??.12.1976 / Kouvola asema

??.12.1976 Vuodenvaihteen urakkaa hoitamassa 2342 ja 2336, juna oli pitkä. Dm7 odottaa päästäkseen pohjoiseen, mutta ensin 2314, sekä yksi tavarajuna lähtevät. Ei kiirettä. Muutama vuosi aikaisemmin Ristot toimivat usein vuodenvaihteessa apuvetureina.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Reino Kalliomäki
Lisätty: 15.01.2017 01:47
Junatyyppi
T:
Muu tunniste
Rautatieinfra: Vaihdekoppi
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Talvi

Kommentit

15.01.2017 09:22 Pasi Seppälä: Hieno ajankuva sähköttömästä Kouvolasta. Massiivisen tavarajunan itävaunustokin on väriltään sellaista, jota vielä muutama vuosi takaperin näki runsaasti. Nykyisin ovat maalailleet näitäkin "iloisempiin" väreihin.
15.01.2017 10:50 Petri Nummijoki: Mikä tämä vuodenvaihteen urakka oli? Idänkauppa piti vuodenvaihteessa saada tasapainoon? Vai Neuvostoliitto lykkäsi Suomeen mahdollisimman paljon vaunuja, kun täällä oli hiljennytty joulunviettoon ja heillä vasta vähän myöhemmin?
15.01.2017 15:47 : 1977 loppuvuoden urakka Kotkassa oli haapanutikkakuormien purku. Niitä tuli vuoden mittaan muutama vaunu, sitten joulun tietämillä yli 1000 vaunua. Haapanutikat menivät insuliittitehtaalle raaka-aineeksi. Nutikat oli kuormattu avo vokkiin ja purku täytyi suorittaa käsin. Kotkassa sitä työtä oli tarjolla kaikille halukkaille. Seuraavan vuoden vaihteessa tuli öljyjunia samalla tavalla. Kuormassa olevia öljyvaunuja seisoi pitkin Savon rataa asemilla odottaen purkuun pääsyä. Lisäharmiksi tuli aika tuikea pakkanen joka hyydytti öljyn vaunuihin. Vaunuja piti lämmittää höyryllä monta tuntia ennenkuin öljy muuttui senverran juoksevaan muotoon että purku onnistui.
15.01.2017 15:48 Reino Kalliomäki: 1949 -50 neuvoteltiin SNTL:n ja Suomen suhteista. Ensin valmistui kauppasopimus, sitten YYA-sopimus. Kauppa oli viisivuotisilla sopimuksilla ennalta sovittu vuotuisine määrineen. Kyseessä oli ns. clearing-kauppa, rahaa ei tarvittu, tavaroita vaihdettiin. Aluksi SNTL oli tyytyväinen saadessaan korkean teknologian tuotteita raaka-aineilla.
Muistan 1970 luvulta puheita, joissa vaadittiin Suomea ostamaan enemmän korkean teknologian tuotteita. Joka tapauksessa, paljon tuli puuta, öljyä jne. Ja kun sopimus oli vuotuinen, niin lähellä vuoden loppua (sikäläisten lomienkin takia) rajan yli tuli mielettömästi tavaraa. Pahimmillaan muistan Harvialan asemankin sivuraiteiden seisovan täynnä venäläisiä vaunuja. Sama kaikilla vapailla raiteilla rajalle asti. Vaunuja ei ollut toivoakaan purkaa siinä tahdissa kun tavaraa tuli.
Muistaakseni 1970 luvulla (?) oli jo voimassa sopimus vuoden jakamisesta kahteen puoliskoon. Tämä johti kahteen puolta pienempään urakkaan. Viimeisen tavaranvaihtosopimuksen allekirjoitti presidentti Gorbatšov vuosille 1991-1995.
15.01.2017 17:39 : Ehkä takana saattoi olla sellainenkin jippo kun ei saatu palautettua vaunuja sovitussa aikataulussa niin vaunujen vuokria tuli enemmän maksettaviksi.
16.01.2017 01:14 Niila Heikkilä: Historia toistaa itseään. Siitähän ei ole kuin muutama vuosi aikaa kun naapuri toimitti Keljonlahden voimalaitokselle menossa olleet ~ 1000 hiilivaunua hyvin lyhyessä ajassa rajan tälle puolen. Junia seisoi Savon radan liikennepaikoilla ja jopa Seinäjoella asti odottelemassa purkuvuoroaan.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!