??.??.1920 / Rajajoki
??.??.1920 Arvovaltaisia vieraita vastassa/hyvästelemässä Rajajoen asemalla 1920-luvulla.
Kommentit
| 19.04.2016 10:39 | Erkki Nuutio: | Ensin vähän taustaa Kannaksen Terijoen piirin rajan vartioinnista: Aluksi rajaa vartioivat armeijan 2.D ja Terijoen suojeluskunta. 9.1918 perustettiin Terijoen rajavartiopataljoona, josta Terijoella oli noin 70 miestä. Sitä avusti Suojeluskuntien Vartiopataljoona, joka lopetettiin kesällä 1919. Terijoen rajavartiopataljoonan pohjalta muodostettiin Käkisalmen läänin rykmentti 1.1920, ja Terijoelle jäi siitä Rajapataljoona. Jo samana vuonna rajavartiointi siirtyi perustetulle Tullipoliisikunnalle, josta yhdistettynä komendanttilaitokseen tuli 31.12.1921 Kannaksen rajavartiosto. Jo tätä ennen 19.4.1921 rajavartiointi siirtyi Sisäasiainministeriöön perustettuun Rajavartiolaitokseen. Armeijan ja Rajavartiolaitoksen upseerien vastuunvaihtoseremonia 10.4.1921 on kuvattu Rajajoen raiteella (Kosonen-Pohjonen: Isänmaan portinvartijat, Otava 1994). Vartioinnissa oli jatkossakin apuna ja reservinä varusmiehiä ja suojeluskuntalaisia. Kuvassa näkyy epävirallinen lähtöhyvästely. Jäljelle Rajajoelle on jäämässä mantteliton kättelijä ja tämän mantteliton alainen. Kättelevillä on saappaissaan kannukset, ja rakuunataustaan viittaavat manttelittomien housutkin. Lähtijöitä ovat ilmeisesti kaikki manttelilliset, joista osa on ilmiselviä varusmiehiä. Manttelillinen käteltävä lienee aliupseeri. Valitettavasti mantteleissa (päällystakki, sinelli) ei ole paljonkaan yksityiskohtia ja värienkin puuttuessa ei taida pystyä erottamaan onko kyseessä M/18, M/19 tai M/22 (katso https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/117921/SM71.pdf?sequence=2 ). Jos kuva on vuodelta 1921 (tai 1920), se voisi esittää Rajapataljoonan Rajajoen vartioston poistumista Rajajoelta vartioinnin siirtyessä Rajavartiolaitoksen vastuulle. Rajavartiolaitoksen väellä on monissa silloisissa kuvissa musta kauluskäänne, kuten molemmalla manttelittomalla (vasemmanpuoleisin manttelillinen ei ehkä myöskään ole lähtijä). Mahtava ajankuva matkaan lähtijöistä, sotilaista ja siviileistä ja asemamiljööstä! Koska Julius Höglund siirtyikään pois Terijoelta/Rajajoelta? |
|
| 19.04.2016 12:17 | Joni Lahti: | Suomen armeijan asepuku m/19 oli itse Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema. Väri oli kenttäharmaa. Puku oli kyllä lähinnä paraatipuku. Tästä kehitettiin m/22, joka oli teräksen harmaa, kaulus ja hihansuut tummat. Seuraava malli oli m/27, joka oli vihertävän ruskea kenttäpuku. Kyllä näyttää siltä, että asetakin kaulukset olisivat tummat eli tämä puoltaisi sitä näkemystä, että ne olisivat mallia 22. Oletan kuitenkin, että tässä näkyy m/19 pukuja. Tuo kättelevä sinelliniekka voi olla kanta-aliupseeri tai sitten peräti upseeri. Asevelvollisille tuskin jaettiin koppalakkeja. Muuten, olin viimeistä ikäluokkaa, jolle jaettiin kannukset puvun m/36 kanssa osaksi ulosmenoasua. Paikka oli KarTr:n RauK kauan sitten. Olihan se komea kokonaisuus, punaiset kauluslaatat ja punaiset reväärit housuissa! Hiukan toista kuin nykyiset kurkkusalaattipuvut. (Käyttäjä muokannut 19.04.16 22:01) |
|
| 20.04.2016 10:16 | Matti Parkkonen: | Erkki kysyy valokuvan ottajan virkauran aikoja. Hallussani olevista papereista selviää, että hän oli tehtävissään "rajan tuntumassa" Terijoella 14.1.-15 - 25.1.-18. Rajajoella 4.5.-18 - 1.10.-19. Myös lyhytaikaisia tehtäviä Tienhaarassa ja Kuokkalassa 1916-1919. | |
| 20.04.2016 13:42 | Erkki Nuutio: | On todennäköistä että kuva on ajalta 5.18-10.19, jolloin kuvaaja työskenteli Rajajoella. Teen siksi uuden selitysyrityksen. Oletan edelleen, että manttelilliset ovat lähdössä lukuunottamatta vasemmalla olevaa. Tämä (ali- tai yliupseeri) voisi olla saksalainenkin, kun on ikäänkuin sivullisena (kenties kieltä osaamattomana). Saksalaiset valvoivat (ja paljolta johtivatkin) armeijaamme 12.1918 asti, jolloin poistuivat maastamme. Saksalaisilla oli oletettavasti tällöin tarkkailija Rajajoella, koska suunnitelmat Petrogradiin ja Muurmanniin olivat vielä kehitteillä. Kuvien perusteella vasemmanpuolisen mantteli voisi olla saksalainen (jollaisia oli myös mm. jääkäreillä). Aika saksalaiselta vaikuttaa myös kättelijöiden vasemmalla puolella olevan (suomalaisen) varusmiehenkin mantteli. Mikä olisi epävirallisen lähtökättelyn aiheuttaja? Ehkä se liittyy 9.18 perustettuun Terijoen rajavalvontapataljoonaan. Sen ensimmäiset komppaniat alkoivat toimia 10.18. Lähtijät voisivat siten olla vartioinnista vapautuneen 2.D:n väkeä. Mahdollinen ajankohta olisi tällöin 10.-11.1918. Kun CIA:n kasvojentunnistusohjelma yhdistyisi mormoonien sukututkimustiedostoon, voisi ehkä tunnistaa lakimiehen, jollei vallan senaattorin oloisen siviiliherran taustalla. Olisiko idän pakolaisten asioita selvittelemässä. |