05.03.1972 / Helsinki asema

05.03.1972 1950-luvun huipputuote KIITOJUNA on jo joutunut sivuraiteelle. Kolmivaunuisia (KCik+KEis+KEi) kevytmetallisia Valmet-junarunkoja oli kuusi. Niitä vedettiin pääasiallisesti muotoon sopivilla Dm4-moottorivaunuilla ja Hr11-pikajunadieseleillä. Toki muitakin tapoja on ollut. Tässä on poikkeava kytkentä säilytysraiteella: näkeepä rungon sisäisen lyhytkytkennän melko hyvin.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Jorma Rauhala
Lisätty: 24.01.2005 00:00
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla

Kommentit

24.01.2005 23:07 Juhani Pirttilahti: Hmm... kiva nähdä jotain vanhasta kiitojunasta väreissä.
24.01.2005 23:48 Ilari Eskelinen: Nämä olivat ilmeisesti aikanaan melko edistyksellistä tekniikkaa. Olisi mukava nähdä sisäkuviakin näistä.
24.01.2005 23:49 Teemu Lokka: Hmm.... aikansa IC juna vai ei?
25.01.2005 03:23 Juhana Nordlund: Tämä taitaa olla kaikkien aikojen harvinaisin kuva, jonka olen 1950-luvun kiitojunakalustosta nähnyt. Upea kuva! Omat henkilökohtaiset muistikuvani ovat sellaisia, joissa Sr12 (Dv12 2701-2760) veti näitä vaunuja reitillä Hki-Pri. Yksittäisiä Dm4:iä tai Hr11:iä muistan nähneeni Pasilassa tai Linnunlaunun vaihteissa joskus 1970-luvun ihan alussa, mutta erillään näistä mainioista kiitojunanvaunuista. Meikäläisen muistikuvat siis ovat 1960- ja 70-lukujen vaihteesta ja sen jälkeiseltä ajalta. Kuvan kiitojunakalustoa alkujaan tietysti vedettiin lähes yksinomaan Dm4:illä ja toki Hr11:lläkin. Ihan kuin olisin joskus nähnyt jossain kuvan Hr1:n eli Ukko-Pekankin vetämässä tällaista vaunustoa? Poikkeustilanne?
25.01.2005 06:12 [Tunnus poistettu]: Nämä meni hylkyjonoon yllättävän nopeasti, kummaa eihän aluimiini edes ruostu. Joten ruosteporeidenkaan ei olisi luullut vaivaavan. Muotoilukin on mukavaa "justiinamallia"
25.01.2005 07:24 Lauri Helke: Suomen rautatiemuseo päätti sitten antaa mennä tuonkin sarjan romuksi. No, enpä lähde kommentoimaan museoalan "ammattilaisten" toimintaa.
25.01.2005 08:58 Ilari Eskelinen: Muistaako kukaan, minkänäköinen matkustamo näissä oli? Oliko se enemmän puuvaunutyyppinen, sinistä kalustoa vastaava vai jotain ihan muuta?
25.01.2005 09:08 Juha Vuorinen: Jack ja kumppanit: yksi KCik-päätyvaunu on säästynyt ja makaa tälläkin hetkellä haapamäellä. Jos se matkustamo kiinnostaa, niin tervetuloa talkoisiin(!), eiköhän siinä samalla ehditä vähän kiitojunanvaunua katsastaa...
25.01.2005 09:24 Ilari Eskelinen: -> Juha Vuorinen: Kyllähän tuo kiinnostaisi talkoisiin tulla. Se ei vaan täältä pohjoisesta käsin ole aina niin yksinkertaista. Tarkoituksena olisi kuitenkin tulla joku viikonloppu käymään. Miten talvella tuo majoituspuoli muuten siellä Haapamäellä onnistuuu?
25.01.2005 16:46 Eero Heinonen: Haapamäellä on majoitus käytössä tallissa sisällä salonkivaunu A 91 ja ulkona tarvittaessa käytössä postivaunu Po ja entinen A 2, eli Cmc.
25.01.2005 17:22 Antti Busk: Sattuisiko sinulla Jorma olemaan lisääkin kiitojunakuvia?
25.01.2005 21:32 Jorma Rauhala: On joku heikko esitys, mutta ei färeissä. Vain myöhempi Jvj-junakombinaatio on färillinen. Näkyisiköhän Juhanilla jonkin höyryn takana Kiitojunaa?
25.01.2005 22:07 Jorma Rauhala: Kiitojunan matkustamon istuimet olivat 2.lk:ssa kahden istuttavia putkisohvia, pehmustettu vaahtokumilla ja päällystetty punaisella plyyshillä. 1 lk:ssa oli sinisellä plyyshillä päällystetyt jousipehmustetut NOJATUOLIT. Samoin 1 lk:ssa oli sähköistetty keittiö, josta tarjoiltiin koko junaan oikeita ruoka-annoksia jne. KEis-vaunussa oli sähkökeskus, dieselmoottorin käyttämä generaattori kehitti sähkövirran. Vesilämmitys ja ilmastointilaitteet. Lisää tietoa VR:n 100-v historiikista. Muistelen, että 1.lk:n nojatuoleja pystyi, ainakin päädyssä, kääntelemään hieman mieleiseensä suuntaan ja katsella vaikkapa peräpään maisemia kulmaikkunoista. Jokin kiva kuva on 1.lk:n päädystä julkaistu VR:n esitteessä. Kehtaisikohan sellaista skannata tänne, vai onko se epäsopivaa? Joka tapauksessa KIITOJUNA on ollut aikanaan paljon hienompi ilmestys kuin jokin nykyajan IC.
25.01.2005 22:16 [Tunnus poistettu]: Joo kyllä Dm nelkkuja tuli jonkun verran kuvattua värille linja-ajossakin kiitojunan runkoineen vaikka höyryajan edustaja olenkin. Joskus tuli kuvattua kiitojunan runkoja kytkettyinä myös Hr11:sta kanssa (Turun junissa) ja jopa Hr13 (nyk Dr 13:sta) kytkettyinä pääradalla liikkuneissa pikajunissa. - Ehkä jossain vaiheessa kaivelin niitä esille. Olen kuitenkin pääsääntöisesti toisenlaisten kiskokulkuneuvojen kuvaaja.
09.12.2006 17:07 Aleksi Perkio: mitä pendo on tämän rinnalla?!
27.02.2008 16:03 Pekka Rautanen: Noikin katosi niin nopeasti :(
27.04.2020 11:21 Hannu Vesamäki: Eikös pääsyy Dm4 runkojen romuttamiseen ollut heikko voimansiirto, joka ei tahtonut kestää. Ei niinkään kori.
27.04.2020 12:40 Petri Nummijoki: Tarkoitatko Dm4-vetovaunuja vai kiitojunarunkoja? Kuvan http://vaunut.org/kuva/86928 yhteydessä Eljas erittelee syitä, miksi ne jäivät melko lyhytikäisiksi.

Minulle ei tule mieleen, että voimansiirron heikkous olisi Suomessa ollut erityinen ongelma, kuin prototyyppiasteelle jääneissä Hr11-, Sv11- ja Vv12-vetureissa, Vr11/Dv11-sarjassa, Dr15-koeveturissa sekä ehkä Sr1:ssä 80- ja 90-lukujen taitteessa, kun niillä ryhdyttiin vetämään yli 1500 tonnin tavarajunia mutta ajomoottoreita ei vielä oltu varustettu lämpötilavahdeilla.
27.04.2020 20:50 Juhani Pirttilahti: Mulla on jotain Valmetin papereita, jossa käsitellään kiitojunarungon telien vaihtamista Minden-Deutz teliin. Luonnos on päivätty 13.9.1960 muttei koskaan toteutettu.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!