurten vaahteroiden kattamaan suljettuun sisäpihaan. Ja kas, siinäpä olikin kerran niin suuren tehdaskompleksin "muistopiha", ikivanhojen tehdasrakennusten ympäröimä. Ja siinä vaahteran varjossa Lenin, kokoluokka 1, seisova, pronssia. Ja tietenkin tarpeelliset muistolaatat ja muut. Kokoluokka 1 tarkoittaa tässä luonnollista kokoa. Mitä luultavimmin patsaat oli nimittäin kokoluokiteltu jossain GOST-standardissa... Mutta, kaikkein mieliinpainuvin asia tässä pikkuruisessa, jonnekin historian hämärään kauan sitten pysähtyneessä pihassa oli vanha mummo. Juuri se, joka harjasi pienet polut ja keräsi putoilevat lehdet ja nipisteli nurmikon. Ja korjasi pois roskat ja tupakantumpit. Ja puhdisti muistokilvet. Ja ruokki pulut. Ja puhdisti Volodjan kaljun, arvaatte mistä. Oli luultavasti joskus ollut tehtaalla töissä, kenties jopa työnään juuri tuota paikkaa hoitamassa. Ikänsä puolesta oli varmasti ollut jo kauan eläkkeellä, hän oli sitä ikäluokkaa että oli saattanut aloittaa työnsä jo sodan aikana, tehtaan tehdessä epätoivon vimmalla ammuksia ja muuta varustelutuotantoa. Siinä pienessä pihassa taisikin sitten olla tuon maatuskan koko maailmanpiiri; ainakin sen jälkeen kun kaikki romahti. Vuosi-pari myöhemmin loppui sitten myös perinteikkään Vagonmashin tarina konkurssiin. Jäljelle jääneet toiminnat siirrettiin Chugunnaja-kadulle ja ja 130-vuotiaat työpajarakennukset tyhjenivät. Kadun varren rakennusta ja pientä pihaa lukuunottamatta koko kompleksi on nyt purettu ja tilalle on noussut modernien tornitalojen muuri. Pankki on vallannut porttirakennuksen ja vuokralaiset ovat dynaamisia. Leninin patsaasta en tiedä, mutta sitä vanhaa maatuskaa sieltä pihalta ei varmasti enää löydä. Tavalliset ihmiset on sieltä karkotettu ja nyt se on mustien katumaastureiden parkkipaikkana. Eikä kukaan huolehdi puluista. Eikä puhdista Volodjan kaljua. |
|
| 29.01.2016 09:04 | Jouni Hytönen: | Venäjältä ei ole Leninin patsaita mitenkään aktiivisesti hävitetty, päinvastoin. Joskus laskin Pietarin kartasta ainakin 15 patsasta eri puolilla kaupunkia. Kun Varsovan asemasta muokattiin kauppakeskus Varshavski Ekspress, aseman edessä ollut patsas kyllä poistettiin. | |
| 29.01.2016 09:08 | Jouni Hytönen: | Venäjältä patsaita löytyy varmasti tuhansia. Liettuan patsaat kerättiin maan lounaisnurkkaan Grutas-puistoon: http://www.grutoparkas.lt/ | |
| 29.01.2016 10:11 | Heikki Jalonen: | Lenin-patsaiden ja muidenkin patsaiden säilyminen Venäjällä taisi enemmänkin riippua patsaan materiaalista: kipsiset ja betoniset patsaat ovat säilyneet paremmin. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisinä villeinä vuosina pronssiset nimittäin tuppasivat turhan hyvin kelpaamaan romualan näppärien liikemiesten tarpeisiin. Olettekos muuten koskaan pohtineet, miksi neuvostoliittolaisen ja venäläisen rautatiekaluston kaikki valmistajanlaatat ja muut vastaavat sattuvat olemaan valurautaa tai alumiinia eikä suinkaan pronssia tai messinkiä kuten muualla? Aivan, paikalliset erikoisolot. |
|
| 29.01.2016 11:18 | Pave Saarinen: | Näköispatsaista on ainakin Suomessa jo onneksi vihdoinkin päästy eroon. Kansa tietysti vieläkin rakastaa niitä. Tietenkin näköispatsas kertoo paljon historiasta ja on aikakautensa tuote. Suomen asema kuvassa on kuitenkin ajaton, kursailematon ja asiallinen, milloin lienee rakennettu? | |
| 29.01.2016 11:36 | Kari Haapakangas: | Ei ihan, tämäkin on vuodelta 2008 https://fi.wikipedia.org/wiki/Urho_Kekkosen_patsas_(Raahe) Kyllä urkki on yhden näköispatsaan ansainnut, sen kainuulaisen lapamadon ja Helsinkiläisen lähteensilmän lisäksi ;) |
|
| 29.01.2016 12:28 | Joni Lahti: | Tallinnan Lenin tänään http://www.chaplin.ee/fotod/Peata%20Lenin.jpg Pysti on saanut nimen "Hyvästi 20. vuosisata". Kertoo paljon muutoksesta. | |
| 29.01.2016 13:04 | Heikki Jalonen: | Nykyinen Pietarin Suomen-asema otettiin virallisesti käyttöön 4.6.1960. Arkkitehdit P. Ašastin, N. Baranov, J. Lukin; rakennesuunnittelu I. Rybin. Rakentaminen aloitettiin 1955. (Käyttäjä muokannut 29.01.16 13:07) |
|
| 29.01.2016 21:05 | Joni Lahti: | Alkuperäinen Pietarin Suomen aseman rakennus valmistui vuonna 1870. Sen oli suunnitellut arkkitehti Pjotr Kupinski. Tämä kuva on otettu todennäköisesti ennen vallankumousta 1917 http://tinyurl.com/zlmc5cr |