12.08.1974 / Kuurila (vanha)

12.08.1974 Sisäänkäynti Kuurilan odotussaliin. Asemalla ei ole enää tässä vaiheessa säpinää, mutta 15.3.1957 oli, valitettavasti. Nykyinen Kuurilan raiteenvaihtopaikka on tästä vanhasta asemapaikasta useita kilometrejä pohjoiseen. Kuurilan asemalle tuli aikoinaan myös varsin pitkä kapearaiteinen metsärautatie lännestä Pirttikoskelta ja tällä radalla oli myös lähellä Kuurilaa erkaantunut haararata Niemen kartanoon.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Kuurila (vanha)
Kuvaaja: Jorma Rauhala
Lisätty: 21.01.2005 00:00
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus

Kommentit

21.01.2005 23:19 Aki Lankinen: Olisiko tuosta Kuurilan asemasta sellaista kuvaa, jossa se näkyisi kokonaan? Milloinkahan asema purettiin?
21.01.2005 23:26 Jorma Rauhala: Tai onhan tässä säpinää: odottelen lättää H 450, tulee pysähtymään tarvittaessa noin 16.30. Juna kulkee Tampereelta Riihimäelle ja on toinen jokapäiväisistä junista Kuurilasta etelään. Ma-pe menee vielä kolmaskin. Junatarjonta ovat sen ajan aikataulusuunnittelun "kukkasia", ne paikallisjunat jotka ovat vielä jäljellä, pysähtyvät logistisesti täsmäajatellen hämärästi: kaikki kulkevat nimittäin lähes peräkanaa eli Kuurilan ajat etelään ovat ma-su n.14.20, ma-pe n.15.35 ja ma-su n.16.30. Ruuhkahuippuja näin tasataan. Eikä sitten muita vaihtoehtoja. Etelästä tulee kaksi jokapäiväistä junaa: n.15.30 ja 16.48. Junat sopivat siis sukulointimatkoihin, mutta eivät muuhun. Kävinkin tällä reissulla onnittelemassa kummitätiä, kun täytti vuosia naapurikylässä Taljalassa. Oli välttämätöntä yöpyä paikkaseudulla, että pystyi käyttämään muuten niin ällistyttävän tiheää iltapäivään keskittynyttä junaliikennettä. Arkena viisi junaa 14.20-16.48 välillä eri suuntiin!
21.01.2005 23:46 Jorma Rauhala: Itselläni ei ole muuta kuvaa Kuurilasta. Tässä vaiheessa rakennus oli jo melko raunio. Kävin junaa odotellessani katsomassa odotussalin tiloja rikotusta ovesta ja kuvassa onkin ovenpielessä koristeeksi löytämiäni kylttejä "naistenhuone" ja ylimääräisten junien "liitutaulu". Liikuin itse mihinkään koskematta. Purkumiehet lienevät tulleen melko pian, sillä niin lopunalulta kaikki näytti.
24.01.2005 17:37 Ilkka Huikari: Missä kohtaa tämä asema on ollut? Siinäkö, missä maantie alittaa rautatien? Niin, ja koska tuo alikulku on tehty? Minulla on lapsuudestani hyvin hämärä muistikuva Kuurilassa olleesta tasoristeyksestä, johon tultiin radan suuntaista tietä pitkin ja sitten jyrkän mutkan jälkeen radan yli.
24.01.2005 21:47 Jorma Rauhala: Muistaakseni Iittalasta tullut maantie meni tasossa suurinpiirtein nykyisen alikulun paikkeilla. Uuden alikulun vaatima geometriamuutos tietysti tekee nykyiselle tielle pientä ylimääräistä lenkkiä siinä kohtaan. Asemayhteisö oli ylikäytävän pohjoispuolella ja asematalo radan itäpuolella. Vastapäätä asemaa on (vai onko enää?) Kuurilan kartanon jokin "paja". Siinä oli oikein iso "tehtaan" piippukin. Siitä luullakseni on lähtenyt Metsärautatie Pirttikoskelle. Kuvanoton aikaan siellä lojui vielä yksi kapsutavaravaunun alusta.
25.01.2005 14:52 Pyry Entonen: Onhan siinä radan varressa vieläkin sitä vanhaa tietä jäljellä. Vanha tie ja tasoristeys olivat käytössä vielä ainakin vuonna 94 (jos nyt en aivan väärin muista). Olettaisin, että alikulku on korvannut tr:n viimeistään 90-luvun lopussa.
15.07.2005 19:45 Ilkka Huikari: Mahtaisikohan tästä Pirttikosken kapsuradasta löytyä jostain jotain tietoa? Epäilemättä siitä ei ole mitään jäljellä, liekö edes polkua metsässä. Kuurilasta näyttää kyllä lähtevän kohtalaisen viivasuora metsäautotie suunnilleen länteen, mutta se ei näyttäisi olevan sen savupiipun lähelläkään.
17.07.2005 23:28 Jorma Rauhala: Joitakin vuosia takaperin tehtiin Resiinan lukijoiden "ratapenkkaretki" mm. Kuurilan kartanon metsärautatielle. Kävimme silloin myös Pirttikoskella. Siellä oli silloin (ja on tietysti vieläkin) jäljellä kivireunainen puutavaravaunujen lastauslaituri. Muinaista ratalinjaa hyödyntävät paikkapaikoin nykyiset maantiet. Loputkin löytyvät varmasti maastosta. Kun nykykartasta katsoo Kuurilan ja Pirttikosken suht'suoran rautatiemäisen linjauksen ja sille osuvat maantiet, ollaan aika lailla "oikealla raiteella". Retkellä jaettiin osallistujille Kuurilan Metsärautatien infopaketti karttoineen, mutta valitettavasti tämä rata on Suuri Tuntematon lähes kaikille harrastajille. Liikenne Pirttikoskelle taisi loppua jo 30-luvulla. Kuurilan kartanon radasta erkani sivurata myös Niemen kartanolle. Se lienee ollut maatalouskäytössä, toisin kuin Pirttikosken päälinja. Tämän "oikean" Kuurilan asema-alueen tunnistaa edelleenkin radan länsipuolella olevasta teollisuusrakennuksesta, jolla on ns. pitkä piippu.
31.05.2012 17:42 Jimi Lappalainen: Kartalla koko ratalinjaus näkyy selvästi. Mutta onkos radalla ollut joku pistoraidekin? Ks. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkk​i?scale=16000&text=Ratapohja+ja+sivuraid​e&srs=EPSG%3A3067&y=6770673&mode=rasta&x​=335492&lang=fi "Vanha Sahantie" on vanhaa ratapohjaa.
04.06.2012 08:04 Pauli Ruonala: Niemen kartano Kalvolassa suunnitteli metsäradan rakentamista Kuurilan asemalta etelään vuosina 1911-12. Suunnitelmia alettiin toteuttaa Bertil Lönnholtzin tultua kartanon omistajaksi 1924. Viipurin läänin Pyhäjärven kunnasta, Taubilanhovin kartanosta, ostettiin rautatietarpeita (kartanolla oli Myllypellon asemalta lähtevä metsärata). Radalle tuli pieni moottoriveturi ja Fritz Neumeyerin valmistama höyryveturi (36/1924). Lokomo teki siihen peruskorjauksen uudella valmistusnumerolla (96/1929). Rataa rakennettiin 1924-1927, sivuraide kartanon päärakennukselle 1930 ja loppupätkä Pirttikoskelle 1931. Mainittu sivuraide vei Hanhisuolle, jossa alettiin nostaa turvetta 1904. Suolta vietiin turvetta mm. VR:lle veturien polttoaineeksi. Rata purettiin 1943 ja veturi ja vaunut myytiin Hyvinkään-Pyhäjärven rautatielle. Kuurilan asemalla oli kartanon saha, sahan konehuone on vielä jäljellä ja se on muutettu hevostalliksi. Kukaan ei ole kirjoittanut artikkelia Niemen kartanon radasta mutta kartanosta on tehty kirja: Reinhold Day: Släkten Lönnholtz 100 år å Niemis Gård i Kalvola - Niemen kartano Kalvolassa 100 vuotta Lönnholtzin suvulla. Hämeenlinna 1969.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!