??.??.???? / Perkjärvi

??.??.???? Heikko oikeinkirjoitus suomenkielisessä aseman nimikilvessä. Tarkemmassa suurennuksessa näkee, ettei J-kirjain taivu vähääkään. Se on ryhdikäs I. 1900-luvun alun kortti on kulkenut nyrkkipostissa. Kortin ovat kustantaneet Luukkonen ja Kumpp, Tampere.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Perkjärvi
Kuvaaja: tuntematon (Lisännyt: Reino Kalliomäki)
Lisätty: 18.03.2017 21:13
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus
Sekalaiset: Henkilökunta

Kommentit

19.03.2017 13:13 Erkki Nuutio: Matti Parkkosen ilmoittaman mukaan Axel Thunebergin kontrahti asemien ulkoseinien mainoksista irtisanottiin ja mainokset piti poistaa 1.6.1909 mennessä. Kuva on siis viimeistään vuodelta 1909. Kilpien kielet ovat kaiketi vuoden 1907 käytännön mukaiset. En muista pitikö kyrillisen tekstin olla ylinnä Bobrikovin aikana.

Etualalla vasen lienee venäläinen asemakomendantti (?), oikealla puolellansa asemapäällikkö Holm. Rähinäremmillinen on asemakonstaapeli. Kaukjärveltä jaettiin posti laajalle ympäröivälle Kannakselle, joten kuvassa on aseman ja postin henkilökuntaa. Poika on sähköpostin varhainen edeltäjä.

Asemakylässä oli paljon väkeä ja toimintaa. Venäläiset huvila-asukit ryntäsivät sinne vuosisadan vaihteessa, ja heille ehti päätyä noin kaksisataa asumusta asemaseudulta, kankailta ja lähikylistä.
Aseman edustalla saattoi olla jopa 70 isvossikkaa.

Noin puolentoista kilometrin pistoraide Vierustan jyrkkäreunaiselle soramontulle avattiin heti Pietarin radan valmistuttua ja soraa kuljetettiin täysillä sorajunilla Pietariin asti. Puutavaraa lastattiin laanilta.
Vuonna 1905 valmistui kapea raide ruhtinas Soltakoffin Savikon tiilitehtaalle.
Raiteella liikkui kaksi höyryä, toisena Koppel (C1-pöyräjärjestys ja aputenderi).

Kuvaa myöhemmin vuonna 1913 pakkolunastettiin Venäjän armeijalle vajaan 20 kilometrin päästä Kaukjärveltä alue tykistön ampumaleiriksi Nikolajevskija artilleriskij polygon. Vierustan pistoraidetta pidennettiin sen lastauksia varten noin 6 km mittaiseksi. 1918-1939 alue oli Suomen kenttätykistön Kaukjärven ampumaleiri http://www.vaunut.org/kuva/102231?paik=K​aukj%C3%A4rvi . Talvisodan lopulla Viipuria terrorisoineet ns. aavetykit ampuivat sieltä.

Kaukjärvi oli saariasema. Kuvassa oikealla näkyvä "venthooli" purettiin 1920-luvun kopulla tarpeettomana.
Elokuva Jääkärin morsian kuvattiin suurelta osin asemalla vuonna 1937 (valeTuckums).
Asema tuhoutui sodassa ja toimi 1941-1944 parakissa.
Lähteet: Perkjärvi (Karisto, 1988, 287 s. , sisältää myös muistinvaraisen hyvän kartan asemakylästä ja aseman raidekaavioineen) ja Paulaharju: Tykistömme kehto - Perkjärvi (Suomen kenttätykistön säätiö, 2001, 191 s.).
(Käyttäjä muokannut 19.03.17 13:13)
19.03.2017 18:20 Erkki Nuutio: Hajamielisyyttäni ovat Perk- ja Kaukjärvet osin seonneet: Asema on tietysti Perkjärvi ja vain tykistöleiri on Kaukjärvellä.
19.03.2017 18:44 Esa Alestalo: Perkjärven aseman nimi on yhä Perkjärvi. Yleensa Kannaksen asemien nimet ovat venäläistetty.
19.03.2017 20:29 Jouni Hytönen: Kanneljärvi on edelleen Kanneljärvi, mutta Perkjärvi on nimeltään jotain Neuvostoliittoa, en muists ulkoa.
19.03.2017 22:19 Jouni Hytönen: Kirillovskoje.
20.03.2017 09:34 Erkki Nuutio: Täydennystä tiilitehdasta ja sen kapeaa rataa koskien: Savikon tiilitehdas Oy I. Soltykoff toimi 1900-1930, ja Saha ja tiili Oy, Savikon tiilitehdas 1930-1939. Ainakin Perkjärvi-kirjan kuvan veturi on tullut Pietarin suunnalta, perusteena aputenderi ja olihan Pietarissa Koppelin tehdas.
20.03.2017 11:23 Esa Alestalo: Hajamielisyydessäni Perk- ja Kanneljärvi sekoittuivat. Kanneljärven asema on edelleen Kanneljärvi kuten tässä on jo todettu.
21.03.2017 09:05 Erkki Nuutio: Perkjärven asemaleimoja: http://www.postileimat.com/rautatie/1901​.htm

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!