??.??.1954 / Kytäjä (HKR)
??.??.1954 Högfors amme - ilonamme. Tältä HKR:n juna usein näytti kouluni laulu- tai käsityöluokan ikkunasta katsottuna. Ostonegatiivi, jossa paikkaa tai aikaa ei ole merkitty. Veturi on 5. Ehkä joku tunnistaa aseman.
Kommentit
| 29.04.2017 18:32 | Juhana Nordlund: | Onkohan Kytäjällä ollut joskus tuon näköistä? | |
| 29.04.2017 21:02 | Jussi Liimatta: | Näyttäisi olevan Kytäjän asemalta, ammeita ym. menossa Hyvinkäälle. Kaksi raidetta, tie aseman takana ja tutun näköinen mäki taustalla. Vaunujen takana makasiini sekä asemarakennus. | |
| 30.04.2017 13:15 | Eljas Pölhö: | Kytäjällä lapsena asunut luokkatoverini Juhani Lehto kirjoittaa: "Tää voisi olla Kytäjän asemalta - asemarakennukset oli suurin piirtein noin. Mutta jos sieltä, taustalla olevien koivujen koko viittaa aikaan ennen HYK:n laulu- ja käsityöluokissa istumistamme. Ehkä 1950-luvun alkuun. Kuva on rajattu taitavasti niin, että tunnistamista helpottavat taustan rakennukset peittyy veturin taakse." Minulla on kahdessa englantilaisessa kirjassa sikäläisten vuosina 1954 ja 1958 ottamia kuvia, joten aikaistan kuvaa 10 vuotta ja sijoitan Kytäjälle. | |
| 30.04.2017 13:37 | Eljas Pölhö: | Juhani lähetti myös linkin näiden ilon ammeiden historiaan. Se rajoittaa kuvan vanhimmaksi ajaksi vuoden 1953. http://www.karkkila.fi/ruukkimuseo/emalilaitoshistoria.html | |
| 30.04.2017 14:52 | Erkki Nuutio: | Paitsi että kuva on nautittava itsessään, on se arvokas HKR:n yhden päätehtävän, Högforsin tehtaan kuljetusten kuvaajana. Ammeiden harkittu pakkaustapa kertoo, että toiminta on jatkuvaista ja hallittua. Högforsin emalituotteiden, etenkin ammeiden valmistusta kuvaa hienoin, osin värivalokuvin ja -piirroksin Karkkilan ruukkimuseo Senkan kirja Viitala - Kuutsa : Högforsin emalin hehku - Högforsin emalilaitoksen vaiheita 1926-1990 (41 s. 2007). Ammeet tulivat Högfors-tuotteiksi, koska Högfors valoi rautaa ja raudasta tuli siis ammeita. 60-luvun alussa toki emaloitiin kokeeksi myös pellistä prässättyjä ammeita. Prässätyt aihiot tuotiin Saksasta. Ne olivat halvempia, mutta meluisia. Valuraudan vaimennus ja suurempi seinämäpaksuus vei kuitenkin voiton. Itseäni on liuotettu valtaosin valuammeissa, mutta kokemusta on peltiammeistakin. Maailmalta tullee nykyään vain pelti- ja muoviammeita. |
|
| 30.04.2017 21:06 | Tapio Arvola: | Saako negatiivista tiirattua sivuraiteella olevan vaunun numeroa? Näytöltä en onnistu sitä erottamaan. Toiveikkaana näen numeron 25, mutta se voi olla jotain muutakin. 25 on minulla ikuisuusprojektina Hunsalassa, mutta en ole nähnyt siitä yhtään varmaa kuvaa. Vaunun pääty täsmäisi rakenteeltaan kyseiseen vaunuun. | |
| 30.04.2017 23:28 | Eljas Pölhö: | Valitan Tapio, ei ihan riitä negatiivin tarkkuus. Pikemmin näyttäisi 75:ltä, mutta koska se olisi avovaunu, niin mahdollisuuksiksi jäävät 15 ja 25 (5 on melko ilmeinen). Viimeinen kirjaamaani havainto vaunusta 25 on Hyvinkäältä 12.9.1967 eli se voi kyllä esiintyä valokuvissa jopa ohitse liikenteen virallisen lopetuspäivän. (Käyttäjä muokannut 30.04.17 23:29) |
|
| 01.05.2017 00:30 | Heikki Jalonen: | Napakympin osuma ja ajatuksia herättävää, Erkki! Ajatellaanpa hetki noita Högforsin tuotteita ja juurikin kylpyammeita. Tuossa kuvassa näemme ainakin kolme vaunukuormaa tätä tuotelajia. Ehkäpä 30 ammetta per vaunu; siis ehkä 90 ammetta summarum. Mihinkähän menivät? Ehdottomasti kyllä, osaksi innokkaan kiivaasti rakentuvaa uutta Suomea. Sitä Suomea, jossa "jostain" maalta kotoisin oleminen alkoi olla yhä enemmän häpeällisenpuoleista. Sen uuden elämäntavan osaksi jossa vanhat arvot eivät enää olleetkaan voimassa. Muuttamaan ja puhdistamaan sitä kansaa, jolla ennen riitti kylpeminen (saunassa tai savusaunassa tai hetteessä tai missä lie) ehkäpä kerran viikossa. Parempaa puhtautta! Nyt nykyaikaa! Enemmän eteenpäin! Kohti nykytapaa, päivittäistä (jopa moninkertaista) peseytymistä. Kohti uusia normeja, kohti uutta puhtaampaa yhteiskuntaa. Yhteiskuntaa, jossa oikean työnteon haju oli aina vaan kiusallisempaa. Mutta asiahan ei ole ammeiden vika, vaan syy on muualla. Ensin ammeet tietenkin siirtokuormattiin Hyvinkäällä. Jatkoivat sieltä sitten matkaansa, melko osa varmaan VR vaunukuormina eteenpäin. Ehkäpä Hankkijan LVI-tukun tarpeisiin, vaikkapa Hakkilaan. Tai sitten Rob. Huberin tilauksien perusteella, ties minne ympäri Suomen maata. Tai Onnisen ostoina sinne ja tänne. Tai Teräksen, mene ja tiedä. Sitten, vuorollaan tukussa pyörähti Saton tai Hakan tai Nopan tai Rakennusvoiman tai muun hyväksytyn toteuttajan kuormavaunu, hakemassa tarvikkeita seuraavan aluerakennuskohteen tarpeisiin. Ja kyytinsä löysi myös joukko ammeita. Kaikki tiukassa ARAVAn (henk.ent. Soteva, henk.os. Kansanhuolto) tiukan tasosäännöstelyn talutusnuorassa. Periaatteena juuri ja juuri ja juuri riman yli muttei yhtään korkeammalle. Tulos: kolmikerroksisen (hissisääntö) jo uutena hieman likaisenharmaan elementtitalon (osoite tavallisimmin metsä-jotain, marja-jotain tai puu-jotain) ensimmäisen kerroksen kaksion kylpyhuone. Jonka kiistaton kuningas emalinkalpea valkoinen kylpyamme oli. Allaan tottakai aistikkaan keskiruskea muovimatto. Seiniä verhoaa luonnollisesti lämpöisen sinapinkeltainen PVC-tapetti. Tai vetonit-akrylaattilateksimaali-kombo. Ruskeanharmaa, arvasittekin. Ammeen ympärillä tietenkin uskollinen hovi: Tammisaaren posliinin välipyöreä pesuallas ja tuttuakin tutumpi Wärtsilän muovinuppi-IDO. Altaan taakse sentään sallittiin 3x6 kaakeliruutu. Ellei likaisen valkoinen, niin sitten malva tai pinkki tai mitä hyvänsä häiritsevää. Ja luonnollisesti seinässä Oraksen kaksiote-suihkusekoitin. Pitkällä juoksuputkella malli amme+allas+lattia+seinä+katto, koska "määräykset" hyväksyivät kylpyhuoneeseen vain yhden vesipisteen. Kysehän ei ollut mistään yhteiskunnallisesti arveluttavista korkeaylellistä "kovan rahan" asunnoista. Pesukoneliitännän - sen monille tutun mielellään vuotavaisen korotushanan vieruskappaleineen - joutui asukas kustantamaan itse. Ehkäpä siksi, koska se palveli arveluttavaa yhteiskuntapakoista yksityisen (kollektiivisen valvonnan ulkopuolisen) palveluinfrastruktuurin (yksityinen pesukone) käyttöä. Seinässä yksi maadoitettu pistorasia. "Käyttö kylvyn ja suihkun aina kielletty." Sijainti mahdollisimman hankala - mikäli mahdottomaan ei mitenkään päästä - käyttöä ajatellen. Sitten tuli eeppinen vuosi 1973 ja energiakriisi. Ja kas, juurikin kylpyamme-parka tarjosikin ratkaisun siihen. Sen poistaminen, siis. Ilmanvaihtoa (jos sitä yleensäkään edes oli) kuristettiin kuin veronmaksajaa. Suihkusta tuli yhdessä yössä ajan sana. Ja talojen homehtuminen alkoi. Omituinen sattuma kerrassaan... Lähellä kotiani asustelee karjaa. Sinne Högforsin amme kelpaa vielä mainiosti. Kesäiselle laitumelle, nautojen juoma-altaaksi. Sekin amme on varmaan aikoinaan matkansa aloittanut tuon Karkkilan radan rahtitavarana. Tuskinpa amme olisi osannut tietään arvata! |
|
| 01.05.2017 22:37 | Tapio Arvola: | Mielenkiintoista kuulla havainto vaunusta 25 liikenteen loppumisen tienoilta. Oliko vaunu 15 samanrakenteinen kuin Reinon kuvassa oleva 13? 25 on erilainen, melko varmasti avovaunusta muutettu. Seinien pystytolpat ovat rungon ja seinäpaneloinnin ulkopuolella samantapaisissa lenkeissä kuin avovaunujen irtotolpat. Vaunun puolivälistä lähtien tolpanlenkit on hitsattu runkoon, toisessa puolessa taas niitattu. Niitatut ovat alkuperäisillä sijoillaan, hitsatut muutostyön jäljiltä uusissa kohdissa. Seinäpaneeli on vain yksinkertainen ja vaunu puuosiltaan siten kevytrakenteinen. | |
| 04.05.2017 02:05 | Eljas Pölhö: | Karkkilassa olivat 5.10.1967 mm. seuraavat vaunut (havaintojärjestyksessä): 303, 183G, 266K, 154 GII, 298K, 60K, 42, 80 (romutettu), 361 (romutettu), 348 (romutettu), 345 (romutettu), 65, 16, 71, 261K, 406K, 312K, 355K, 32, 315, 338, 12, 67, 15, 37, 19, 41, 66, 44, 191, 46, 240, 21, 90, 17 GII, 53, 9G, 87, 63, 92, 104, 4, 72, 5, 77, 24, 73, 20, 79 ja 106. Vaunua 25 en siis nähnyt. Ehkä oli jo romutettu. "Romutettu" yllä tarkoittaa, että romuläjässä näkyi vaunusta sellainen osa, jossa oli mainittu numero. Myöhemmissäkään vaunuhavainnoissa ei esiinny vaunua 25. Viimeinen HKR juna kulki 6.10.1967. Junan matka kesti 12 tuntia ja sen henkilökunta purki kiskot kaikilta ylikäytäviltä eli noin 10 kohtaa. (Käyttäjä muokannut 04.05.17 02:28) |
|
| 24.02.2021 20:56 | John Lindroth: | Onko taustalla olevan rakennuksen katolla TV-antenni? | |
| 25.02.2021 10:43 | Kari Haapakangas: | Erittäin ansiokas pakina HJ:ltä vuonna 2017. Tuona ankealla 70-luvulla paitsi hylättiin kylpyamme, huomattiin myös värien käyttö! Eihän valtaistuimenkaan tarvinnut tylsän harmaanvalkoinen olla, ja niissä kaakeliruuduissakin löytyi 70-luvun muotivärejä. 70-luvun suuriin uudistuksiin kuului myös erillisen wc:n neliömäärän kutistaminen tasolle, jossa lavuaari oli valtaistuimella olijan sylissä. Kasinovuosien 80-luvulla koko erillinen wc hylättiin turhana tilanhaaskauksena. Sittemmin saman kohtalon ovat kokeneet komerot ja erillinen keittiö, autopaikka ja kellarivarasto. | |
| 25.02.2021 11:53 | Erkki Nuutio: | Tulkitsisin myös kattoharavan televisioantenniksi. Ylen lähetykset Etelä-Suomessa alkoivat 1958, joten olisiko varhaisin oletus kuvausvuodeksi 1959? | |
| 25.02.2021 13:18 | Tauno Hermola: | Tai sitten ULA-radion antenni, on niitäkin katoilla ollut. Kuvasta ei oikein erota, onko siinä Yagin puomi suuntaajineen ja heijastimineen vai ULA:n taittodipoli. | |
| 25.02.2021 20:07 | John Lindroth: | Olisiko puomi suunnattu etelään? Erkin vuosi 59 tai siitä eteenpäin oma veikkaus 60 luku? (Käyttäjä muokannut 25.02.21 20:11) |