12.08.2016 / Venäjä

12.08.2016 Ratapihakaavio vuodelta 1909 löytyi arkistojen kätköistä. Nyt ei muuta kuin Pietariin tutkimaan mitä yllätyksiä vielä on jäljellä.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Pietari (Suomen asema) Valtio: Venäjä
Kuvaaja: Esa Alestalo
Lisätty: 12.08.2016 17:02
Muu tunniste
Sekalaiset: Ratapihakaavio
Ulkomaat

Kommentit

12.08.2016 17:10 Esa Alestalo: Botkinskaya kadun jatko-osa eikä Jugend asuintalo ole vielä valmis, sensijaan SVR konepajan talo on tänäpäivänä asemanrakennuksista jäljellä ja hyvässä kunnossa. Aseman pitkän tiiliaidan mysteerikin on nyt selvä.
(Käyttäjä muokannut 12.08.16 17:18)
12.08.2016 20:51 Erkki Nuutio: Hienoa! Sinikopio onkin hyvin selkeä. Vanhempiin karttoihin verrattuna tärkeimmät henkilöaseman muutokset on näemmä jo tehty (verrattuna esim. vuoden 1900 karttaan): Kulku Nevaa kohti on enää kahta raidetta pitkin. Asemaa lähinnä olevat kaksi raidetta on katkaistu aseman oikealle puolelle tehdyllä sisäänkäyntirakennuksella. Sen kulmassa olevasta uudesta pääovesta tuli Lenin höpöttämään tunnettuja tarinoitaan Austin-panssarivaunun päälle. Sisäänkäntirakennuksen kuva on sivustolla http://www.semenidos.com/?fzd1 (vähän ennen puoltaväliä), samoin kuva Venäjän tullin tiilirakennuksesta.

Raidemuutoksen myötä henkilöjunille tehtiin kaksi laituria entisen yhden koko matkaltaan kapean sijaan. Kuten näkyy, on I laituri nyt syvä (ja katettu alunperin kahden raiteen päälle ulottuneella katoksella) asemarakennuksen kohdalta ja kapeampi siitä pitkälle vasemmalle. Laiturien korkeudella oleva kulku toiselle laiturille näkyy myös hyvin. II laituri on myös melko pitkä, mutta kapea ja kattamaton. Alunperin kivinen asemarakennus oli lähteville junille ja vastapäinen pienempi puinen asemarekennus tuleville junille. Tässä vaiheessa se oli jo pitkään ollut pikatavaratoimistona.

Vielä myöhempiä ratapihakarttoja on SVR tehnyt, ainakin noin vuodelta 1915. Tästä vielä puuttuvat mm. 1910-luvulla tehty tavararatapihan valtava laajennus Kulikovan kentälle sekä halkoratapiha ym. Toivottavasti nämäkin kartat löytyvät jonkun arkiston kätköistä.

Pietarin asemakokonaisuus ja Valkeasaari-Pietari -rautatie oli Suomen edustajien tärkein vaihtoraha rauhanneuvotteluihin Tartossa vuonna 1920 kuuluneissa omaisuuskorvausten molemminpuolisissa arvioinneissa. Keisarikunnalle kuulunut merkittävä omaisuus (kasarmit jne.) saatiin päikseen miltei pelkästään rautatien arvolla. Rautatieaineisto ratapihakarttoineen on varmasti ollut neuvottelijoiden hallussa, eikä siitä ainakaan viimeistä kopiota aikanaan luovutettu.

Korvausneuvottelujen osuutta selvittää Mikko Uolan Katastrofin laskut (327s , 2007) ja Mikael Korhosen Finlands ryska fordringar (332s , 1998). Näissä kirjoissa on viitteet korvausneuvotteluja koskeviin arkistofondeihin.
Pääneuvotteluja kuvaa tunnetusti ansiokkaasti suuren rauhanmiehen, Väinö Tannerin Sörnäisten kuritushuoneessa vuonna 1947 kirjoittama Tarton rauha (259s , 1949). Paasikivi ja Tanner olivat pääneuvottelijamme, ja Tanner oli näistä henkisesti joustavampi, aloitteellisempi ja ilmeisesti tuloksellisempikin.
12.08.2016 21:41 Jouni Hytönen: Veturitallikaari nyt ainakin on edelleen jäljellä, eri asia on sitten se, mitä sisällä on jäljellä.
13.08.2016 11:33 Erkki Nuutio: Resiinassa 4/86 on ratamestari Juho Wallin valokuvia Pietarista vuosilta 1912-1914. Esillä on mm. kuva toisen laiturin päästä asemalta poispäin. Parissa kuvassa näkyy vähän uuden tavara-aseman sivulla olleita matkustajavaunujen säilytysraiteita. Kuvat löytyvät Rautatiemuseosta.
Osa 1910-luvun ratapihakartasta on Paul Gustafssonin Tie Dubrovkaan -kirjassa (s. 184), joka kertoo mm. Pietarissa toimineen ratainsinööri Berndt von Haartmanin elämästä.

Erinomainen viistoilmakuva nimenomaisesti uuden tavara-aseman alueesta on K.W. Janarmon Varhaisilmailumme -kirjassa (Otava 1963). Etualalla on halkopihan kymmenkunta raidetta tyhjinä ja lumen peitossa. Halkojen tulo oli loppunut ja pietarilaiset polttivat huonekalujaan ja aitojen lautoja lämpiminä pysyäkseen. Keskialalla on Kulikovan kenttä ja sinne rakennettu suuri tavara-asema monine makasiineineen. Juuri niitä Esa eno Hilpi Kummila taisi olla pystyttelemässä.

Lähes nelituntisen ilmakuvauksen tekivät Väinö Mikkola ja C-E Leijer Sortavalan lentoasemalta käsin Friedrichshafen-koneella ja 9x12 ilmakuva-pistoolikameralla (Zeiss ?) 28.2.1918. Vapaus/sisällissota oli käynnissä ja Neuvosto-Venäjä oli samoihin aikoihin lähettänyt joukkoja (venäläisiä ja Pietarin punasuomalaisia) kenraali Jeremejevin johdolla juuri valmistuneen Pietarin-Raasulin kautta taistelemaan Raudussa. Mahdollisten venäläisten muiden hyökkäsvalmistelujen tiedustelu lienee ollut syy Pietarin rautatieasemien ilmakuvaukseen. Kuva ja muitakin kuvia löytyy varmaan Sotamusosta.
15.08.2016 08:38 Esa Alestalo: Pietarin veturitalli on hyvässä kunnossa. Sisätilat ovat muutettu kerho- että toimistotiloiksi. Itse asiassa rakennus on paremmassa kunnossa kuin täsmälleen samanalainen Lahden veturitalli, sillä Lahdessa varikko on ollut lämmittämättä ja vandaalit vierailleet ilkivalta mielessään.
13.09.2016 17:34 Esa Alestalo: Lokakuussa on tarkoitus tehdä excursio Pietarin Suomen asemaan syvällisemmin tutustuakseni. Täytyy vaan tehdä kotitehtävät ensin huolellisesti. Ostan samalla kirjan nimeltä "Suomen asema"- harmi kun se on venäjän kielinen, no kaks kärpästä samalla iskulla, kirjaa lukiessa samalla tulee opeteltua venäjän kieli.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!