12.06.2016 On ihme, että Albaniassa ylipäätänsä on rautatieliikennettä. Koko rataverkko ja kalusto on alasajettu sitten 90-luvun. Toimivaa – ainakin jollain tasolla liikkumiskykyistä – kalustoa on erittäin vähän ja rataverkko on surkeassa kunnossa. Aikataulunmukainen junien keskinopeus on noin kaksikymmentä kilometriä tunnissa. Tosin junat ovat säännönmukaisesti myöhässä. Rautatieliikenteen keskipiste on Durrës, Albanian kakkoskaupunki. Maassa ei vaikuta olevan minkäänlaista halua kehittää rautatieliikennettä. Pääkaupunkiin Tiranaan ei junalla ole päässyt enää useaan vuoteen, mutta kaksi junaa päivässä ajaa Durrësista Tiranan laitamille Kashariin. Tämäkin kivenheitto kestää junalla tunnin. Entinen Tiranan rautatieasema on purettu ja tilalle rakennetaan keskustabulevardin jatketta. Jokaisella käytössä olevalla pidemmällä linjahaaralla on yksi vuoropari päivässä, eli Durrësista pääsee ainakin toistaiseksi kerran päivässä Vlorëen, Shkodëriin ja Elbasaniin (se jäi vähän hämärän peittoon, jatkaako Elbasanin juna enää Librazhdiin – ainakaan sinä päivänä, kun olin Elbasanissa, junaa ei mennyt). Kaikki junat ajetaan kokoonpanolla kaksi vaunua ja veturi, poikkeuksena Durrësista etelään lähtevä juna, joka koostuu sekä Elbasanin että Vlorën rungoista ja on täten nelivaunuinen. Rungot irrotetaan toisistaan Rrogoshinëssä. Kaikki veturit ovat tsekkiläisvalmisteisia T-669-dieseleitä, enemmän tai vähemmän rikkinäisiä. Suurin osa alkuperäisistä yli kuudestakymmenestä veturista on päässyt varaosiksi. Toimivien veturien määrän voi laskea yhden käden sormilla. Se vähäinen vaunukalusto, mitä maasta löytyy, koostuu käytetyistä saksalais- ja italialaisvaunuista. Suurin osa ikkunoista on rikki. Lopuissa ikkunoissa ei ole laseja laisinkaan. Sateen jälkeen ikkunanpuoleiset istuimet tapaavat olla aavistuksen kosteita. Junia ajetaan niin, että ensin kiihdytettiin jonnekin kolmen-neljänkympin tienoille ja sen jälkeen veturin moottori sammutetaan ja junan annetaan rullailla melkein pysähdyksiin saakka, kunnes taas moottori käynnistetään ja kiihdytetään. Liekö tässä takana viimekeväinen ongelma polttoaineen saannissa: rautatieyhtiöllä ei ollut varaa maksaa velkojaan ja ostaa tarvittavaa määrää polttoainetta, mikä kulminoitui kaiken rautatieliikenteen lopettamiseen parin viikon ajaksi. Rautateiden budjettivajeesta kertonee sekin, että Shkodëriin matkalla ollessamme junan konduktööri tuli pyytämään muovipussia meiltä, että hän voisi aloittaa junan siivouksen. Konduktööritäti oli hyvin iloinen, kun lahjoitimme roskapussimme hänelle. Nykyisillä junalippujen hinnoilla ei budjettivajetta ainakaan paikata. Matka Elbasanista Vlorëen maksaa vajaat kaksi euroa ja matka-aika vaihtoineen noin kymmenen tuntia. Tungosta junissa ei ollut. Ainoastaan kaikkein köyhimmät, kellä ei ole varaa mennä bussilla, valitsevat junan. Ei ihme, että bussiliikenne kukoistaa. Aikatauluja on tosin aika lailla mahdotonta saada käsiinsä, koska niitä ei periaatteessa ole. Bussi menee silloin, kun se aina ennenkin on mennyt ja se lähtee sieltä, mistä se aina ennenkin on lähtenyt. Kuvassa on Durrësista Vlorëen meren rannalle saapunut juna käytettyine saksalaisvaunuineen. Veturi on siirretty aamun lähtöä varten jo rungon toiseen päähän.
Kommentit
| 03.09.2016 20:57 | Vesa Höijer: | Miten ihmiset noissa köyhissä maissa suhtautuvat turisteihin, jotka tulevat ihmettelemään heidän köyhyyttään? | |
| 03.09.2016 21:51 | Ville Leppänen: | Ainakin Albaniassa todella monia kiinnosti, mistä olemme tulossa ja miksi olemme juuri Albaniassa - "onhan niitä kivempiakin turistikohteita, vaikka tuo Monteregro tuossa vieressä". Etelä-Albanian merenrannoilla turistit ovat normaalimpi näky, ja siellä turisti ei herätä huomiota yhtä lailla kuin jossain Elbasanissa. Jos Albaniassa valitsee junan niin voi olla varma saavansa paljon huomiota ja juttuseuraa, vielä enemmän kuin muualla Balkanilla. Kovin moni turisti kun ei näytä albanialaisjunilla kulkevan. Konduktööritkin pitivät kädestä pitäen huolen, että osasimme jäädä oikealla asemalla pois. Rautatieläiset olivat muutenkin innoissaan tällaisesta turistista; vaihdemiehet, veturinkuljettajat ja tasoristeyksien vahdit poseerasivat järjestään kameralle ja hymyivät kuin Naantalin aurinko. Erittäin ystävällinen suhtautuminen turisteihin kaiken kaikkiaan. | |
| 03.09.2016 21:52 | Pasi Utriainen: | Mukavaa, että laitoit Albaniasta kuvan ja jutun tänne. Sieltä ei ole ainakaan liikaa kuvia ja maa on aika eristäytynyt muusta Euroopasta. | |
| 03.09.2016 22:27 | Tuukka Varjoranta: | Hyvin mielenkiintoinen raportti Albaniasta! Eipä sitä ole tullut ajatelleeksi millainen tilanne tuolla on rautateiden suhteen, nyt tiedetään :-) | |
| 04.09.2016 16:22 | Jonne Seppänen: | Kiitokset myös täältä mielenkiintoisesta raportista. Kuvateksteihin panostamalla kuvastakin saa huomattavasti enemmän irti. | |
| 04.09.2016 17:14 | Jouni Hytönen: | Olen pitänyt periaatteena, että joka maassa, jossa käyn, matkustan myös junilla, jos maassa rautateitä on. Irlanti taitaa olla ainoa laiminlyöty maa, koska työmatkan aikataulu ei sallinut minkäänlaista omatoimista liikkumista. | |
| 04.09.2016 17:16 | Jouni Hytönen: | Noilla nurkilla olisi useampia maita, joihin en ole vielä ehtinyt (Serbia, Bosnia-Herzegovina, Albania, Makedonia, Montenegro ja Kosovo). Kaikissa taitaa junamatkailu edelleen onnistua. | |
| 04.09.2016 19:42 | Eljas Pölhö: | Jouni: Ensimmäisenä kannattaisi ajaa Belgrad-Bar. Tulisi kolme maata kerralla, kun rata poikkeaa lyhyesti Bosnia-Hercegovinan alueelle, vaikkei pysähdy siellä (ja on enimmän osaa tunnelissa BH:n alueella). Samalla ylittyisi maailman korkein rautatiesilta Mala Rijeka viadukti (laakson pohjalta mitaten) vähän Podgorican pohjoispuolella. Minulla on toimitustyön alla Montenegron rautateiden historia (kirjoittaja Keith Chester, joka on tehnyt myös BH:n rautatiehistoriikin ja lisänä BH:n kuva-albumin). Montenegron kohdalla ehkä rautateitäkin suurempi mielenkiinto liittyy alueen rajojen muutoksiin; ei ihme että sielläpäin on ollut vähemmän rauhallista. Yhteys Albaniaankin olisi ollut jo pitkään, mutta ne poliittiset erimielisyydet...) | |
| 04.09.2016 20:33 | Jyrki Talvi: | 70 luvulla Rautatieasemien varikoiden ratapihojen sekä vetureiden kuvaaminen oli ankarasti kielletty yli päätään turistien maahanpääsyä rajoitettiin eikä paikallisten asukkaiden kanssa seurustelua suvaittu. | |
| 04.09.2016 20:46 | Eljas Pölhö: | Minä jouduin Jugoslaviassa putkaan 1969. En valokuvaamisesta, mutta junien kulkuaikojen mittaamisesta sekunttikellolla. Muutoin olivat kilttejä ja sain pitää muistiinpanoni, mutta en saanut enää jatkaa höyryveturin vetämällä pikajunalla, vaan minut tökättiin dieselvetoiseen junaan vasta pimeän aikaan. | |
| 04.09.2016 21:15 | Mikko Nyman: | Tyttö & juna -kuvat voisivat saada kaverikseen Putka & juna -indeksoinnin vorgissa. | |
| 05.09.2016 06:28 | Kari Haapakangas: | Tuo EI voi olla dieselöljytynnyri (liian siisti ja liian pieni), mutta mikä se sitten on? | |
| 05.09.2016 10:55 | Mikko Herpman: | Mahtaisiko olla vesitynnyri, vaunujen wc-huuhteluvettä tai veturin jäähdytystä, eli voisi olla pakkasnestettäkin.. | |
| 05.09.2016 13:04 | Sauli Mäkelä: | En yleensä katso täällä mitään ulkomaisia kuvia (Neukkulaa lukuunottamatta), koska yksinkertaisesti ei kiinnosta pätkääkään. Tässä pisti silmään kommentointien lukumäärä, joten päätinkin tehdä poikkeuksen. Äärimmäisen mielenkiintoinen stoori ja melkein tekisi mieli lähteä tuonne aikamatkalle. | |
| 05.09.2016 16:38 | Leo Männistö: | https://www.youtube.com/watch?v=2ANQa8YsQds - ainakin tämän mainosfilmin perusteella Sarajevo-Mostar olisi maisemien puolesta melko jees. Tuo Mostarin silta ja/tai kaupunki olisi kyllä niitä kohteita, joissa olisi mukava käydä. Kelpaako muuten FIP-liput noilla nurkilla? |
|
| 05.09.2016 17:01 | Robert Sand: | Kyllä FIP-liput kelpaa siellä. | |
| 05.09.2016 17:41 | Tunnus poistettu: | Sauli: Eikä ulkomaalaisten kuvien katselemisessa ole edelleenkään mitään järkeä, sillä Suomihan on maailman paras maa ja siksi meillä on myös maailman parhaiten järjestetty joukkoliikenne. Niinpä suomalainen mies ei matkaile ulkomailla, vaan niiden ulkomaalaisten olisi syytä tulla tänne meille ottamaan mallia siitä, miten maailman paras joukkoliikenne toimii. | |
| 05.09.2016 22:15 | Raimo Harju: | Älähän nyt Antti niin kovin tätä Suomea ja meitä Suomalaisia kehu, tulee kohta aivan ylevä olo ja rintakin nousee rottingille. | |
| 05.09.2016 23:54 | Ville Leppänen: | Kyllä, Belgrad-Bar on uskomattoman hieno rata. Erityisesti Podgorican ja Bijelo Poljen välinen vuoristo on hulppea, sillä välillä on muun muassa tuo Mala Rijekan silta. Täytyy sanoa, että Makedonian, Serbian ja Montenegron rautatiet ovat aivan eri tasolla Albaniaan verrattuna. Näissä maissa junaliikenne toimii suhteellisen hyvin, uutta kalustoa on saapunut 2010-luvulla, ja junamatka ei välttämättä aina ole viisi kertaa hitaampi vaihtoehto kuin bussi (kuten Albaniassa). Matkustin junalla samalla reissulla Albanian kierroksen lisäksi myös Skopje-Bitola (uusi kiinalaismoottorivaunu), Bar-Uzice (sekalaisia uudempia ja vanhoja hyttivaunuja, melkein kaikissa ilmastointi), Uzice-Belgrad (Flirt) ja Belgrad-Vrsac (2000-luvun venäläisvalmisteinen moottorivaunu). Vrsacista matka jatkui edelleen Romaniaan ja Unkariin, rajanylitys tapahtui Desirolla. Ja vertailun vuoksi: Romanian puolelle siirryttäessä alkaa kaikkien edellä mainittujen Balkanin maiden rautatieliikenne näyttää matka-ajan ja matkustajamäärien kannalta ihan surkuhupaisalta. | |
| 06.09.2016 14:47 | Sauli Mäkelä: | Antti: Ihan vaan siitä syystä ei kiinnosta, kun ei lapsuutta tullut vietettyä esim. Norjan rautateiden varrella. Kävin kyllä kerran Saksassa ohimennen kalustoa tiirailemassa, muttei aiheuttanut ihmeempiä väristyksiä. | |
| 06.09.2016 22:12 | Hannu Peltola: | Hyvä, että harrastajilla on erilaisia näkemyksiä ja vaunut.org tukee hauskasti eri kalustoista kiinnostuneita! Taidan edustaa täysin päinvastaista näkemystä kuin Sauli. Minulle yksi matkailun suurimpia iloja on mahdollisuus tutustua eri maiden ja yhtiöiden rautatiekalustoon ja liikenteeseen. Monissa maissa on syystä tai toisesta päädytty täysin Suomesta poikkeaviin ratkaisuihin. Vielä EDIT: täällä näkyy olevan n. 93 000 kuvaa Suomesta ja 13 000 kuvaa ulkomailta. Vielä on varaa kasvattaa ulkomaisten kuvien osuutta... :-) (Käyttäjä muokannut 06.09.16 22:18) |