??.??.1933 / Välillä Helsinki asema–Pasila asema
??.??.1933 Töölönlahti vuonna 1933. Matti Parkkonen on julkaissut aikaisemmin Frans Oskar Liewendalin piirroksen suurin piirtein samalta paikalta vuodelta 1877. http://vaunut.org/kuva/115063?t=El%25C3%25A4intarha Jätän veturin ja vaunujen tunnistamisen asiantuntijoille.
Kommentit
| 16.02.2017 21:35 | Erkki Nuutio: | Veturin tenderi vaikuttaa 3-akseliselta ja Berliner Maschinenbau AG:n (eli Schwartzkoppfin) neliskanttinen iso valmistajalaatta vaikuttaa olevan hytin kyljessä. Tämä merkinnee: H9 (Hv2) 579-593. Vietiin veturitilauksetkin Saksaan kun Suomi oli vuoden verran vasallivaltiona. Vieläpä BMAG:n johtaja oli jo käynyt Tampereella hieromassa kauppoja Lokomo Oy:stä, mutta sitten Saksa ehti kaatua. Vaunuja en yritä arvailla. Siellä Berliinin rajalla Wildaussa on pommituksilta säästynyt entinen BMAG:n tehdasalue ja tehtaan tyylikäs asuinalue. BMAG-vaiheen jälkeen seurasi VEB Schwermaschinenbau Heinrich Rau. Se oli harppisaksan aikaan Euroopan suurin muottitakomo, joka teki jopa 1980-luvulla hammaspyörätakeita Valmet metsäkoneisiin ja nokka-akselitakeita Valmet-moottoreihin. Tuli käytyä siellä työasioissa silloin ja kierreltyä eläkeläisenä toissavuonna. Nykyään BMAG:n halleissa on Fackhochschule, eli amk ja Wildausta Berliiniin on tiheä raideliikenne. Helsinginkadun pään avannut betoniholvisilta (3m + 14.6m + 3m) rakennettiin samoihin aikoihin Korian ongelmallisesti pystytetyn sillan kanssa, eli noin 1922-1923. Ainakin 1935 aikoihin raitiovaunukin kulki alitse, mutta sen raiteita ei taida vielä olla laskettu. Lahden pohjukassa Töölön Sokeritehdas päästelee vielä pitkään makeita jätevesiään määräysten puitteissa. |
|
| 17.02.2017 11:47 | Eero Aro: | Kyllä raitiovaunu kulki jo 1933. Laitoin toisen, rinteestä vähän alempaa otetun kuvan: http://vaunut.org/kuva/117272?s=1 |
|
| 18.02.2017 10:09 | Erkki Nuutio: | Paikallisjunasta ei ole kyse, koska niitä varten tehtiin 1925/26 kaksiakseliset ja pariovelliset E-vaunut. Telivaunuinen juna on näyttää seitsenvaunuiselta, eli se on varsin pitkä. Etummaisen vaunun yksittäisovet sekä ikkunajako, 10 täysikkunaa ja käymäläikkunat päissä viittaa satapaikkaiseen III lk:n päivävaunuun Ei, jonka pituus oli 20.8 m. Niitä valmistettiin vuodesta 1922 lähtien. II- ja I-luokkia löytynee seuraavien vaunujen joukosta. Vaunuasiantuntijat voinevat oikaista/tarkentaa. Kyseinen juna lienee kiihdyttämässä kohti Tamperetta/Oulua tai Kouvolaa/Viipuria. |