09.10.1994 / Helsinki, Töölö

09.10.1994 Valmet-nivelvaunujen kolme väriä. HKL

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Helsinki, Töölö
Kuvaaja: Jorma Rauhala
Lisätty: 06.01.2005 00:00
Muu tunniste
Rautatieinfra: Veturitalli
Sekalaiset: Kapearaiteinen, Raitiotie
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla, Varikolla
Vuodenajat: Syksy

Kommentit

06.01.2005 13:37 Valtteri Keski-Säntti: Mitäs eroa noissa vihreissä sitten oli?
06.01.2005 14:08 Jorma Rauhala: Kuvan 45:ssä on keltaista enemmän kuin 110:ssä.
06.01.2005 14:46 Laura Kuuppo: Oliko tuo 75:n väritys joku kokeilu, vai oliko vaunut ennen tuollaisia punaharmaita?
06.01.2005 14:47 [Tunnus poistettu]: Eikös ne kaikki ennen ollut..
06.01.2005 15:58 Jorma Rauhala: Vaunut 31-103 olivat alunperin "porkkana-arkkitehtien" suunnittelemissa puna/harmaa-väreissä. Vaunut 104-112 tulivat Valmetilta kelta/vihreä-väreissä, joka on alkuperäisempi stadin sporien väri. Ja näitä vaunusarjojahan on kaksi, eli 31-70 (1973-75) ja 71-112 (1983-87). Vaunu 45 on experimental ja ainokainen kokeilukappale. Nykyään kaikki vaunut ovat keskimmäisen kaltaisia.
06.01.2005 17:04 Juhana Konttinen: Olikos muuten noin, että tuo kelta-vihreä on peräisin AEG:n vaunujen tehdasvärityksestä? Muistelen tälläistä kuulleeni ja kun nyt googlella kävin selailemassa, niin tosiaan väritys on esim Melbournessa kovin samansävyinen: http://www.geocities.com/professoryao/tr​am-eng.html
06.01.2005 17:25 Juhana Hietaranta: Kerrassaan kivan potreitn on JR ottanut... Kuvassa kerrankin jotain mennyttä jonka muistan selvästi itse nähneeni... :) Milloin muuten viimeinenkin punaharmaa sarana sai vihreäkeltaisen värinsä ja mikäköhän vaunu mahtoi olla viimeinen punaharmaa?
06.01.2005 17:39 Jorma Rauhala: Tuo vaunu 75 oli viimeinen punaharmaa. Se sai uudet värit loppuvuonna 1995. Vaunu 45 oli keltahelmaisena v. 1993-2004. Ja ennenkuin kukaan kysyy, niin ensimmäinen keltavihreä oli vaunu 59 v. 1986, ja se sai värit peruskorjauksen yhteydessä.
06.01.2005 19:14 Leo Männistö: Itseasiassa yhtäkään kuvassa esiintyvää ulkoasua ei voi enää nähdä.
06.01.2005 19:20 [Tunnus poistettu]: Mitenkäs noissa spårissa toimii tua vaihteenkääntösydeemi. Sehän käänty kuskin toimest eikös vain. Ken tietää, niin kertokoon?
06.01.2005 19:56 Jorma Rauhala: Lyhyesti vastavaihteen pääpiirteet: Sähkökääntölaite toimii 600 V:n ajojohtojännitteellä, tasavirtaa. Ohjaamossa on kääntökytkin, jolla ohjataan edessä ohjaamon lattian alla olevaa vaihteenkääntömagneettia. Noin 10 m ennen vaihdetta on kiskojen välissä maalaatikossa kääntörele. Se toimii magneettikentän vaikutuksesta ja ohjaa releistöä vaunun kulkiessa yli. Vaihde kääntyy siihen suuntaan mihin kytkin on ohjaamossa käännetty. Kääntöasennossa kytkin pitää piipitystä. Keski- eli vapaa-asennossa se ei käännä. Jos sähkökääntö ei onnistu, on vaihde käännettävä ohjaamosta löytyvällä vaihderaudalla, joka muistuttaa rautakankea. Kiskojen välissä vaihteessa on kolo, johon vaihderauta työnnetään ja sitten vain väännetään kielet oikeaan suuntaan. Vaunun nopeus pitää ennen vaihdetta olla niin alhainen, että ehditään pysähtyä tarvittaessa ennen vaihdetta, sillä kuljettaja toteaa vaihteen asennon silmillään sitä lähestyessään. Myötävaihteet ovat aukiajettavaa tyyppiä.
06.01.2005 20:14 [Tunnus poistettu]: Kiitos perusteellisesta selostuksesta. Jatkanpa pohdiskelevalla spekuloinnilla, miksei suurinpiirtein vastavaa systeemiä käytetä junissa. Säästysi rahhoo kun kauko-ohjaajat ja vaihremiähet sais lempata kankaalle ja vetkut ite ohjailisivat junan kululle tarpeelliset vaihteet!? ;^)
06.01.2005 20:22 Jorma Rauhala: Periaatteessa systeemi käy muillekin rautateille - raitiotiehän on rautatiejärjestelmä, joka toimii katuliikenteessä autojen ja jalankulkijoiden joukossa. Nopeudet ovat vain hieman pienemmät. Mutta nopeisiin juniin ja kiihkeisiin aikatauluihin tämä ei oikein luonnistu. Sähkömagneettivaihdetta lähestytään jotain Sn 20 vauhtia ja pitää pystyä pysähtymään tarvittaessa ennen vaihdetta noin 7 m:n matkalla.
06.01.2005 21:08 [Tunnus poistettu]: Tuli muuten mieleen semmonen juttu, että variotrameilla ajetaan kaarteissa aika rajusti: heti kun keula on suoralla, niin jo alkaa kiihdytys. Vaunun takapäässä istuessa poikittaiskiihtyvyys on jopa häiritsevän kovaa. Eikö ratikoissa varmisteta että koko vaunu on selvinnyt kaarteesta ennen kiihdyttämisen aloittamista, kuten rautateillä ikään?
06.01.2005 21:34 Olli Keski-Rahkonen: Vaunun ajaminen on täysin kuljettajasta kiinni.
06.01.2005 21:42 [Tunnus poistettu]: Voipihan se vaihteenkääntörele olla vaikka 0.007-1000 km ennen vaihdetta. Jos ko sydeemi olis käytössä, vetkuhan vois varmistaa itelleen kulkutien käyttöön heti vaikka Etelästamasta Kelloselkään. Tieturi hoitelis hommat ja kiäntelis vaihteet. Ja tämän on nyt vaan tälläästä tuumailua.
06.01.2005 21:50 [Tunnus poistettu]: Okeskira: tämän toki olen ymmärtänyt, mutta ovatko kuskit ymmärtäneet sitä, että vanhoilla nivelillä on "aavituksen" vähemmän pituutta kuin variotrameilla, joten uusien ratikoiden takapäässä on nopeutta paljon enemmän kuin vanhojen, kaarteesta poistuttaessa -edellyttäen tietysti että kuljettaja kiihdyttää molempia yhtä nopeasti. Toisin sanoen, uusia ei pitäisi mielestäni kengittää mutkissa kuten vanhoja matkustusmukavuuden säilyttämisen vuoksi.
06.01.2005 21:51 Topi Lajunen: Onko myötävaihteissa kääntyviä osia ollenkaan?
06.01.2005 22:45 Jorma Rauhala: Tietysti vaihteenkielet. Ja ne loksahtavat aukiajettaessa asentoonsa, eli eivät ole mitään lerppuja. Vaunulla umpivaihteen aukiajon kuulee hyvin loksahdusäänestä. Tavallansa ne ovat aivan samanlaisia kuin vastavaihteetkin, mutta ilman kääntölaitteita. Asennossansa pysyvät kielet tarvitaan tietysti etenkin siksi, jos on tarve lähteä peruuttelemaan tällaisen vaihteen yli takasin päin. Jos ei olisi kieliä, peräytyminen oikeaan suuntaan olisi tuurissa. Ja vaihteenkielistä yleensä: yhdelläkin kielellä pärjättäisiin alkeellisissa oloissa, kun käytetään urakiskoa.
23.10.2006 14:24 Otto Siren: Tuo 45 oli erilainen myös sisältä päin.Esim:ovien yläpuolella olevat lamput olivat samoja kuin ratikoissa 71-112.Ilmeisesti jonkinlainen proto?
19.03.2007 18:10 Sauli Karjalainen: Nykyään kaikissa nivelissä on ovipuolella 45 tyyppinen peili. Ja 110:ssa ja 75:ssa olevia numeronäyttöjä ei ole enää nivelissä. Edellä mainitussa 59:ssä on jälkimmäisessä vaunussa erilaiset kaiteet kuin muissa nivelien toisessa vaunussa (80:ssa kolmas). 59 on suoraan alas ja muissa kaarevammat. Tietääkö kukaan miksi ensimmäisessä vaunussa on erillaiset kaiteet kuin toisessa vaunussa (80 kolmannessa). (Ensimmäisessä vaunussa on leveämmät kuin jälkimmäisessä.)
07.10.2011 21:07 [Tunnus poistettu]: Hieno kuva!

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!