??.??.1930 / Riihimäki asema

??.??.1930 Kuva 13 PUUAUMAN TUULIAUKKO ll

Riihimäen rautatieaseman polttopuuauma. lmanvaihdon parantamiseksi itse auman sisällä on pyritty estämään pinon välien yläosan täyttäminen "vasikkapinoilla" ja tehty kolmiomaisia tuuliaukkoja samoin kuin huolehdittu auman alaosan riittävästä tuuletuksesta paksujen aluspuiden avulla. On myös pyritty yleisten kuivumismahdollisuuksien hyväksikäyttöön sijoit-tamalla aumat aukeille, kuivapohjaisille alueille ja riittävän erilleen toisistaan.

Lisenssi https://creativecommons.org/licenses/by-​nc-nd/4.0/deed.fi

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Ström H., kuvaaja / Rautatiemuseon säätiö (Lisännyt: Kari Suominen)
Kuvasarja: Veturihalkojen hankinta, kuljetus, kuivatus ja anto
Lisätty: 03.02.2017 01:22
Muu tunniste
Sijainti: Varikolla

Kommentit

03.02.2017 11:33 Jarmo Puntanen: Mikä on "vasikkapino"?
03.02.2017 11:40 Tapio Nikula: Pieksämäellä 1950-luvulla nuo halkoaumat olivat pikkulasten mieluinen leikkipaikka. Pinojen sisälle mahtui oikein mukavasti ja kolmion muotoisista tuuletusaukoista pääsi helposti siirtymään pinon välistä toiseen. Pinoissa oli aina irrallisia halkoja, jotka sai vedettyä ulos pinosta ja näin muodostui porrasaskelmia. Sateellakin pinon sisällä oli kuivaa. Poikien lisäksi myös tyttöjä oli joskus mukana. Silloin me pikkupojat ihmettelimme, että miksi tytöt nuhjaavat isompien poikien kanssa ja miksi kikattelevat niin hersyvästi. Nyt en enää ihmettele. Ehdottomasti kiellettyähän tuo halkopinoleikki oli, mutta mikäs poikia pidätteli. Yöaikaan laanilla tai siis koko polttoainevaraston alueella kulki yövahti. Yövahdin tarkastuskello oli mielenkiitomme kohteena myös. 50-luvun puolesta välistä alkaen halkojen määrä pieneni ja vastaavasti kivihiilikasat kasvoivat. Talvella hiilikasan päältä sai hyvän kelkka- ja suksimäen. Polttoainevaraston kaluvajassa säilytettiin isoja vesikelkkoja, joilla aikaisemmin talviaikaan siirrettiin miesvoimalla halkoja. Niitä me lainasimme ja niillä sai 5-8 kakaraa kerrallaan hyvät mäet kasan päältä. Kelkat kyllä palautettiin takaisin varastoon. Itse asuin 100 metrin päässä kaluvarastosta. Aikaisemmin koko polttoainevarasto oli aidattu ja varustettu portein, mutta 50-60-lukujen vaihteen jälkeen aidat ja portit poistettiin. Lähinnä kai siksi, että autoliikenne lisääntyi huomattavasti ja olisi tarvittu erillinen työntekijä avaamaan portteja monta kertaa päivässä.
Polttoainevarastolla oli myös mielenkiintoinen etukuormaaja, jota käytettiin kuonan kuormaukseen ja siirtoon lähinnä veturitallin kuonauskuopalla. Vempaimessa oli 3 pyörää, kaksi edessä ja yksi takana. Laitteen merkkiä en muista. Löytyisiköhän jostain valokuva?
03.02.2017 16:58 Esko Ampio: Riihimäellä oli vastaava etukuormaaja, kauha laskeutui kuonamontun pohjalle...Masiina oli tehty, muistaakseni harmaasta Fergusta. Talonmiehemme Raution Olli sitä taisi ajaa.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!