28.12.2016 / Valkeajärvi

28.12.2016 Vakeajärven asemarakennus.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Tuomo Ala-Keturi
Kuvasarja: Asemarakennuksia
Lisätty: 28.12.2016 19:52
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus, Merkki, Muu rakennus
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Talvi

Kommentit

28.12.2016 21:23 Jukka Nykänen: Joskus 70- luvulla oli rakennus vielä valkoinen. En muista, että koska maalattiin punaiseksi. Silloin tässä oli vielä ratapiha ja pikajunat ja lätät pysähtyivät tarvittaessa. Yllättävän hyvässä ryhdissä, vaikka ollut hoitamattomana vuosikymmeniä. Mummoni asui tästä noin 100m päässä.
28.12.2016 23:34 Jouni Hytönen: 17.6.1988 olen poistunut junasta P 41 tälle asemalle, yöpynyt huutoetäisyydellä kaverin mummolassa ja noussut seuraavana aamuna P 42:n kyytiin. Muut kohtaamiset alueen kanssa ovat tapahtuneet henkilöautolla, tosin paikka on niin syrjässä, että tänne täytyy kyllä varta vasten suunnata.
28.12.2016 23:45 Jouni Hytönen: Tämän kohtaloksi on koitunut sijainti liian lähellä rataa. Aseman ja raiteen välissä ei juuri muuta mahdu tekemään kuin seisomaan. Ansaitsisi kyllä säilyä yhtenä lajinsa viimeisistä, mutta miten? Harvat junat pyyhkivät kuitenkin nopeudella 100 km/h muutaman metrin päästä seinästä. Radan varaaminen ratatyölle kunnostuksen ajaksi junien välissä? Senaatin myyntilistoillekaan tämä ei ole näistä ongelmista johtuen päätynyt.
29.12.2016 12:03 Petri P. Pentikäinen: Kohtaloksi lienee koitumassa ennemminkin asenne, joka on ollut tietoinen valinta. Ahtaita, mutta samanaikaisesti liikennöityjä paikkoja sekä rakennuksia yllättävissä positioissa on maailma täynnä. Löytyy jopa Suomestakin rakennuksia, joiden remontointia tehdään silloin tällöin, vaikka nosturikalustoa hipoen kulkee raitiovaunu. Kyse on siitä, halutaanko, että elinympäristöissämme on myös pittoreskeja poikkeuksia, jotka pelkällä olemassaolollaan tuottavat hauskoja inhimillisyyden pilkahduksia elämäämme. Vai onko niin, että sääntöjen ehdoton tulkitseminen ja pilkuntarkka senttimetrien mittaileminen jossakin syrjäisellä radalla on se, joka tuottaa onnellisuutta ja tekee kansastamme niin tunnetun duurimielisen.

Miten Venetsia täyttää suomalaiset määräykset rakennusten kosteudentorjunnasta, entä kuinka pykälienmukainen on Pisan torni? Miten koko Etelä-Eurooppa on täynnä ikivanhoja valkoisia kyliä, joissa on ahtaampaa kuin Valkeajärven asemalla? Miten ankeaa ihmisten elämä siellä on, kun viranomaiset eivät puutu asiaan ja määrää rakennuksia kunnostuskieltoon tai siirrätä?
29.12.2016 21:20 Jukka Ahtiainen: Jos en aivan väärin muista, niin eräs taho tarjoutui maalaamaan rakennuksen, mutta asia ei sopinut omistajalle.
30.12.2016 10:36 Jouni Hytönen: Kivimäen asema puolestaan kertoo tarinan, kuinka onnistunutkin kunnostus voi valua hiekkaan, jos rakennuksella ei ole mitään järkevää käyttöä syrjäisessä sijainnissaan.
30.12.2016 12:07 Pasi Utriainen: Toivottavasti katto on kunnossa, sillä vuodot märättää rakennuksen pilalle. Seinät kyllä kestää, tosin alaosissa voi olla lahoa. Pöljän pysäkkiä rempatessa yllätyttiin, miten hyvässä kunnossa rakennus loppujen lopuksi oli, vaikka ulkokuori oli rapistunut. Katto oli se kriittisin kohta.
01.01.2017 01:57 Oskari Kvist: Jos tätä asemaa halutaan kunnostaa ja säilyttää, eikö tätä voisi siirtää radasta poispäin sen 4 metriä?
01.01.2017 10:34 Jukka Voudinmäki: En tiedä, mitä remonttitarpeita rakennukselle on, enkä sitäkään, kuinka ja missä laajuudessa mahdollisia korjaustöitä tehtäisiin, mutta jos kyse olisi vaikka julkisivun maalauksesta, luulisin asiaa tuntemattomana, että homman voisi hoitaa jonain valoisana kesäviikonloppuna ajalla la-su.

Raideliikenne tällä osuudella on runsaan vuoden ajan ollut vähäisempää kuin koskaan radan 134-vuotisessa historiassa. Lauantaisin vuorokauden viimeinen juna sivuuttaa Vji:n klo 18 aikoihin, ja seuraava taajis kulkee sunnuntaina puolenpäivän aikaan, jos niitä ei ole tuolloin jo peruttu tai lakkautettu kokonaan. Siinä välissä jäisi hyvin aikaa maalaustöille.
(Käyttäjä muokannut 01.01.17 12:23)
15.02.2021 19:46 Esa J. Rintamäki: Walkeajärvi avattu liikenteelle 15.9.1888 lukien. Cirk. 30/3059, 28.8.1888.
Epäitsenäiset liikennepaikat 1926-julkaisussa Valkeajärvi on laiturivaihde, tapa HilTt.
Saman julkaisun lisäyksessä 1928 Valkeajärven uusi tapa on HrlT, 2.8.1928 lukien.
Valkeajärven pysäkki avataan yleiselle lennätinliikenteelle 1.6.1948 lukien. KL22/48-6.
Vji pysäkki alennetaan Myllymäen alaiseksi laiturivaihteeksi 26.5.1968 lukien, liik.tapana on oleva HrlTR. Kömin seisakkeen uusi päällystöasema on oleva Pihlajavesi ja Niinisaaren Myllymäki. KL18/68-5.
Vji alennetaan vaihteeksi, tapa HilTt, 23.5.1971 lukien. VT17/71-6.
Vji uusi tapa on oleva T rtpp:n luvalla (Hil poistetaan) 29.5.1988 lukien. VT19/88.
Henkilöliikenne lakkautettu Valkeajärvellä 27.5.1990 lukien. VT21/90.
04.11.2021 14:38 Heidi Järvelä: Alun alkaen rakennus on ollut vaalean harmaa, sitten valkoinen ja sitten punainen,80 luvulla on saanut värin punaisen.
Rata on lähellä rakennusta mutta se ei ole syy ettei rakennusta tarvitse kunnostaa tai huolehtia rakennuksesta.
Olen itsekin päätynyt samaan että asenne kysymys on ollut rakennuksesta huolehtiminen.
Kustannus arviot on luokiteltu korkeahkoksi mutta näinhän asia ei olisi jos rakennuksen kunnosta olisi huolehdittu säännöllisesti ja otettu vastaan myös avut mitä rakennuksen eteen on yritetty tehdä ja antaa.
Rata ja liikenne hyvin suunniteltu korjaustoimenpiteen rakennuksella onnistuisi jos vaan tälle annettaisiin mahdollisuus.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!