??.??.1927 / Välillä Pasila alapiha–Pasila asema
??.??.1927 Suunniteltiinko Länsi-Pasilaan raitiotietä 20-luvun lopulla? Liittyykö se jotenkin kuvan http://vaunut.org/kuva/40046?t=p%25C3%25A4rnu kapearaiteeseen? Kartta noin 1927, Tilgmann.
Kommentit
| 16.03.2016 05:21 | Jyrki Längman: | Kyseessä on raitiolinja 10 joka kulki eläintarhan ja puu Pasilan väliä vuosina 1928-1952. Se korvattiin bussilinjalla 19 ja siitä tuli myöhemmin bussilinja 23 | |
| 15.10.2023 19:35 | Jouni Halinen: | Tässä 20-luvun kartassa näkyy myös ns. Konkolan silta. Tässä kuvassa ”tapaus Konkolasta” keskustellaan enemmän http://vaunut.org/kuva/164756 Ratapiha on ollut jo lähes täydessä laajuudessaan vuonna 1927. L-Pasilassa on ollut yllättävän paljon rakennuksia, olen ollut siinä käsityksessä, että rakennukset on rakennettu ”neitseelliselle” alueelle, ilman mitään kummempia asema ym. kaavoja/lupia, mutta kyllähän tässä kartassa näkyy että sellainen on alueelle tehty. Jotain on alueella säilynyt kokonaisuudessaan nykypäivään, eli kadunnimistö. Tekemäni selvityksen mukaan asia on kuitenkin ratkaistu seuraavasti. Alue on rakentunut 1800/1900 luvun taitteen kumminkin puolin ja kuului ennen vuotta 1912 Helsingin Maalaiskunnan Malmin keskustaajamaan, joka oli siis kunnan keskuspaikka (Tiksu oli sivukylä), Malmilla on vieläkin jäljellä mm. entinen maalaiskunnan sairaala, nykyinen Malmin sairaala. Nykyjään kaikilla kunnilla on hyvin laaja yksinoikeus (joitain poikkeuksia on) laatia kaavoja kunnan maa-alueelle, niin kunnan itsensä kuin myös muiden tahojen omistamalle maalle. Ennen asiat olivat toisin, laajempi yksinoikeus kaavoitukseen oli vain kaupungeilla. Alemman statuksen kunnille ei ollut vastaavaa (Maalaiskunta, Pitäjä, ”Kunta”, taajaväkinen yhdyskunta ja Kauppala) oikeutta. Esimerkkitapaus ei enää onnistu laisinkaan. Esimerkkinä tästä on seuraava: Sodan jälkeen maassa oli hirveä asuntopula. Vastaperustettu Väestöliitto lähti 40/50-luvun taitteessa suunnittelemaan Espoon Pitäjään kuuluneen (kauppalaksi -63 Kaupungiksi -72) Haglundin kartanon omistajan Arne Granin maille asuntoaluetta. Hänen maihinsa kuuluivat mm. nykyiset Westend, Tapiola, https://fi.wikipedia.org/wiki/Tapiolan_syntyvaiheet Leppävaara ja Otaniemi. Väestöliitto lähti siitä että se hankkii itsellensä alueen joka vastaa suunnilleen nykyisen Tapiolan maa-aluetta. Pitkällisen ”väännön” jälkeen kaupat syntyivät vuonna 1951, vääntö oli välillä niin kovaa, että asiassa mukana olleet henkilöt takasivat henkilökohtaisesti pankista otetun lainan. Kauppahinta oli 180 miljoonaa silloista markkaa, joka vastaa nykyrahassa noin 5,1 miljoonaa euroa. Espoon Pitäjältä ei tarvinnut käytännössä kysyä mitään vaan kaavan laativat myyjä ja ostaja keskenään ja se vietiin vain ”leimattavaksi” kunnantalolle. Toinen puoli asiasta oli se että kunta ei ottanut myöskään rahallisesti millään tavoin osaa kaiken tarvittavan infran rakentamiseen. Näitä olivat mm. tiet, vesi/viemärijohdot, sähköverkko, kaukolämpö, koulut, päiväkodit, puistot ym. ym.). Nämä kulut jäivät siis kokonaan maanomistajalle. Projektia veti VL:sa johtaja Heikki von Hertzen ja käytännön työt hoiti VL:ton asuntopoliittisen osaston osastopäällikkö Yrjö Kouti. Hanke ”Tapiola” käynnistyi vuonna 1952 ja loppu onkin sitten historiaa, hanke siirrettiin aika nopeasti asuntosäätiölle https://fi.wikipedia.org/wiki/Asuntos%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6 ja aikojen saatossa Tapiola integroitiin tietenkin osaksi Espoota. Yksi Yrjö Koudin moninaisista projekteista oli Aravalainsäädäntö. Edellä mainitun suuren asuntopulan takia valtiovalta laittoi vuonna 1948 pystyyn 3 miehisen toimikunnan joka 3 kuukaudessa laati Aravalainsäädännön joka saatettiin voimaan saman tien. Siihen kuuluivat Von Hertzen https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_von_Hertzen ,”Sapeli” Simonen. https://fi.wikipedia.org/wiki/Aarre_Simonen ja Kouti. Aravaa käytettiin sitten laajasti rakentamisen rahoittamiseen myös Tapiolassa. Yrjö oli appiukkoni ja olen kirjoittanut Yrjöstä (1903-1978) artikkelin Wikibediaan, toki Wikibedian yhteisö on sen ”tuunannut” nykyiseen varsin fiiniin asuun. Että onkin yksi mies ehtinyt toimia monenlaisissa tehtävissä. Hän kuoli 1978, tapasin vaimoni 1989 enkä ehtinyt siis itse nähdä häntä koskaan. https://fi.wikipedia.org/wiki/Yrj%C3%B6_Kouti Palataan sitten Länsi-Pasilaan ja Konkolaan, niin kuin kuvassa http://vaunut.org/kuva/164756 mainitaan niin patruuna Severius Konkola omisti Pasilasta maa-alueita, ja niistä osa pakkolunastettiin hänen perillisiltään (4 taloa). Puhutaan varmaan länsipuolen maa-alueista?. Kartassa näkyy Toralinnan yläpuolella muutamia taloja, ovatko nämä ko. taloja?. Olivatko ne yleensä pystyssä vielä 1927?. Sitten vielä suurempi kysymys?. Omistiko Konkola myös suuremmat maa-alueet jolle sitten muodostui edellä kuvatun proseduurin mukaisesti Länsi-Pasila?. Tuntuu vähän kornilta, että hän omistaisi vain 4 talon alla olevan maan?. Vai onko mahdollista että maat ja talot olivatkin Itäpuolella (missä on siltakin). Kun katsoo yllä olevaa karttakuvaa ja tätä ilmakuvaa http://vaunut.org/kuva/39978 niin se kyllä vaikuttaa epätodennäköiseltä. Mutta jatkan tutkimuksia. Mikä on tuo kumma ”pallukkarivi” joka kulkee Teollisuuskadulta Konkolan sillan kautta Nordesködinkadulle?. |
|
| 15.10.2023 21:50 | Jorma Rauhala: | Kysyttiin: "Mikä on tuo kumma ”pallukkarivi” joka kulkee Teollisuuskadulta Konkolan sillan kautta Nordenskiödinkadulle?" Se on kaupunginosien rajojen merkintätapa. Pääradan länsipuolella (nyk. Vauhtitiellä) näkyy sitä myös. |