??.??.???? / Naukio, Kuusankoski
??.??.???? Kuinka pitkä oli kapearaiteinen matkustajajuna? Tässä ilmeisesti 1920-luvulla otetussa kuvassa Naukiosta lähtenyt, veturin no "8" vetämä juna kiihdyttää kohti Voikkaata. KVR:n matkustajamäärä oli kapearaiteisten suurin. Naukio oli tehtaan rakentama "asutusalue". Muistan kuvia useampivaunuisesta junasta vain "tilausjunissa". Esim. RLR, jopa 11 vaunua, joista osa tavaravaunuja.
Kommentit
| 12.12.2016 12:07 | Erkki Nuutio: | Onko kuvaajan kohdalla korkea mäki, joka on mahdollistanut tallentaa kylänäkymän lähes ilmakuvamaisesti? Näin näyttävästi asui työväkikin parhaimmillaan tasavaltamme alkuvuosina. Työväestön asuinolojen parantaminen oli runsaasti esillä 1910- ja 1920-luvuilla ja edistystä tapahtui merkittävästi. Näköispainoksena on Asuntoreformiyhdistys uusiojulkaissut kirjan O-I Maurman: Ensimäinen yleinen suomalainen asuntokongressi - näyttelyopas (1917, 100s+mainoksia). Siinä on esitelty useita silloin uusia työväen asuinalueita ja niiden taloja. Mielenkiintonen kuva. Onkohan ruutivarasto tuo erikoisempi rakennus? |
|
| 12.12.2016 12:52 | Timo Arolainen: | Voisi olla sairaalanmäeltä kuvattu..hmm... | |
| 12.12.2016 16:17 | Heikki Jalonen: | Kylläpäs on hieno kuva, tästäpä kiitos. Paljon tutkittavaa ja katsottavaa. Asuintalot taitavat olla enimmäkseen kahden perheen eli kahden pään taloja, yhtä etualalla olevaa ehkä lukuunottamatta. Eipä taida olla kuvassa ruutivarastoa, vaan kahden perheen maakellareita tai jääkellareita, sellaisia kumpukellareita. Kuvassa on niitä useampiakin, joista ainakin kaksi takapuoleltaan nähtynä. Vaaleapäiset tuuletushormit ovat näkyvillä. Kuvahan on ajalta kauan ennen jääkaappeja - silloin kellarit olivat tärkeitä ja itsestään selviä tarverakennuksia. Samanlaisia kellareita esiintyi monella muullakin tehdaspaikkakunnalla; ehkä ne olivat teollisuusliitossa hyväksi havaittua mallia ja varmaankin jossain kirjasessa "Rakennusopas Suomen Teollisuutta varten" käytännöllisesti selostettuja ja mainitaan tottakai olevan huokeimmin tehtävät kaikissa oloissa... Etualalla näkyy suurempi rakennus. Onkohan se koulu vaiko seurantalo vaiko pakaripytinki tai tehtaan kauppa? Oikealla puolellaan jotakin, joka voisi olla yhteiskäytössä oleva sauna tahi pyykkituparakennus, ainakin on suurenlainen hormiryhmä ja piipussa pituutta. Vasemmalla puolestaan ehkäpä yhteinen kaivo tai johtovesiposti; luultavasti jälkimmäinen koska puhdasta vettä oli helpoimmin saatavilla putkella tehtaalta. Nykypäivän Naukiota tuntevat: mitä on jäljellä, mikä on kadonnut? Maisema ainakin on metsittynyt niin, että paikkakuntaa tuntematon ei saa minkäänlaista käsitystä maisemasta ja rakennuksista. Pitäisi mennä "lähitonkimaan"... (Käyttäjä muokannut 12.12.16 16:45) |
|
| 14.12.2016 12:31 | Jussi Tepponen: | Kuvausvuoden pystyy jollain tarkkuudella ajoittamaan. Kouvolan kaupungin tekemän Itä-Naukion rakennetun ympäristön selvitys -kirjasen mukaan: "Naukion asuntoalueen yhteinen sauna-, pesu- ja pakaritupa rakennettiin vanhalle puolelle vuonna 1923 ja uusittiin tulipalon jälkeen tiilestä vuonna 1931." Kuvassa tuo rakennus näkyy etualalla. Museoviraston kulttuuriympäristöselvityksen Kuusankosken - Kymintehtaan teollisuusympäristö mukaan: "Länsi-Naukio on 1922 - 1923 rakennettu työväenasuinalue". Eli kuva on varmasti otettu vuosien 1923-1931 välillä. Koska pihojen istutukset eivät ole vielä kasvaneet yhtään, lienee kuvausajankohta hyvin lähellä vuotta 1923. Luontoa katsomalla ja myös junan komeaa pituutta arvioimalla voisi arvata, että tässä ollaan varmaan aika lähellä vappua. Jos näin on ja talot on jo maalattu puna- ja keltamullalla kuvausvuosi lienee 1924. |
|
| 14.12.2016 22:32 | Heikki Jalonen: | Hyvä täsmennys, Jussi. Kuvassa on tosiaan vielä vähäisiä lumenrippusia jäljellä, selviä talvenjälkisiä kasanpohjia. Wappu ei olisi paha arvaus ja vuosikin melko varmasti siinä. Tarkemmin katsoessa ainakin kaksi etualan taloa ovat "yksiporstuaisia", siis luultavasti yhden perheen tilavampia taloja. Ehkäpä hienompien mestariherrojen etuja... Niissä lisäksi kiinnostava mutta mikroskooppinen yksityiskohta: puolipyöreät ullakkokomeron (sellainen vinokattokomero) ikkunat ullakkokamarin ikkunan molemmin puolin. Luultavasti näissä taloissa oli siten lämmitettävä ullakkohuone - jonka asukas saattoi vaikka alivuokrata jollekulle yksineläjälle. Pieni lisätulo (eikä aivan mitätön) sekin. Toisaalta, juuri nuo puolipyöreät ikkunat olivat niin perin tunnusomaisia juuri lukemattomille "puulaakin" taloille Suomessa. Aikansa tyyppipiirre taas siinäkin. Pitääpä Joulun tietämissä käydä käveleskelemässä tuolla Naukion maisemissa, samalla kun Kouvolaan menoa kerran sattuu. Ehkäpä samalla olisi kätevä piipahtaa Paperitehtaan Krouvissa... |
|
| 15.12.2016 08:01 | Hannu Siitari: | Naukiossa järjestettiin valtakunnalliset asuntomessut 1980-luvulla, jossa yhteydessä vanhojen talojen väliin ”täydennysrakennettiin” uusia taloja. Naukion tiilinen sauna on edelleen olemassa ja nykyisin se on kansalaisopiston käytössä. | |
| 15.12.2016 12:30 | Jussi Tepponen: | Tuon Itä-Naukion rakennetun ympäristön selvityksen mukaan kahden perheen asunnot oli maalattu keltamullalla ja yhden perheen asunnot kuten myös ulkorakennukset punamullalla. Kuvassa nuo kahden porstuan asunnot vaikuttavat vaaleammilta kuin piharakennukset ja Länsi-Naukion talot, joten näin lienee tosiaan ollut. Junan matkustajavaunut (ainakin uudemmat vaunut) ovat alunperin olleet vihreitä. Jokioisten Museorautatiellä tehdyn kunnostuksen aikana tuo vihreä ulkoväritys oli kaikkein alin kerros. Sen päällä oli ruskeaa ja lopulta sitten vaunujen "Mökkinä" ollessa olleet maalikerrokset. Noiden uusimpien vaunujen piirustukset on päivätty tammikuulle 1921, joten vaunutkin lienevät tässä olleet hyvin uusia. Viimeisenä vaununa junassa taitaa olla umpivaunu, joka näkyy monessa junasta otetussa lähikuvassakin. Eli matkustajavaunuja olisi 5 kpl. |
|
| 15.12.2016 18:22 | Heikki Kannosto: | Belgianranskalainen sarjakuvakissa Chaminou esiintyi 1970-luvulla Ruutu-lehdessä nimellä Naukio. https://fr.wikipedia.org/wiki/Chaminou http://a141.idata.over-blog.com/3/79/28/51/Pogo/pogo.ter/chaminou-copie-1.jpg |