??.??.???? / Tammisaari

??.??.???? Ehkä vaunun erikoinen lasti selittää,miksi Metsäliiton Kisko-Kalle (Trr 366) oli uskaltautunut ratpihalle asti. Tavallisesti yksityisveturit pysytelivät tehtaan alueella. Mikä tapahtuma oli kyseessä? Viereisten kuvien perusteella ehkä 1976?

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Tammisaari (Liikennepaikan tiedot)
Kuvaaja: Reino Kalliomäki
Kuvasarja: Kirkniemen vaihtotöitä
Lisätty: 31.05.2016 15:22

Kommentit

31.05.2016 16:32 Petri Koskela: Olisiko sama tykki: http://vaunut.org/kuva/90142
31.05.2016 18:16 Hannu Peltola: Petrin linkkaamassa verrokkikuvassa tykki on selvästi 76 K 02, aikanaan Suomen yleisin kenttätykki ja vuosikymmenten ajan perinteinen leiritykki Rovajärvellä. Tässä kuvassa on selvästi eri tykki. Suujarru, kilpi ja pyörät vievät ajatukset saksalaisperäiseen kalustoon, saattaisiko tässä kuvassa olla esim. 75 PstK 40?
31.05.2016 19:27 Joni Lahti: Itselleni tuli mieleen pikemminkin PaK 38 eli 50 PstK/38 kuin Pak 40 eli 75 PstK/40. Putken pituus näyttäisi enemmän 50 millin aseen putkelta. Mutta kummassakin saksalaisessa aseessa oli alunperin vinot suojakilvet, jotka ulottuivat jopa sivuille. Tässä on täysin suora kilpi, kuten 76 K 02:ssa. Voi siis olla jotakin muuta?
31.05.2016 20:19 Hannu Peltola: No niin, nyt pääsin katsomaan kuvaa kotikoneen paremmalla ja suuremmalla näytöllä. PaK 40 ei ainakaan ole kyseessä, kaikissa kuvissa ja näkemissäni yksilöissä on ollut täyskumirenkaat, jotka ovat selvästi erilaiset kuin kuvassa. Myös vanteen malli poikkeaa ja suojakilpi ulottuu tosiaan sivuille.

Nopean googlauksen jälkeen alan myös kääntyä PaK 38:n suuntaan. Kuvan tykin pyörä on identtinen, kuin muutamissa löytämissäni PaK 38:n kuvissa (tosin kokopeltivanteitakin näyttää olleen), suujarru voisi olla hupun alla hyvin samanlainen kuin PaK 38:ssa ja uskoisin, että myös suojakilpi sopii kyseiseen aseeseen. Tässä kuvan tykissä suojakilpi on joka tapauksessa tehty kahdesta peltilevystä, joiden välissä on ilmarako - hyvin tyypillinen saksalaisille PST-tykeille. Kuvassa ei erotu suojakilven taitokset, mutta vasemmanpuoleinen taitos voisi juuri jäädä Hk-vaunun oikeapuolimmaisen pystytolpan taakse.

Pohjois-Kymenlaakson asehistoriallinen yhdistys kertoo aseen sodanjälkeisestä historiasta seuraavaa:
"Sodan jälkeen varastoissa oli enää 15 kappaletta Pak38 -mallin tykkejä, eli menetykset olivat kesällä 1944 hyvin raskaat. Tykit olivat varastoissamme vuoteen 1986 asti, jolloin ne hylättiin hyödyttöminä. Tämän jälkeen osa luovutettiin museoille ja loput myytiin keräilijöille." Tykki on siis ollut vielä 1976 kalustovarauksissa, mutta mitä ihmettä se on Kirkniemen tehtailla tehnyt?
(Käyttäjä muokannut 31.05.16 20:37)
25.03.2017 21:37 Reino Kalliomäki: Esalle kiitos promillekommentista! http://vaunut.org/kuva/44831 Kumma juttu tuo muisti. Joku asia vaivaa alitajuisesti, ponnahtaen jostakin esiin. Promilleja oli muuten 20, Tammisaaren satamaraiteella. Ryhdyin suurentelemaan ja tutkimaan alkuperäistä kuvaa. Aivan kuin Kallen oikealla puolella pensaiden takaa näkyisi vettä. Raiteisto ei oikein sovi Kirkniemeen. Sama Kalle oli aikaisemmin Tammisaaressa. Voisiko kuva ollla sieltä? Nolottaa sotkemiseni. Pekka Viitamäen kuvassa http://vaunut.org/kuva/58516?liikp1=1779 Kalle on kovin samanlainen, Metsäliittohan maalasi omansa vihertäviksi. Kallen myyntiin vapauttanut Otso näkyy Hannun kuvassa http://vaunut.org/kuva/99292?liikp1=1779 eli vuosilukunikin on väärä.
05.01.2024 18:38 Hannu Peltola: Tämä kuva tuli satunnaiskuvana, niin jatketaan kommentointia...

Hk-vaunussa oleva tykki voisi tosiaan olla 50 PstK/38 eli saksalaisittain Pak 38. Nämä olivat vielä 1970-luvulla puolustusvoimien kalustovarauksissa, mutta tuskin enää varattuna panssarintorjuntakäyttöön. Kuva on Tammisaaresta, niin voisiko olla, että Kisko-Kalle on siirtämässä Hk:ta satamaan, josta jokin merivoimien alus (kalustolautta) poimi tykin toimitettavaksi edelleen jonnekin rannikkolinnakkeelle? Monet vanhoista Pst-tykeistä päätyivät linnakkeille, kuten mm. venäläiset 45 PstK 32 -tykit.
(Käyttäjä muokannut 05.01.24 18:47)

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!