30.06.1986 / Haaparanta, Ruotsi

30.06.1986 Haaparannan asema. Dm7. Ruotsi. Sverige, Hapanpanda, Haparanda.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Haaparanta Kuvauspaikka: Haaparanta Valtio: Ruotsi
Kuvaaja: Mika T. Polamo
Kuvasarja: Lättäsetti 1: Dm7 80s
Lisätty: 07.02.2005 00:00
Junatyyppi
H:
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus
Sekalaiset: Henkilökunta
Ulkomaat
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

07.02.2005 15:32 Toni Aitta: Lättä haaparannan asemalla. Onko ruotsalainen vai suomalainen?
07.02.2005 15:39 Valtteri Keski-Säntti: Suomalaiselta näyttää... ;)
07.02.2005 15:40 Olli Keski-Rahkonen: Dm7 toki, ei ruotsalaiset Y7-lätät ole alkuunkaan tuon näköisiä.
07.02.2005 15:51 Nikolas Lintulaakso: Eikös Ruotissa ole eri raideleveys kuin suomessa?
07.02.2005 16:04 Juha Kutvonen: Ruotsissa on useita raideleveyksiä, kuten Dm7:lle sopiva 1524 mm ;)
07.02.2005 16:51 Olli Keski-Rahkonen: Tuolta asemarakennuksen toiselta puolelta voi käydä bongaamassa normaaliraiteista kalustoa ;)
07.02.2005 17:12 Jussi-Pekka Halonen: Sarjassamme fiksuja kysymyksiä: mitkä keltanokkaiset lätyt omasivat (tai joille jäi) tuollainen sininen käytäväviritys?
13.01.2007 22:01 Otso Etelämäki: Voi olla, että se on vaihettu nokan keltaistamisen jälkeen, eikä ole viitsitty maalata sitä "oikean" väriseksi...
16.03.2011 11:55 Timo Valtonen: Onpahan tämäkin asema nähnyt kiireisimpiä aikoja kun tämän puolen raiteilla on ollut yöjuna Helsingistä ja toisella puolella rakennusta yöjuna Tukholmasta. Ja lisäksi kummankin maan lättiä.
02.04.2012 17:36 Simo Haavisto: Ja itseasiassa melko tyypillinen rajakaupungin asema, kokoa ja näköä on niin, että naapurikin huomaa! :)
21.05.2020 17:30 Antero Airola: Tietääkseni Tukholman - Haaparannan yöjuna on kulkenut vain ensimmäisen maailmansodan aikana (1915-1918). Junassa oli joinakin päivinä myös makuuvaunu Bergeniin.
Mutta Haaparannan asemarakennus valmistui vasta 1919 ja rata Tornioon samana vuonna. Eli Timon näky ruotsalaisesta ja suomalaisesta yöjunasta yht´aikaa asemalla tuskin vastaa todellisuutta.
21.05.2020 22:46 Mikko Otava: Miksi lättä on ajettu sivuraiteelle eikä aseman eteen? Ei näytä edes poikkeustapaukselta kun aseman edessä kiskot ruosteessa.
21.05.2020 23:44 Lasse Reunanen: Onkos noilla radoilla eri raideleveys?
22.05.2020 00:03 Rainer Silfverberg: Ei, vaan 1435 mm raiteet ovat asemarakennuksen toisella puolella. Asema on ns saariasema ja raiteet kulkevat molemmin puolin. Alunperin jalankulku johdettiin raiteiden alta tunnelia pitkin ja saavuttiin valtavaan asemahalliin, josta noustiin portaita ylös laitureiden tasolle. Silloin kun viimeksi kävin siellä (30 vuottta sitten) alatasanteella oli vain vessat.

Yksi teoria sille että lättähattu on kakkosraiteella, on se että asemarakennuksen viereinen raide on niin korkea että Dm7:n lattia jää alemmaksi kuin laituri, eli pitkä matkustaja lyö päänsä ovenkarmiin kun astuu sisään. Laituri on alunperin rakennettu "oikeita" vaunuja varten eikä lättähattuja. Tosin SJ:n Y7 -sarjassa on ollut aikoinaan sama ongelma. Sittemmin 1980-luvun alussa SJ luopui Y7 lättähatuista tällä radalla ja alkoi ajaa uudemmilla Fiatin Y1 -sarjalla joka oli korkeampi.
(Käyttäjä muokannut 22.05.20 00:08)
22.05.2020 14:08 Juha Kutvonen: Kokemusteni mukaan molemmat raiteet olivat matkustajajunien käytössä. Asemalaituri jää n. puoli askelmaa lätän lattiatasoa alemmaksi.

Kävin kolme kertaa Haaparannassa vuosina 1984-88. Näistä kaksi kertaa ajettiin aseman eteen ja kerran välilaiturille.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!