16.05.2017 / Rahkmala, välillä Uusikaupunki–Mynämäki

16.05.2017 Juna 3503 tulee keväiseen Rahkmalaan, jossa on kiva kallioleikkaus. Täälläkin sitten tulevaisuudessa sähköratapylväät ja Sr1:n ulinaa.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Miitre Timonen
Lisätty: 16.05.2017 17:49
Junatyyppi
T: 3503
Muu tunniste
Sijainti: Linjalla
Vuodenajat: Kevät

Kommentit

17.05.2017 15:00 Ari-Pekka Lanne: Jolleivat Vektoreiden määrän eksponentiaalisesti noustessa sekä Susien kokiessa samalla laajaa hävikkiä ala suosimaan vaikka Kakkosia tällaisissa pitempimatkaisissa, raskaammissa tavarajunissa. Mut kyl (varsinais)suomalainen metsämaisema sit on nätin näköinen näin keväällä.
18.05.2017 08:03 Ari-Pekka Lanne: Tarkemmin ajatellen, eivätköhän nämä Hangonsaarenkin junat ole paremminkin Kolmosen heiniä. RO-valmius ja dieselgenu ovat varmasti hyödyllisiä, lähes korvaamattomia tulevaisuuden vaihtotöissä, parempi vetokyky on selvä etu raskaiden tavarajunien kanssa. Kakkoset ovat elementissään parin, kolmen vaunun Edo-junissaan; sirkkelöiköön niitä.
18.05.2017 12:14 Mika T. Polamo: Kjyllä. AP - asjaa. Ah kevät. Heleän hiirenkorvainen turvateipinvihreä on väistynyt ja coco luonnon täyttää seesteinen juhannusmainen vehreä vectorinvihreä. Hyvä vuodenajankuva... eiku tota... hyvä ajankuva.

*Hyvä kuva*
18.05.2017 12:30 Niila Heikkilä: Viime vuosien uusissa sähköistysprojekteissa on muuten aika paljon tehty sellaisia ratkaisuja että päivystykset onnistuvat pitkälti myös tavallisella sähköveturilla. Esimerkkinä vaikkapa Pietarsaari, Kemijärvi jne. Parempi kai tietysti niin. Muuten voisi muodostua haastava tilanne jos tulevaisuuden sähköistykset suunniteltaisiin aina pelkälle last mile-sähköveturille. - Junia ei käytännössä voisi silloin vetää millään muulla. Paitsi perinteisellä dieselillä koko matka langan alla. Kehitystä on tapahtunut sähköistyksissä. Ennen vanhaanhan ajolanka päättyi aina tuloratapihalle ja dieselpäivystäjä hoiti loput.
(Käyttäjä muokannut 18.05.17 12:52)
18.05.2017 14:10 Ari-Pekka Lanne: Kiteelläkin sujuvat vasta uusitun puutavaraterminaalin vaihtotyöt konventionaalisilla sähkäreillä. Mutta onpa Sastamalan Vammalassakin tehty jo hyvän kappaletta aikaa puutavaravaunujen vaihtotöitä sähkövetoisen raumalaisen toimesta. Näin ne orastavat uutuudet ja kuin varkain alaa valtaavat uudiskäytännöt enteilevät myöhempien aikojen logistisesti ja ekonomisesti soljuvaa rautatiemaailmaamme.
(Käyttäjä muokannut 18.05.17 14:19)
18.05.2017 14:21 Petri Nummijoki: Eikös Sr1-veturit ole tarkoitus poistaa Sr3-vetureiden myötä ja perinteisten sähkövetureiden määrä tipahtaa siinä noin kolmasosaan nykyisestä. Jäljelle jääville löytyy kevyesti töitä nykyisiltä sähköradoilta, jos löytyy nykyisellekin määrälle, joten mitään oikeaa haastetta ei ole näköpiirissä. Miksi ylipäätään varustaa Sr3-veturit dieselaggregaateilla, jos sitä ominaisuutta ei saisi missään käyttää? Uusikaupunki-Hangonsaari on hyvä esimerkki radasta, jossa Sr3:n dieselaggregaattien käyttö olisi järkevää, ettei tarvitse hävittää puistoa metallipylväiden tieltä.
18.05.2017 14:33 Ari-Pekka Lanne: Kyllä, ja tämä kuvan happopendeli on siinä mielessä oiva esimerkki myös Uudenkaupungin radan sähköistyksen edullisuudesta, kun sen myötä yhdellä Sr3:lla voidaan periaatteessa korvata 2 x Sr1 ja samalla 3 x Dv12. Sivenin Kari Valtionrautateiltä totesi perjantaina 19/3-2004 pitämässään luennossa, että ajolankoja ei voida koskaan ulottaa satamiin, kun niissä on lukkitrukkeja ja sen semmoista. Juuri sen laatuisissa toimissa last mile -veturi on paikallaan.
18.05.2017 15:17 Mikko Herpman: Last mile vetureiden polttoainesäiliöt ovat kohtuullisen maltilliset ja jos joudutaan käyttämään isoja tehoja kulutus on lähes tavallisen dieselveturin luokkaa. Eli kovin monen tunnin ison tehon vaihtotöitä ei voi ilman polttoainetäydennystä tehdä. Joten mahtaa edelleen olla tarvetta diesel-vaihtovetureille ja/tai muulla vastaavalla polttoaineella toimivalle.
18.05.2017 17:57 Ari-Pekka Lanne: Toki näinkin, mutta eiköhän Vektori saa tehtyä itse tuomaansa ja viemäänsä junapariin liittyvät vaihtotyöt, jos kyseessä on kokojuna tai parista-kolmesta vaunuryhmästä koostuva osajuna. Vallankin jos veturi pidetään aina siinä päässä roikkaa, että se on mahdollisimman paljon langan alla. Näin tosin on usein jo luonnostaankin vaihtotöiden itsensä onnistumisen kannalta tehtävä, ettei veturi jäisi vaunujen ja lastausraiteen päätepuskimen väliin.
18.05.2017 21:49 Niila Heikkilä: Uusikaupunki-Hangonsaari -väli on viisi kilometriä. Vaikea kuvitella että loppuosuus jätettäisiin sähköistämättä pelkästään maisemallisten arvojen vuoksi. Poikkeuksellisen aroissa kohteissa ei kai sen sijaan olisi mitään estettä ottaa oppia ratikasta ja laittaa vaikka kilometrin matkalle puistomaisemaan sopivia design-pylväitä.
18.05.2017 23:33 Ari-Pekka Lanne: Luulen kans, että Ennevirasto suhtautuu Hangonsaaren välin sähköistykseen varsin pragmaattisesti. Itse saaressa sen sijaan saatetaan käyttää portaaleja hieman säästeliäämmin.
19.05.2017 10:16 Petri P. Pentikäinen: Alueella on jonkin verran perinteitä sähköarmatuurien aiheuttamista tunnekuohuista, olihan Bonk-yhtiön aikanaan kehittelemä anjovissähkövoimala Uudessakaupungissa kovan arvostelun kohde. Yksi tykkää koirasta, toinen veräjästä, mutta sähköistys tehdään normaalein varustein, mikäli asiaan ei kansalaisten toimesta tartuta. Myöskään puita ei hallinnollisessa nykykatsannossa radanvarsille toivota.

Vaihtoehtoja tylynharmaille sähkötolpille on, helpoimmillaan ruotsalaistyyppinen maalaus vihreäksi, mutta olisipa kertakaikkista, mikäli tolppahankinnassa päädyttäisiin kyllästettyyn puuhun.
19.05.2017 11:38 Teppo Niemi: Ja kyllästetyt puupylvääthän eivät ole mitenkään uusi juttu Suomessa. niitähän on ollut sähköradan rakentamisesta alkaen 2000-luvulle saakka Kauniaisten ratapihan länsipään ja Espoon ratapihan länsipään välissä.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!