05.12.2015 / Martinlaakso

05.12.2015 MARTINLAAKSO

Laituri-alueella olevat sisätilat ovat todella vähäiset, jolloin ihmiset saattavat pahimmillaan tukkia kulkuväylän odottaessaan junaa portaiden yläpäässä.

Martinlaakson aseman v. 2010 alkanut perusparannus toteutettiin sekin hyvin niukalla budjetilla, eikä mihinkään yksittäiseen osa-alueeseen kiinteistössä pystytty kovasti panostamaan. Pääkaupunkiseudun kenties rähjäisin asema kunnostettiin ehostamalla siistiksi ja toimivaksi. Remontissa uusittiin lasiseinät sekä korjattiin ja maalattiin betoniseinät ja alakatot, valaistusta lisättiin ja valvontakameroita asennettiin turvallisuuden parantamiseksi. Suurimmat liikenteeseen vaikuttavat työt tehtiin sisäremonttia edeltäneenä kesänä, jolloin uusittiin laituritasojen vedeneristykset. Liikennevirasto kunnosti radan aseman kohdalla.

Martinlaakso pääsi seudun asemista kunnostukseen ensimmäisenä, vaikka aiemmin Myyrmäkeä pidettiin kiireellisempänä.

Syyt radan rakentamiseen aikoinaan tänne Martinlaaksoon

1960-luvulla ruuhkautuneet valtakunnalliset liikenneväylät olivat saaneet sisäasiainministeriön kiinnittämään huomion Helsinkiin johtavien yhteyksien toimivuuteen. Nauhamainen Haaga-Vantaa-vyöhyke suunniteltiin Martinlaakson radan varaan. Huopalahti-Martinlaakso-rautatien suunnittelu aloitettiin rautatiehallituksessa vuonna 1968 yhteistoiminnassa Helsingin maalaiskunnan ja kaupungin kanssa. Samaan aikaan maalais-kunnassa suunniteltiin Myyrmäen alueella rinnakkain osayleiskaavaa, kaavarunkoja ja asemakaavoja. Aluerakentajat kiirehtivät kerrostalojen poikkeuslupien myöntämistä. Myyrmäen ja Martinlaakson asemakaavat odottivat tie- ja vesirakennushallituksen lausuntoa, joka tullessaan vauhditti Martinlaakson radan rakentamispäätöstä: TVH:n mielestä syntyvää liikennettä ei olisi voitu hoitaa olevalla tiestöllä. Aluerakentamishankkeiden toteutuminen näytti epävarmalta, kunnes valtioneuvosto vahvisti Martinlaakson radan suunnan vuonna 1970 ja teki radan rakentamispäätöksen vuonna 1971.

Martinlaakso menetti pääteaseman statuksensa 1991 kun rataa jatkettiin 874 metriä Martinlaaksosta pohjoiseen Vantaankoskelle

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Kari Suominen
Kuvasarja: M-juna, länsivantaalaisten ja lounaishelsinkiläisten metro
Lisätty: 20.12.2016 23:48
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Talvi

Kommentit

24.10.2017 15:45 Mikko Nyman: Minä en sanoisi, että "Martinlaakso menetti pääteaseman statuksensa 1991 kun rataa jatkettiin 874 metriä Martinlaaksosta pohjoiseen Vantaankoskelle", sillä Martinlaakso toimi M-junien pääteasema myös 2.9.1991 jälkeen, kun Vantaankosken asema avattiin.

Mainittuna päivänä Martinlaaksosta alkoi liikennöidä syöttöjuna – niin ikään M-kirjaimella varustettuna – Vantaankoskelle. Syöttöjunan aikataulut oli sovitettu siten, että Helsingistä Martinlaaksoon saapuva M-juna muuttui Martinlaakso–Vantaankoski-välillä kulkevaksi M-junaksi täsmälleen samalla hetkellä, kun Helsinki–Martinlaakso-välin M-juna saapui Martinlaakson laituriin. Sama juttu toimi toisinkin päin: Vantaankoskelta liikennöitiin Martinlaaksoon M-kirjaimella varustettuja syöttöjunia, jotka oli porrastettu erittäin hyvin Martinlaakso–Helsinki-välillä liikennöiviin M-juniin.

Lähes kaikissa tapauksissa sekä Helsinki–Martinlaakso-välin M-junaa että siihen porrastettua Martinlaakso–Vantaankoski-välin M-syöttöjunaa liikennöitiin samalla junarungolla. Sattumaa tai ei, mutta näin historiankirjoissa lukee.

Kehäradan avaamisen myötä Martinlaakson-junia on kahdenlaisia, vaikka niiden kirjaimet ovatkin muuttuneet: I-junat "itäkautta Martinlaaksoon" ja P-junat "Pohjois-Haagan kautta Martinlaaksoon".

Kaikki muu kuin yllä kirjoitettu on vaihtoehtoista faktaa.
24.10.2017 18:02 Petri P. Pentikäinen: Joht. Nyman puhuu tapansa mukaisesti asiaa. Kehärata-termiä hän käyttänee vain vieraskoreuttaan, onhan tämä uusi pätkä tosiasiassa Martinlaakson Jatke, eli MarJa.
25.10.2017 18:02 Visa Pöntinen: Tulipa tämmöinenkin kirjoitus Martsarin asemaan liittyen vastaan :) https://www.facebook.com/groups/41664074​8432470/permalink/1052446554851883/

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!