??.??.1938 / Viipuri
??.??.1938 Tässä kuvassa ei näy yhtään rautatievaunua, mutta eräänlainen "rata", joka toimi kätevästi, koska vanhoissa tynnyreissä oli keskivanteet.
Kommentit
| 03.02.2016 09:51 | Erkki Nuutio: | Kiinnostavaa! Nobel-Standard Osakeyhtiö perustettiin 8.1920, kun bolsevikkikumouksen seurauksena Veljekset Nobel menetti Bakussa olleet öljylähteensä. Paloöljyn ja muiden öljytuotteiden jakelu Suomessa oli tapahtunut 1911-1920 Veljekset Nobelin ja A.Parviainen & Co:n yhteisyrityksen Nobelin Öljyntuontosakeyhtiö Suomessa puitteissa. Uuteen yhtiöön uudeksi osakkaksi tuli aluksi 40% osuudella Standard Oil of New Jersey, jolta öljytuotteetkin nyt alkoivat tulla. Nobelin öljyntuonnilla oli puolestaan tyhjiä varastoja säiliöineen ja valmiit jakelukanavat. Standard Oil hankki vähitellen koko osakekannan ja muuttui aikanaan Essoksi. Kuvan kuorma-auto on tehty 1910-luvulla tai viimeistään vuoden 1920 vaiheilla. Siinä on umpikumirenkaat, joiden käyttö kiellettiin 1925-1926 vaiheilla. Kuva on siten todennäköisesti väliltä 1920-1925 ja esittää siis yhtiön jakeluvarastoa Viipurissa. Vaikka kuvassa ei näy, on tontilla todennäköisesti raide säiliövaunuille. Yhtiöllä oli säiliölaivoja, joten putki laiturilta säiliöihin voi olla, jos paikka on joku Viipurin satamista. |
|
| 03.02.2016 14:10 | Heikki Jalonen: | Erkin ajoitus on niin täsmällinen kuin tämän kuvan pohjalta voi tehdä. Kuormavaunun tunnistus on kinkkinen, paras tuntomerkki eli nokka syyläreineen kun jää kuvasta ulos. Mutta tuo takapyörän napa ja puolamäärä vaikuttavat tyypilliseltä Benz-Gaggenau-vaunulle. Jos näin, niin vuosimalli saattaa olla isossakin haarukassa: tuota mallisarjaa valmistettiin jo ennen Suurta Sotaa. Luultavasti hyvin resursoidun öljy-yhtiön ei ole kuitenkaan tarvinnut turvautua kovin vanhaan kalustoon vaan auto on tehty vasta sodan jälkeen, vuosimalli siis noin 1920. |
|
| 07.02.2016 14:48 | Hannu Peltola: | Tämän kuvan tankkien rakenne on kyllä niin mielenkiintoinen, että tämä saattaa toimia mallina oman pienoisrautatieni jonkin pikkuaseman öljyvarastolle! Onkohan tankkien välissä olleessa puuosassa ollut pumppulaitteisto? | |
| 07.02.2016 17:42 | Erkki Nuutio: | Oletan että alakopeissa on täytetty tynnyreitä säiliöistä painovoimalla täyttöhanan kautta tulevilla öljytuotteilla. Vajoihin ei mahdu montakaan täytettyä tynnyriä, joten vasemmalta ohjauskiskoja pitkin saatiin tyhjiä tynnyreitä täytettäviksi ja kohta täytön jälkeen lastattaviksi jakelukuorma-autoon. Itse säiliöt on täytetty yksinomaan tai pääosin laivoista putkea pitkin. Pumppu on ainakin laivassa ja ehkä putkistossakin. Olettaisin säiliövaunut pääasiassa täytetyiksi kuvan varastosäiliöistä putken kautta painovoimalla ja ehkä laivastakin putken kautta, ja vaunun sen jälkeen matkustaneen johonkin eri puolilla maata olevista jakeluvarastoista täyttämään sen varastosäiliötä, tai jollekin suurasiakkaalle täyttämään tämän varastosäiliötä. Vaunuissa ei ollut pumppuja. Esimerkiksi Tampereen Viinikkaan heti Vaasan radan ylitettyä etelään vievän maantien, tuli alueen jakeluvarasto radan oikealla puolelle ennen vuotta 1910 Öljyn Tuonti Osuus-Yhtiö i.l. Tampereella * toimesta vuosisadan alkuvuosina. Öljytuotteet tulivat sen säiliöön (säiliöihin) Nobelin säiliövaunuissa tämän päävarastosta. Myytiin kuitenkin myös halvempia Masutin ja Terakopovin öljyjä. Esso peri tämän alueen ja toiminnan. Shellin (Oy Masut) säiliöt olivat vastapäätä, eli rautatien vasemmalla puolella vuodesta 1925. Kirjassa 75 vuotta Shellistä (1986) on mainio kuva tästä alueesta 1925-1928 vaiheilta. Siinä näkyy Suomen Öljyntuontiosakeyhtiön säiliövaunu kahden O/Y Masut Shell-Petroolia varastosäiliön vierellä ja säiliökuorma-auto lähdössä portista nykyiselle Järvensivuntielle. O/Y Masut sai alkunsa pietarilaisyhtiöstä Napfta-Industrie und Handelsgesellschaft Masutista. Sille nousi rannikkovarasto Tammisaareen 1904, Turkuun 1906 ja Mäntyluotoon noin 1909 sekä jakeluvarastot Saloon, Tyrväälle, Leppävaaraan, Lahteen, Messukylään ja Siuroon noin 1907-1910. Bolsevikit lopettivat 1918 Venäjän öljyn tulon ja Shell pääsi tilalle. Viite *: i.l. = osuuskunta, jonka konkurssi ei aiheuta osakkaille lisämaksuvastuuta. Vastaavasti r.l. = osuuskunta, jonka konkurssi voi aiheuttaa osakkaille rajatun lisämaksuvastuun, esimerkiksi Elanto r.l. (ole huoleti, vastuut on jo poistettu). |
|
| 14.05.2020 18:17 | Erkki Nuutio: | Wiborgs Nyheter 8.11.1901 uutinen (https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/807462?page=2 Masut -yhtiön öljytuotekuljetuksista: "Masut", Nafta Fabriks- och Handelsaktiebolaget Masut on saanut luvan maaöljytuotteiden kuljetuksille varastointipaikoille ja asiakkaille vastaavin sitoumuksin kuin "Naphta Productions Bolaget Bröder Nobel" ja Östra bolaget. Sitoumukset selostettu uutisessa. Mikähän tuo Östra -yhtiö oli. Samalla sivulla myös uutinen Tampellan saamasta 50 veturin jatkotilauksesta. Tarjous oli pyydetty myös Maskin- och Brobyggnads Ab:lta (Kone- ja siltarakennus), Schwartzkopffilta ja Baldwinilta. En tiedä tuliko tarjous vain Tampellalta. (Käyttäjä muokannut 14.05.20 18:18) |
|
| 15.05.2020 21:02 | Kurt Ristniemi: | Itäinen yhtiö oli Itäinen yhtiö tawarawarastoita ja tawarain kuletusta warten panttia wastaan Восточное Общество Товарныхъ Складовъ и транспортированiя Товаровъ, съ выдачею ссудъ Wiipuri no 89, 19.04.1895 kertoo yhtiöstä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/747034?page=2 — Petroleumin kuljetus rautateillä. Senaatin määräyksen johdosta on „Itäiselle Yhtiölle tawarawarastoja ja tawarain kuljetusta warten lainojen antamisen ohessa" 1 päiwään saakka syyskuuta 1897 petroleumin kuljetusta warten waltionrautateillä annettu seuraawat edut, nimittäin: että yhtiö saa waltionrautateillä kuljettaa petroleumia yhtiön omissa, tarkoitusta warten erityisesti sisustetuissa sisterniwaunuissa, joihin menee noin 10,000 kilogrammaa mainittua tawaraa, kuitenkin niin, että näitä waunuja, kun ne lastataan Waasan ja Oulun sekä Sawon ja Karjalan radoilla taikka milloin ne owat aiotut menemään mainituille radoille, ei saa rasittaa suuremmalla painolla, kuin että lasti yhdessä waunun oman painon kanssa nousee korkeintaan 6,700 kilogrammaan akselia kohti; että rautatierahti mainitun petroleumin kuljetuksesta edellä mainituissa waunuissa on laskettawa nyt woimassa olewan waltionrautateiden liikennetaksan kahdeksannen luokan mukaan; että puheenalaisten waunujen lukua saa yhtiö tarpeen mukaan lisätä; etta tyhjät sisterniwaunut owat maksutta palautettawat niille asemille, missä ne tulewat täytettäwiksi; että yhtiön eri paikoissa pitkin rautatielinjaa olewia waunuja on hoidettawa, kunnossa pidettäwä ja korjattawa samoin kuin waltionrautateiden omiakin waunuja, jota wastaan yhtiö suorittaa kuutausittain waltion rautateille tästä tulewan korwauksen laskun mukaan; sekä että yhtiö saa pitää waltionrautateiden saatawana ja siinä tarkoituksessa maksutta lähettää sisterniwaunujen korjaukseen tarpeelliset warakappaleet, jota wastoin kuluneiden ja käytettäwäksi kelpaamattomien waununosien takaisin lähettämisestä on tawallinen rahti suoritettawa woimassa olewan taksan mukaan. Sopimusta jatkettiin aina vuoteen 1910, jolloin yhtiö myi kaikki 6 petrolivaunuansa Öljyn Tuonti Osuus-Yhtiölle i. l:lle ja Aino Lindemanille, jotka saivat kuljetusluvan. |
|
| 15.05.2020 23:46 | Reijo Salminen: | Tuleeko käsite maasutus, eli lahjonta, tuosta Masut-yhtiöstä? | |
| 23.05.2020 18:53 | Kurt Ristniemi: | Ei tule maasutus Masutista. Mutta sanoilla on kyllä yhteinen kanta: Venäjän kielessä 'mazút' (substantiivi) tarkoittaa maaöljyn tilsausjäännöstä (suomeksi 'masut'), jota on käytetty polttoaineena ja voiteluun. Otavan tietoisanakirja 1914 kertoo: "Masut, jäte joka jää vuoriöljyä tislatessa, kun siitä on saatu erotetuksi helposti haihtuvat öljyt ja lamppuöljy (150-300°C). Masut on sakeaa, mustaa öljyä. Käytetään sellaisenaan höyrykattiloiden lämmitykseen ja vaununakselien voiteluun. Suuret määrät masutia jalostetaan tislaamalla alennetussa paineessa ja puhdistamalla erilaisiksi voiteluöljyiksi. Korkeimmalla lämpöasteella tislaavasta jätteestä saadaan erinäisissä tapauksissa vaseliinia ja parafiinia." Venäjän kielessä 'mázat' (verbi) tarkoittaa voitelemista. Niin konkreettista kuin kuvaannollistakin. Siitä se maasuttaminen tulee. |