09.07.2016 / Rijärv, Riijärvi (uusi)
09.07.2016 Etananvauhtia kulkeva muuntajakuljetus Kokkolasta Petäjävedelle halkoo Nyykaabin erämaita ollessaan etuajassa n. 25 min. Ainoastaan rautatiemaailma käyttää Riijärvi-nimitystä.
Kommentit
| 09.07.2016 18:35 | Panu Breilin: | Olisikohan alueella ollut järvi ollut alun perin nimeltään Riihijärvi, josta on sitten muokkautunut nykyisten pellon ja suon nimeksi Rijärv. Sitten vuonna 1940 rautatievirkamies on suomentanut lyhytaikaisen seisakkeen nimeksi Riijärvi, josta on edelleen poimittu tämän nykyisen liikennepaikan nimi. | |
| 09.07.2016 20:22 | Olli Aalto: | Hyvin todennäköisesti asia on mennyt juuri näin. Luultavasti nimen valintaan on vaikuttanut helppo suomennettavuus, koska Hästeslandet on lähin paikannimi ja hankalammin väännettävä. Etelään oleva tasoristeys tunnettiin ilmeisesti nimellä Svinback. (Käyttäjä muokannut 09.07.16 20:29) |
|
| 09.07.2016 20:41 | Markku Knuutti: | Kuvaa kattoessa mietin , jotta jokohan Kokkolan Hirvisnevan uuden muuntoaseman muuntaja toimii? Viime kesänä huomasin kuljetuksen purkupaikan valmistelutyöt , vaa sitte olin pitkään pois tältä saitilta. | |
| 09.07.2016 21:26 | Panu Breilin: | Svinback oli Liikenneviraston rekisterissä yleiskielisemmällä nimellä Svinbacka. Tuohan on sikäli erikoinen alue, että siellä tasoristeysten nimet on merkitty peruskarttaan: Svinback övergången, Drakas övergången ja Tapelback övergången, joista jälkimmäinen sijaitsi Jepuan rataoikaisun vanhalla linjalla. | |
| 14.07.2016 15:04 | Olli Aalto: | Ri-etuliitteen alkuperä ei olekaan suomen kielen sana riihi, vaan sanskriitin riti, joka tarkoittaa veden virtausta tai juoksua. Indoeurooppalaisiin kieliin omaksuttiin sitten tämän johdannainen ridh. Kyseinen sana on myös mm. englannin river-sanan alkuperä. Kaupungin keskustan itäpuolella on lisäksi nyt jo kuivunut merenlahti Rikil [ri'chill]. Jälkiosan järv ei nykykäsityksen mukaan katsota sinällään kertovan mitään nimenantajan äidinkielestä, sillä suomenkieliset paikannimiosat ovat olleet tuottavassa osassa myös suomenruotsalaisissa paikannimissä. Näiltä osin suora käännös suomen kieleen olisi Juojärvi, joka on jo varattu rautateiden käyttöön idemmässä. (Käyttäjä muokannut 14.07.16 15:06) |
|
| 14.07.2016 15:19 | Olli Aalto: | Kuvassa näkyvän metsän takana kohoaa Bötesberget, jolla oli Ruotsin vallan ajan alussa (ts. siihen maailmanaikaan kun alue oli vielä veden peitossa) nimensä mukaisesti tärkeä strateginen merkitys. Kun vihollisen laiva lähestyi tai jokin muu väestöä uhkaava tilanne syntyi, sytytettiin sen laella (nykyisin 35 m merenpinnan yläpuolella) ett böte, nykyruotsiksi vårdkase eli vartiotuli, joka toimi optisena lennättimenä eteenpäin viestittäen paikallista väestöä ja tällä rannikkonauhalla sijainneita muita vartiovuoria uhkatilanteesta. Hoitovuorot kiersivät säännöllisesti kylänmiesten välillä, ja rauhan aikana tämän suuren, valmiudessa olevan kokon sisällä oli myös tilaa nukkua. Jotta vartiotuli erotettaisiin muista tulipaloista, oli kokossa nahkalla peitetty aukko, ja tätä nahkaa sitten auottiin ja suljettiin jotta tuli välkkyisi tunnistettavalla tavalla. Sisällä käytettiin polttoaineena esim. pihkaisia kantoja, ja valoisalla ajalla käytettiin kosteita kuusenoksia valkoisen savun aikaansaamiseksi. Viimeiseksi jäänyt vartiotulien käyttökerta Itämeren alueella oli vuonna 1856 Krimin sodan yhteydessä. Tämäkin on niin kaukainen asia, jota tälle korpiliikennepaikalle vuonna 2016 eksyvä keskivertonykyihminen tuskin arvaa ensimmäiseksi. (Käyttäjä muokannut 14.07.16 15:23) |