12.05.2016 / Välillä Mäntyluoto (erkanemisvaihde)–Tahkoluoto

12.05.2016 Tämä kuva saattaa osaltaan antaa osviittaa kysymykseen, mistä Meri-Pori on saanut nimensä.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Ari-Pekka Lanne
Kuvasarja: Meri-Pori
Lisätty: 12.05.2016 20:07
Junatyyppi
T: 53873
Muu tunniste
Sijainti: Linjalla
Vuodenajat: Kevät

Kommentit

14.10.2016 23:47 Jani Keskinen: Tuleekohan Tahkoluodon radasta maamme ensinmäinen sähköistetty satamarata jolta puuttuu säännöllinen junaliikenne kokonaan?
15.10.2016 00:01 Ossi Rosten: TUleekohan tuo Tahkoluotton asti edes. Kääntösillan toteutus olisi yllä mielenkiintoinen nöhdö, ellei se siten ole se jotta silta hitsataan paikoilleen
15.10.2016 02:21 Mika Hakala: Oletetaanpa jompikumpi toteutuvaksi, niin mikä seuraus on se, ettei tässä olisi kysyntää kaupalliselle liikenteelle? Miksi se nyt menisi varsinkaan ohi Talvivaaran, vai onko minulta mennyt jotain nyt pahasta ohi? Vai liittyykö se muka tähän Talvivaara case:en mainittuun?
15.10.2016 07:06 Kari Haapakangas: Kokemäenjoki ja maankohoaminen ovat tehneet ilkeän tempun Ulvilalle (Ulvila-Pori-MeriPori-Mäntyluoto-Reposaari). Järkevät ihmiset olisivat tosin hylänneet tai ainakin näivettäneet aikaisemmat satama/asuinpaikkansa.

Ei silti ole mitenkään tavatonta, että Pohjanlahden kaupungilla on jo kolmas tai jopa neljäs satamapaikkansa menossa. Nykyisistä yritetään pitää kiinni innokkaalla ruoppaamisella, mutta...
15.10.2016 07:41 Juhana Nordlund: Kokemäenjoen varren ja sen kulloisenkin suistoalueen kauppa- ja satamapaikkahistoriasta löytyy kiveen hakattu kirjoitus Ulvilan keskiaikaisen kirkon portilta: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/tila​paiset/ulvila/IMG_2232_u.jpg

Kirjoituksessa mainittu Ravani sijaitsee myös Ulvilassa, mutta jonkin matkan päässä kuvan kirkon alueesta. Ravani sijaitsee melko lailla Haistilaa vastapäätä, sijoittuen kuitenkin joen toiselle puolelle (Haistilan ja rautatien suhteen).
15.10.2016 08:20 Mika Hakala: Vai siitä maan nousemastasta se oli sitten kiinni. Kiitos Karille tuosta tiedosta. Itse lähempänä itä-rajaa en tiennyt muuta kuin sen vitsin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmen alusta, ylä-asteen ruotsin tunnilta "pian tulevat sukupolvet saavat jo vaikka kävellä ruotsiin".

Se on siis se tämän kohtalo ja ruoppaus elvytyksenä.
15.10.2016 18:24 Raimo Harju: Kun joskus kauan sitten muutin Pihlavaan, oli se silloin Porin maalaiskunta. Myöhemmin näitä maalaiskuntia liitettiin Porin kaupunkiin, ja nämäkin alueet muuttuivat Meri-Poriksi. Jos olen täysin väärässä, ja hakoteillä, niin korjatkaa te jotka tiedätte asiasta enemmän, ja hyvin perusteluin.
16.10.2016 14:12 Niila Heikkilä: Tahkoluodon kääntösillan kiinteyttäminen ei taida olla mahdollista koska sen kautta kulkee ainoa laivareitti Kokemäenjokisuulta Pihlavasta/Porista merelle. Korkeutta rajoittavina siltoina toimivat myös Porin läntisen ohitustien sillat, mutta ne ovat korkeammat kuin Tahkoluodon ratasilta kiinni ollessaan.
16.10.2016 15:12 Raimo Harju: Ei taida Porista ja Pihlavasta olla enää laivaliikennettä, purjeveneitten mastot voivat ehkä olla niin korkeita.
16.10.2016 19:06 Juhana Nordlund: Niin, meriltä on saapunut laivoja Kokemäenjoen rantaan Rosenlewille useita vuosikymeniä sitten. Silloin Porin sillan pohjoisosan läppä oli avattavissa (nykyään ei), silloin ei ollut Linnansiltaa, kuten ei myöskään Länsitien (ylempänä mainittu ohikulkutie) siltojakaan. Reposaaren maantiellä on edelleen toimiva (muutama vuosi sitten kunnostettu) läppäsilta, ja silläkin on jo 60 vuotta ikää. Tahkoluodon rata kääntösiltoineen on 1980-luvulta. Pihlavaan pitäisi siis olla vesireitti kohtuukokoisiakin aluksia varten.
16.10.2016 22:19 Tero Korkeakoski: Ei kai Tahkoluodon rataa sähköistetä? Kyllä sen satunnainen liikenne saadaan hoidettua dieselilläkin.

Ja aika harvoin taidetaan Reposaaren maantiesiltaa avata, tuskin haittaisi vaikka vedettäisiin umpeen koko silta. Rautatiesillan normiasento on nykyään auki, mutta siinäkin taitaa liikennettä olla yli enemmän kuin liian korkeita botskeja ali.
17.10.2016 02:25 Niila Heikkilä: Ratasillan oletusarvoinen aukiolo kertoo että kulkutarvetta yli 3.5m korkeille aluksille on ainakin jonkin verran olemassa. Merellä liikkuu huvialuksiakin joiden korkeus ylittää tuon 3.5m. Eräänä juhannuksena ratasiltaan tuli vika ettei sitä saatu auki. Siinä oli useampikin huvivene jäämässä mottiin, kunnes saivat korjaajan paikalle. Yle:n sähköistysuutisessa mainitaan Tahkoluodonkin kuljetukset. Koska uutisessa puhutaan sähköistyksen mahdollistamasta sataman kehittämisestä, lieneekö mahdollista että sen myötä kuljetukset saattaisivat lisääntyä myös Tahkoluodosta? Ainakin olisi logistisesti hankalaa ajaa junaa Tahkoluodosta Poriin niin että ensimmäiset 10 kilometriä vedettäisiin junaa dieselillä ja Mäntyluodossa erkanemisvaihteella vaihdettaisiin sähköön.
17.10.2016 03:46 Jani Keskinen: Mikähän muuten on Tahkoluodon ratapihan pituus? Viime syksynä VR ajoi koehiilijunat Pri-Tko kahtena osana keskellä yötä. Siperian öljy ja hiili kulkee Poriin Venäjän ja Baltian maiden satamien kautta, sähköistyksen jälkeen nämä voisi kulkea perille Sr3 perässä ilman ettei tarvi ajaa dieselillä keskellä yötä http://vaunut.org/kuva/105484
17.10.2016 08:26 Jimi Lappalainen: Pisin käyttöpituus on 500 metriä.
01.08.2021 20:07 Ari-Pekka Lanne: Nykyään sähköistetyn tuloratapihan puolella pisimmän raiteen käyttöpituus on 858 metriä: https://portofpori.fi/wp-content/uploads​/2020/12/Tahkoluoto_Raiteistokaavio_paiv​itys_Ver2_7-10-2020.pdf .

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!