??.??.1926 / Tuntematon
??.??.1926 Tunnistamaton kuva Halikon kotiseutuarkistosta. Ratatyömaalla rakennetaan kivistä siltarumpua. Kuvassa näkyy myös työmaan kapearaiteinen rata. Missä työmaa sijaitsee?
Kommentit
| 01.01.2017 16:11 | Kari Roininen: | Tässä rakenteilla ns. holvirumpu,ei näistä työmenetelmistä taida paljonkaan kuvia olla. Kivien muotoilu kartioiksi varmasti oma lukunsa. Ja paikoilleen saaminen,kun ei nostureita tainnut käytössä liiemmin olla. Silti niitä tehty,ja hyvin. Entisaikaiset työmenetelmät olleet mestareiden käsialaa. | |
| 01.01.2017 20:05 | : | Noin ne siis on tehty, olen usien miettinyt että kuinka. Tuo tukien purku alta on mahtanut olla mielenkiintoista, kestääkö vaiko eikö. Ompahan ennen kivityötä osattu Suomessakin, nykyisin ei edes katunupukivet kelpaa kotimaasta. | |
| 01.01.2017 22:25 | Tommi K Hakala: | Eikös noissa ole muuraus kivien väleissä varmistamassa nipussa pysymistä? Tuossa näkyisi olevan laudat pitämässä raon avoimena, sitten vetelää laastia lopuksi. Taisivat roomalaiset toteuttaa omat holvikaarensa ilman lisämömmöjä? Vastaavaa tuli tehtyä 2006, hankittiin maapaikkaan Holvikaari-tyyppinen kellari ja koottiin itse. Siinä kattoelementit ovat kaarevat, niitä tuli kolmet. Välit muurattiin harjateräksen vahvistamana umpee. Oli jännää mennä purkamaan tellingit alta, se tapahtui vasta kun kellarin maatäyttö oli valmis... (Käyttäjä muokannut 01.01.17 22:28) |
|
| 02.01.2017 03:08 | Niila Heikkilä: | Tuolla taustalla on mies mekaanisen nosturin kammessa kiinni, joten kyllä tuollakin nosturi on, vaikka menetelmät ovatkin muuten luonnonläheisiä. Kivi roikkuu ketjusta toisena vasemmalta seisovan miehen ohjaillessa sitä paikalleen. Ensimmäiseen kommenttiin viitaten. (Käyttäjä muokannut 02.01.17 03:16) |
|
| 02.01.2017 09:43 | Erkki Nuutio: | Ansiokas työmenetelmää selvittävä kuvapari samalta kuvauskerralta kahdelta suunnalta. Viittaan Urho Palsasen Sillanrakennuksen oppikirjaan (Otava 1932, 106s.) ja VR 1912-1937 II sivun 209 kuvaan. Oheinen noin 10m leveä kiviholvisilta on holviaukoltaan noin viisimetrinen. Sillan leveydestä päätellen sen päälle tulevan korkea (ehkä jopa 10 m) penger, koska raiteita oletettavasti on vain yksi. Paikasta ei ole tietoa, mutta vuoden 1920 vaiheilla rakennettiin Matkaselän - Suojärven radalle paljon kiviholvisiltoja. Soveltuvaa kiveä oli paljon saatavilla ja ammattitaitoisia kivimiehiä oli tarjolla. Pääosin puristuskuomitetut tukevat tuet lepäävät kovalla pohjalla. Liitospinnoiltaan tasoitettu holvikivi on tuotu kapearaidevaunulla ja nostetaan nyt paikalleen nosturilla. Holvikivien saumat laastitaan. Laastisauma tehdään niin, että kivet pienien puukiilojen avulla jätetään hieman irti toisistaan, saumat laastitaan tai tilkitään tappuroilla alapuolelta, ja juokseva sementtilaasti valetaan saumoihin. Kuvan vasemmassa sivussa näkyy laastin konekäyttöinen (petrooli?) sekoituskone . Konekäyttöisiä sekoituskoneita oli 1922 (luultavasti jo 1920) käytössä 1 kpl. Etualalla näkyvästä kuupasta nosturiin ripustettuna kaadetaan laasti saumoihin. Valmiin holvin päälle tulee huolellinen eristys laihasta betonilaastia ruiskuttamalla. Mies esittelee taustalla laastin ruiskutusta. Pumppu on ehkä sekoituskoneen yhteydessä. Ainakin holvin laella suojataan eristys betonilla. Lopuksi tehdään vettä hyvin läpäisevä soratäyte. Olettaen että siltatyömaa on ollut Matkaselän-Suojärven välillä, löytyy sieltä 3 kpl noin 5 metristä kivisiltaa (VR 1912-1937 II s.42). Tarkemmat kartat maastomuodoista voisivat kertoa mikä silloista voisi olla kyseessä. Kuvasarjan kolmas kuva lienee eri paikasta ja myöhempi. Todettakoon, että rautatienrakennuksessa oli 1922 5 ja 1934 14 kaivinkonetta. (Käyttäjä muokannut 02.01.17 09:45) |
|
| 03.01.2017 21:27 | Erkki Nuutio: | Jos vieläkin olettaa kuvaparin olevan Matkaselkä-Suojärvi rautatienrakennukselta 1920-1923, voi mainita että rakennuspäällikkönä oli Wäinö Rankka, ammattilainen joka aloitti "penikkainsinöörinä" Jokioisten-Forssan radalla 1897. Mainiossa kirjassaan Kisko kävelee (WSOY 1949, 152s.) hän kuvaa Suojärven radanrakennusta 19 sivulla (sekä kuvaa Jokioisten radan rakentamista 10 sivulla). Soisen vaikeista olosuhteista johtuen Rankka sai uudistaa ja koneellistaa rakentamista reippaasti ja otti ensimmäistä kertaa maassamme käyttöön vaiheittain etenevän työskentelyn, jota palvelemaan hän perusti täytemaan saantikeskukset (kaivinkoneasemat), rakennuskiven saanti- ja käsittelykeskuksen ja puutavaran valmistuskeskuksen (Roikonkoski). Kaivinkoneasemilta täytemaa kuljetettiin penkereiksi ensimmäistä kertaa hänen patentoimillaan itsetyhjentyvillä Ma-vaunuilla. Aluksi siltoja teki Oy Constructor Ab betonista. Rankan esityksestä alettiin rakentaa kiviholvisiltoja kilpailukykyisesti omana työnä. Rakennuskiven käsittelykeskukseen oli valmis raide. Sahankosken holvisilta 18m aukolla valmistui ensimmäiseksi. |