??.??.1917 / Viittamäki

??.??.1917 Juhlaväkeä Viittamäen seisakkeella Kausalan ja Korian välillä. Ajoitus noin 1917 - 1924 välillä. Tunnistan vain toisena vasemmalta olevan isäni äidin. Samasta joukosta on kuvia läheiseltä maatilalta, jossa on vietetty mahdollisesti kihlajaisia tms. Ehkäpä jotakuta ollaan saattelemassa junaan.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Viittamäki
Kuvaaja: (Lisännyt: Eero Aro)
Lisätty: 18.03.2017 14:05
Muu tunniste
Sekalaiset: Matkustaja
Sijainti: Linjalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

18.03.2017 15:18 Timo Salminen: Ai ai, ei saa istua laiturin reunalla. Juna voi tulla. ;) Vakavasti puhuttuna, onpa hieno kuva, täynnä mielenkiintoisia kulttuurihistoriallisia yksityiskohtia riukuaidasta taloon ja sen osaksi päreistä, osaksi jostakin muusta tehtyyn kattoon. Oliko muuten tavanomaista, että nimikilvissä oli isojen I-kirjainten päällä pisteet?
18.03.2017 17:18 Erkki Nuutio: Mestaritason kuva! On tainnut kyseisen kihlajais- tai muun juhlan kuvaaja kuvannut tämänkin kuvan isolle negatiiville.
Viittamäen laituri/seisake palveli vuoden 1916 Liikenneosaston käsikirjan mukaan matkustajaliikennettä ja tavaraliikenteestä pikkutavaraa ja paketteja. Radan varrella-kirjan mukaan se palveli etenkin maidon kuljetusta Viipuriin ja Pietariin.

Kansallisarkiston netissä olevan piirustusluettelon mukaan paikalla oli ilmeisesti vuodelta 1914 hirsirakenteinen, laudoitettu h+k -rakennus (ratavartijan/laiturinhoitajan tupa?), sauna ja resiinavaja ja tietenkin kuvan laituri. Mahtaako kuvan juureva keskushahmo olla tämä ratavartija/laiturinhoitaja, joka hyvänä asiakaspalvelijana, Viittamäen erityisolosuhteet huomioon ottaen on antanut luvan istua laiturin reunalla.

Alkuperäiset rakennukset lienee purettu viimeistään 1956, jolloin tilalle on piirustusluettelon mukaan tullut lautarakenteinen puhelinvartiopaikka (Radan varrella -kirjan kuva?) ja ulkohuone. Muutettu miehittämättömäksi seisakkeeksi 1964 ja lakkautettu 1970.
18.03.2017 17:23 Reino Kalliomäki: Ihastuttava kuva! VR:n puurakenteita on hiljan uusittu: Aitapylväitä ja laiturin kansi. Perustukset lienevät alkuperäiset. Miten pian kyllästämätön puu lahoaa? Ehkä kuva on noin 15-20 vuotta perustamisen (~1906) jälkeen. Laiturin öljylamppu kavaltaa paikan olleen miehitetyn.
Timon kysymys sai selaamaan postikorttipinoa, asia oli joskus askarruttanut. Ensin kuvittelin tämän olevan itäinen piirre, mutta koska "vikoja" löytyi lännestäkin, arvelen jutun perustuvan epävarmaan kirjoitustaitoon. Piste ison Iin päällä esiintyy kuvassa http://vaunut.org/kuva/110836?t=siuro&ta​g0=17%7CRautatieinfra%7CAsemarakennus SIURO. Piste J:n päällä kuvassa http://vaunut.org/kuva/112837?t=m%25C3%2​5A4ntyharju&tag0=17%7CRautatieinfra%7CAs​emarakennus MÄNTYHARJU. Eräästä Seinäjoen asemakilvestä puuttuu Ä:n pisteet. Säiniö on kirjoitettu Ii:n pistein, mutta ilman Ä:n pisteitä. Hassuin on Perkjärvi ilman mitään pisteitä, kirjoitettuna "PERKIARVI". Tämän täytynee olla venäjän kielen vaikutusta. Kaikki mainitut ovat vanhoja juttuja. Varmaan on muitakin, kaikkiaan epätavanomaista.
18.03.2017 18:16 Eero Aro: Keskellä oleva mies koppalakissa voi hyvinkin olla ratavartija, sillä hän ei ole mukana muissa seurueesta otetuissa kuvissa.
(Käyttäjä muokannut 18.03.17 18:19)
18.03.2017 18:24 Heikki Jalonen: Tarkka ja hieno on tämä kuva, ihan IKIn (Into Konrad Inha) väärtiä työtä.

Taustan rakennuksen katon kauempana oleva osa saattaisi jopa olla haljasta. Jos se on haljasta (halkaistua hieman kourumaiseksi veistettyä mäntyä), se on erittäin vanhaa, jo paljon ennen pärekattoa käytössä ollutta tekotapaa. Lautakatto olisi uudempaa tekniikkaa, pärekaton aikalaista, vasta mekanisoidun sahauksen mukana käyttöön tullutta.

Huomatkaapa ratapölkkyjen välit: kuvan perusteella pölkyt ovat harvemmassa kuin nykyään on tapana (0,6 m). Ehkä 0,9 m välein. Koska tämän rataosan akselipainoja nostettiin? Vasta 1920-luvun puolivälissä? Silloinhan pölkytyksen väli on varmaankin viimeistään tihennetty?

Oikeanpuoleinen maisterisherra: sattuuko lukusalle joku 1900-luvun alun osakuntaelämän tuntija. Mihin tuo tummakupuinen hattu viittaisi? Saksassa tahi Ruotsissa saatuihin opintoihin? Eihän tuo herra ole mikään Pietarin kimnasisti? Huomatkaapa muuten hänen aistikas kävelykeppinsä, tehdastekoa. Ehkäpä siellä on piilomiekka sisällä - jos herra on peräti Heidelbergin studeruksia...
18.03.2017 18:58 Tunnus poistettu: Nykykameroiden ja kuvankäsittelyohjelmien paremmuudesta riitelijät. Hiljentykää!
18.03.2017 19:27 Eero Aro: Duoda... Tehän tietysti näette tämän vain rankasti pakattuna jpg-kuvana. Tallensin sen itselleni TIF:finä skannauksen jälkeen. Albumi on nyt taas aika syvällä tuolla hyllyssä, joten en rupea kaivamaan kuvaa esiin, mutta luulisin että paperikopio on noin 7cm leveä. En käsitellyt kuvaa juuri muuten, kuin säätämällä valaistustasapainon, senkin automaattisesti. Taivaasta taisin muutaman tahran siivota.
18.03.2017 19:48 Tunnus poistettu: Oletinkin että kuvaa on hieman korjailtu, mutta se ei muuta miksikään sitä, että kun valokuvaus oli kallista ja harvinaistakin, siihen paneuduttiin vakavasti linssin molemmin puolin. Nykyinen räpsiminen on ihan muuta, olisi niitä pikseleitä vaikka kuinka perhanasti!
18.03.2017 20:30 Heikki Jalonen: Markku, naulan kantaan! Mitä isompi meri, sen vähemmän on yhdellä pisaralla merkitystä...

Renesanssin aikana kuvien teko oli kallista puuhaa, erikoisammattimiesten vaikeaa maalaustaidetta. Ehkäpä myös silloin huonoakin tehtiin, mutta suurin piirtein kaikkea silti siltä ajalta säilynyttä pidetään kyllä nykyisin mestarityönä. Asiaan paneutuminen on avainsana tässä. Ja kalleus karsii turhat joutavuudet.

Mutta, eikös se tämmöinen paneutuminen ole nykyisin on-line digiaikana vähän pásse? Että nähdään vaivaa? Ettei kaikkea saada heti ja välittömästi enemmän lisää, ellei peräti oitis tai ihan nyt. Ilmaiseksi, jollei jopa maksutta.
18.03.2017 20:41 Erkki Nuutio: VR 1912/37 II mukaan Senaatti antoi sotilasviranomaisten aloitteesta 31.8.1915 RH:lle käskyn ryhtyä viipymättä toimeen kaksoisraiteen rakentamiseksi Uudenkylän-Korian (ja Kaipiaisten-Taavetin) välille. Kaksoisraide rakennettiinkin sitten sodan aikana [= 1917 loppuun mennessä] näille asemaväleille. Töitä jatkettiin Riihimäen-Viipurin muilla asemaväleillä 1917-1928, mutta lamakauden [1929-] tultua työ keskeytettiin.

Viittamäki on välillä Uusikylä-Koria, joten historiikin mukaan kaksoisraide tuli senkin kohdalle viimeistään 1917 lopulla.
Kuvaa tarkastellen voinee tulkita, että penkere toista raidetta varten on äskettäin silloisilla lapiotyömenetelmillä tasattu. Lähimpänä oleva, kaksoisraiteen mahdollistava ylikäytävän reuna-aita pylväineen ei ole nähnyt ainuttakaan talvea.
Tämä ajoittaisi kuvan todennäköisesti kesälle 1917.

1916 vaikuttaa liian aikaiselta, koska silloin Viittamäki pitäisi olla kyltissä myös kyrillisesti (kyltin toista poskea ei toki pysty näkemään). Lisäksi kyltti vaikuttaa lievästi omatekoiselta ja II sortokauden lopun (Nikolai II kaatui 3.1917 ja sortotoimet peruuntuivat) innostuksesta syntyneeltä.
Tämäkin siis viittaa kesään 1917 ja se että asia ja henkilöt haluttiin juhlavasti kuvalla ikuistaa.
(Käyttäjä muokannut 18.03.17 20:43)
18.03.2017 21:00 Mikko Herpman: Pisti silmään ratapölkkyjen välit. Ihan kuin silmään näyttäisivät välit isommilta mitä nykypäivänä. Mahtaako olla vaan optista harhaa, vai onkohan ollut joskus eri välistyksiä pölyillä?
18.03.2017 21:34 Eero Aro: Kiitos ajoituksesta Erkki. 1917 kuulostaa erittäin mahdolliselta. Mummoni syntyi 1897. Ajoitin aikahaarukan alkupään sen mukaan, että 1917 hän olisi voinut olla piikomassa siinä talossa, jonka asukkaita kuvassa on. Joka tapauksessa arvelin, että vuosi on todennäköisimmin ennen 1920:tä kuin sen jälkeen.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!
<< Kuvalista >>