10.05.1945 / Järvenpään asemalta etelään, Järvenpää asema
10.05.1945 Nopeasti ohikiitävä - Helsinkiin päin ajava veturi. En tunnista numeroinnista mitään. Riihimäki-Helsinki rataväliä ajoivat myös venäläiset sotakorvausjunat - veturit
Kommentit
| 16.03.2016 08:48 | Teppo Niemi: | Eipä kyse ole sotakorvausjunasta vaan Vainikkala raja - Kauklahti - Vuokra-alueen raja välillä kulkeneesta kauttakulkujunasta Veturi kuuluu johonkin S-sarjan alasarjaan ja numero on 11-30. Tätä samaa veturisarjaa käytettin myös Vuokra-alueen kautta kulkeneiden suomalaisten matkustajajunien veturina Kauklahden ja Tähtelän välillä. Toinen kuva näistä kauttakulkujunista löytyy: http://vaunut.org/kuva/34359 Todella kuvaharvinaisuus. Kiitoksia |
|
| 16.03.2016 09:20 | Kari Haapakangas: | Onpas siinä erikoinen kattoikkuna, tai oikeastaan -lyhty, veturissa. | |
| 16.03.2016 10:12 | Timo Salminen: | Lukisin hytin kyljestä Su 211-30 (u yläindeksinä). | |
| 16.03.2016 13:06 | Hannu Peltola: | Kyllä kuvassa on Su-tyypin höyry, hyvä tunniste on nuo akvaarioikkunat katolla, joita ei ollut vanhemmissa S-sarjan höyryissä. Ja rautatieyhtiö näyttää olevan Lokakuun rautatiet, mikä onkin luonnollisin vaihtoehto. | |
| 29.10.2017 10:53 | Teemu Saukkonen: | Mitenkäs näiden kuvaaminen sujui? Lienee ollut epäsuotavaa. | |
| 29.10.2017 16:20 | Petri Soronen: | Olikos näissä venäläisten veturien hytissä joku suomalainen tulkitsemassa ratamerkkejä ja opastimia vai oliko venäläiset opetettu järjestelmään? Entä vesi ja hiilet matkanvarrelta vai pääsikö yhdellä latauksella koko välin? Entä kääntö Pasilassa? | |
| 29.10.2017 17:53 | Jorma Rauhala: | Kyllä näissä on luotsi ollut mukana. | |
| 29.10.2017 18:08 | Eljas Pölhö: | Suomalaiset antoivat tarvittaessa polttoainetta ja vettä sekä tekivät pienempiä korjauksia. Näistä kolmesta toiminnasta on jonkun verran laskujäljennöksiä, jotka ovat paras tuntemani lähde Suomessa käyneiden vetureiden numeroiden selvittämiseksi. Mitään kovin kattavaa listaa näistäkään ei kyllä saa. | |
| 14.12.2018 00:05 | Seppo Rahja: | Eikös kukaan vorgilaisista ole mennyt junalla vuokra-aikana Porkkalan alueen läpi? Ainakaan kommentteja ei ole näkynyt. Muistan loppuikäni kun isän kanssa mentiin junalla Turkuun ja oli päiväsaika, mutta ikkunat rämäytettiin teräsluukuilla kiinni ja vaunun sisällä konnari kävi sytyttämässä jokaisen lampun erikseen. Ei ollut sähkövaloja, tulitikulla ne sytytettiin, liekö Tilley-lamppuja tai vastaavia. Hämärä muistikuva on myöskin aseellisesta vartijasta vaunun päädyssä. Elettiin 1950-luvun alkua, en muuten muistaisi mitään, mutta en osannut kirjoittaa enkä lukea. Luukutusaseman täytyi olla Kauklahti (Luoma) ja luukut sai avata Tähtelässä. Wikipedian mukaan läpiajo-oikeus suomalaisille tuli 1947, mutta luukutettuna. Porkkalan vuokra-alue oli Neuvostoliitolla 29.9.1944-26.1 1956 ja palautettiin sopivasti presidentinvaalien alla. Ensimmäinen ikkunaluukuton juna Porkkalan halki kulki 21.12 1955. Alun alkaenkin Porkkala oli ollut Neuvostoliitolle kallis, pieni ja vaikeasti huollettava tukikohta. |
|
| 14.12.2018 21:53 | Reino Kalliomäki: | Harvinainen kokemus, nykyään yhä harvinaisempi, Seppo! Jos vain muistat, kerro lisää. Saiko yhtään liikkua? Oliko ovien ikkunat peitetty?Tarkkailiko vahti matkustajia? Jne... | |
| 06.04.2019 14:13 | Seppo Rahja: | Taitaa ajankohta 1949-50 olla oikeampi, koska sen jälkeen muutettiin Keski-Suomesta Pohjois-Suomeen, enkä varmaankaan sieltä olisi noin vain päässyt Turun matkalle. Kyllä kai siellä vaunussa sai liikkua, mutta asemies tuulikaapissa rauhoitti kummasti istumaan paikoillaan. Ei se vartija matkustajista välittänyt, oli omissa oloissaan. Ovi-ikkunoiden peittämisestä ei ole mitään muistikuvaa. Miesmuistista ei tuolta matkalta muuta irtoa, tämäkin ylittää melkein jo inhimillisyyden rajan… : ) |