01.04.2016 / Brück, Saksa

01.04.2016 Eräänlainen kokojunakuljetus kai tämäkin, kahden vaunun toimitus asiakkaalle ja tyhjien nouto samalla pois. Vetojuhtana BR363- tyyppinen kytkintankodiesel, valmistettu vuonna 1963 länsisaksalaisena V 60-sarjan veturina , modernisoitu pariin kertaan ja varustettu mm. radio-ohjauksella joten tällainen palvelu hoituu yhden henkilön voimin.

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Brück Valtio: Saksa Koordinaatit: 52.1888 12.77374 [Google Maps]
Kuvaaja: Leo Männistö
Lisätty: 02.04.2016 22:30
Muu tunniste
Rautatieinfra: Merkki
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Ulkomaat
Vuodenajat: Kevät

Kommentit

02.04.2016 23:34 Tuukka Varjoranta: Saksassa ymmärretään sen päälle, että vanhallakin kalustolla voi aivan hyvin liikennöidä, kun siitä vain pidetään hyvää huolta, eikä sitä laiteta heti 30-40 vuoden palveluksen jälkeen pataan, kuten meillä...
03.04.2016 00:01 Kimmo T. Lumirae: No "heti" ja heti...ensimmäiset Dv12 -yksilöt täyttävät 53 vuotta and still going strong.
03.04.2016 00:06 Leo Männistö: ”hyvää” ja hyvää. Onhan nämä loppuenlopuksi aika rottaisia vehkeitä, etenkin ergonomian näkökulmasta.
03.04.2016 00:11 Jouni Hytönen: Ehkä tämä maaottelu päättyy radio-ohjatun ja saneeratun Dv12:n voittoon. :)
03.04.2016 00:16 Leo Männistö: Ehkä nämä on saneerattu hieman eri filosofialla: Deeveriin on vaihdettu kaikki muu paitsi päämoottori ja näihin on vaihdettu moottori, mutta ei mitään muuta? (noin niinkuin hieman kärjistäen)
03.04.2016 00:37 Jouni Hytönen: Se onkin kyllä kummallista, miksi Dv12-vetureiden päämoottoreita ei uusittu saneerauksessa. Luulisi, että alentunut kulutus ym. muut hyvät ominaisuudet tienaisivat moottorin lisähinnan nopeasti takaisin. Olisiko uusimisesta seurannut ongelmia moniajossa vanhalla päämoottorilla varustettujen vetureiden kanssa?
03.04.2016 00:40 Jorma Toivonen: Ilmeisesti vaihtotyölle on annettu aikaa rutkasti yhdelle miehelle? Kytkimistä päätellen parikin vaihto-ehtoa on käytettävissä - valinta tapahtunee ohjaamosta napin painlluksella?
03.04.2016 00:46 Joonas Viita: Voisiko yksi syy olla että moottoreita ja varaosia on jäänyt Dr13 poiston yhteydessä, ja moottorin uusimisessa olisi saattanut joutua vaihtamaan laatikon yms?
03.04.2016 01:00 Kimmo T. Lumirae: Ergonomia ainakin on 25-sarjan vehkeissä kelvollinen.
03.04.2016 14:43 Juhani Pirttilahti: Dv12:n moottorin osia on toki teetetty lisää.
03.04.2016 15:18 Kimmo T. Lumirae: Jos tiedettäisiin, että tarvitaan 100 kpl pienehköjä dieseleitä vielä 20 vuoden ajan niin ehkä se kannattaisi. Dv on auttamattoman pieni muuhun kuin vaihtotyöhön ja siihen siinä on tarpeettomankin paljon moottoritehoa. Yleisveturissa puolestaan saisi olla 1800-2400 hv tehoa ja vaikka pääkone sellaiseen vaihdettaisiinkin, pitäisi vaihtaa jäähdytysjärjestelmä ja vaihteisto. Luulen, että jo hyvinkin 15 vuotta kestänyt käsien päällä istuminen jatkuu eli VR tarkkailee tilannetta ja jatkaa Dv-sarjan ajamista loppuun.
03.04.2016 16:27 Tommi K Hakala: Niin, onko Sr3 tulemisen jälkeen VR:llä tarvetta varsinaisten dieseleiden hankintaan ylipäätänsä - todennäköisesti muut hoitavat sähköttömien ratojen liikenteen. Ja kaikkiin uusiin isompiin teollisuuslaitoksiin tulee sähköistetty rata, jos kiskoliikennettä ylipäätänsä tarvitaan.
03.04.2016 17:17 Juhani Pirttilahti: Kolmeen tai neljään laitokseen on sähkörata, mutta ne loput todellakin tarvitsee dieseleitä. Mutta Dv12 toisaalta myös tarvitsee jonkun korvaajan. Se voi olla myös uuden liikennöitsijän dieselveturi, jos ja kun VR ei ole hankkimassa niitä.
03.04.2016 17:52 Jouni Hytönen: Kuinkas kumouksellista olisi, jos meillä olisikin Suomessa pelkästään vaihtotöihin keskittynyt operaattori? Saatan kyllä olla tämän ideani kanssa auttamattomasti myöhässä. Tai vaihtotyöt ulkoistettaisiin sopiville yhteistyökumppaneille? Kaksi vuotta sitten Kristinehamnissa käydessä kuulin, että Tågab hoitaa Kristinehamnissa vaihtotyöt Green Cargon puolesta ja jälkimmäisen Rc/Rd käy vain hakemassa valmiin junan sieltä.
03.04.2016 20:20 Tunnus poistettu: Ei se kovinkaan kumouksellista olisi, sillä onhan niitä jo: Easmar Logistics Kouvolan ratapihalla, Imatran veturipalvelu Storan tehdasalueella ja Valtasiirto Harjavallan suurteollisuuspuistossa. Näkisin, että tulevaisuus ratapihalla on nimenomaan erikoistuneiden vaihtotyöoperaattoreiden, siellä missä on vähänkin volyymiä. Tämä on todennäköisesti jo myönnetty VR:ssä, koska ratapihatyöskentelyyn ei panosteta eikä uusia dieselvetureita hankita. Kokeeksi Teräspyörältä hankitut Dr35-veturit VR jopa palautti takaisin valmistajalleen.
03.04.2016 23:17 Leo Männistö: Entäpä laskumäkityöskentely? Sopiiko deeveri laskumäkiveturiksi yhtälailla kuin seepra? Näitä BR363-vetureita käytetään parmman puutteessa jopa työntämään roikkia mäkeen, mutta siinä ollaan kyllä aivan suorituskyvyn äärirajoilla.
04.04.2016 00:06 Jorma Toivonen: Mielipiteitä varmaan ilmaantuu monenlaisia, mutta mielestäni deeveri ei ole vaihtoveturi. Taasen hatarat kokemukseni ovat runsaan kymmenen vuoden (+++) takaa. Dr14 suunniteltiin alunalkaen päivystykseen (ei toiminut edes välttävästi linja-ajossa), heikompi tehoinen Dv15 pärjäsi laskumäessä lähes yhtälailla (nopeatempoisessa vaihtotyössä ylivoimainen). Dv12:n tehonsäätö liian "karkea" - tasaisen nopeuden pitäminen laskumäessä vaikeampaa, ellei halunnut kuluttaa jarrulosseja, joissain tapauksissa kestotehoraja tuli vastaan (ei aina 26-sarjassa), miettii ja miettii tekisinköhän jotain kuljettajan toivomusten mukaan...
(Käyttäjä muokannut 04.04.16 00:08)
04.04.2016 12:16 Petri Nummijoki: Mikä Dr14-veturissa oli ongelmana linja-ajossa? Jousitus ja ahdinmelu vai vielä jotain muutakin? Oliko Dv15 linja-ajossa ominaisuuksiltaan kilpailukykyinen Dr14-veturia vastaan?
05.04.2016 00:30 Jorma Toivonen: Ei tosiaankaan Dv15 ollut linja-ajossa kilpailukykyinen Dr14:a verrattuna (vaikka niillä aikoinaan ajeltiin Riihimäeltä Hankoon). Tosin linjakokemus Dr14-veturilla jäi erittäin vähäiseksi (Riihimäki-Monni), mutta tuo ahtimen ujellus jäi muistoihin päällimmäisenä. Dr14-veturit suorittivat vain ratapihapäivystystä ympäri vuorokauden (lähes tyhjäkäynnillä), niinpä keksittiin, että vetureilla täytyi suorittaa ns. karstanpoistoajoja myös linjalla. Kerran saimme työkaluksemme Dr14 1851 JK1824-junaan (Ri-Lo). Korttion vaihteista (sn. 35) selviydyttyä ratti laitaan ja kiihdytys 302 tn:n junan kanssa (eipähän tuo mikään raketti ole 1200hv-voimallaan), vaihto I/II ja hiljaisuus vallitsi ohjaamossa moottorin rynnätessä - uusi yritys ja samainen tapahtuma - yhteys js:aan lupa painattaa takaisin Korttioon (ei selvitä näillä keinoin koko vuoroa). Onneksi Hy knp:lta valmistumaisillaan oli Dv12 2522, jolla ongelmitta saimme työvuoromme suoritettua loppuun vain 90min:a oletettua myöhemmin.
11.04.2016 20:42 Kimmo T. Lumirae: Mukavaa muisteloa Jormalta. Seeproista poltettiin karstoja myös Tampereella laittamalla niitä työjuniin kesäaikana. Seepra oli ihan kelpo peli linjallakin.

Olen aina sanonut että Seeproissa ei ole kuin yksi vika ja se ei ole Seepran oma vika: niitä on liian vähän.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!