05.12.2015 MALMINKARTANO
Yli puolet Martinlaakson radan pituudesta oli siltoja ja tunneleita, kun rata valmistui. Samoihin aikoihin muuttoliike hidastui, ja nauhakaupungin rakentaminen pysähtyi yli 30 vuodeksi. Malminkartanon tunneliasemaa ei otettu heti liikenteen käynnistyttyä käyttöön, vaan se tuli ajankohtaiseksi vasta, kun aluerakentaminen oli edennyt riittävästi ja asiakaspohja näin laajentunut alueella. Martinlaakson radan asemien karu muotokieli juontuu rakentamisen ajankohdan vallinneesta matalasta taloudellisesta suhdanteesta. Öljykriisin jälkeisessä lamassa radan suunnittelussa pyrittiin kustannusten minimoimiseen myös asemarakennuksissa.
Vantaan vanhoilla rautatieasemilla alettiin valmistautua Kehärata-aikaan 2014. Myyrmäen, Louhelan ja Martinlaakson asemat olivat törkeästi rappiolla ja YTV ryhtyikin yhdessä Vantaan kaupungin kanssa selvittämään, miten asemat saataisiin sellaiseen kuntoon, että niiden kautta kehtaa panna liityntäliikenteen asiakkaat kulkemaan. Haasteena oli saada vähällä rahalla siistiä jälkeä näille asemille sekä saada asemat käytettävään kuntoon.
Vantaankosken asema myllättiin perusteellisesti, muualla jouduttiin tyytymään perusparannukseen. Louhela, Martinlaakso ja Myyrmäki ennallistettiin vuoden -75 kuntoon eli lähinnä niille lisättiin maalia pintaan. Rataosan Helsingin puoleisilla asemilla, täällä Malminkartanossa ja Kannelmäessä, ei suurempia korjauksia tehty.